Kysymykset
Kysymys 1148
Onko sallittua kristityn PELKÄN NAUTINNON VUOKSI harrastaa kamppailulajeja? Vai onko tällainen nautinnonhakuisuus peräisin lihasta ja synti?
Kyllä ihminen saa todella nauttia Jumalan luomakunnan teoista ja luomisen järjestyksestä, joka innostaa ihmistä kehittämään itseä eri tavalla. En näkisi, että jonkun kamppailulajin harrastaminen on sen kummempaa kuin moni muu hyvä harrastus. Minäkin harrastan liikuntaa (en kamppailulajeja, mutta kumminkin). Ja nautin paljon liikkumisesta. (Lähden pian lenkille nauttimaan ...)
Kysymys 1147
Olen pohdiskellut paljon uskon ja tekojen suhdetta. Onko usko siis
sittenkin tosiasiassa uskollisuutta ja kuuliaisuutta, eli Jumalan
tahdon mukaista elämää. Mielessä on pyörinyt etenkin viime viikon
saarnakohta Luuk.12:42-48. Palvelijoita
pahoinpitelemään alkava
palvelija tuomitaan kuin epäuskoinen (häntä kohtaa kuolema). Sen sijaan
kahden viimeisen kohdalla puhutaan vain raipaniskuista, ei kuolemasta. Selvää on, että rangaistus on lievempi jos ei ole tiennyt tekevänsä väärin mutta tuomitaanko siis nämä kaksi viimeistäkin kuitenkin kuin epäuskoinen (kuolemaan)? Onko katolilainen kiirastulioppi peräisin mahdollisesti tästä kohdasta? Miten luterilaisuus on tätä kohtaa selittänyt.
Toinen askarruttanut kohta on Matt.25:14-30.
Siinä
huonosti
leiviskää hoitanut saa lopulta kadotustuomion. Onko siis sittenkin niin, että kristitty tuomitaankin leiviskän hoidon mukaan. Jos ei leiviskää onnistu hoitamaan niin kadotus odottaa.
Raamatun mukaan pelastava usko ilmenee teoissa.
"Usko yksin vanhurskauttaa, mutta usko ei koskaan jää yksin." Jos usko jää yksin, on se merkki itsepetoksesta eli siitä, että usko ei ole elävä vaan kuollut. Siksi Raamattu tosiaankin puhuu hyvin paljon tekojen mukaan tapahtuvasta tuomiosta. Teoilla ei ansaita autuutta, mutta Raamatun mukaan "parannukseen soveliaat hedelmät" kuuluvat kristityn kilvoitteluun - tai hänen uskonsa osoittautuu kuolleeksi. Huomaa kumminkin, että uskoa ei voi tehdä eläväksi teoilla vaan elävä usko tekee tekoja! Usko elää vain ja yksin evankeliumista. Joten ellei usko elä, sitä ei saa eläväksi "liimaamalla" siihen erilaisia tekoja vaan kuulemalla tarkasti ja itselleen omistaen evankeliumia Kristuksen kertakaikkisesta, iäti kelpaavasta vanhurskaudesta, jonka hän ansaitsi meille ristillä. Siitä syntyy usko ja uskosta syntyy hyvät teot. Se menee näin. Niin ja amen!
Kysymys 1146
Mieleni tekisi käydä krav magan peruskurssi, koska uskoisin pitäväni siitä. Mielestäni on vain hauska osata erikoisjoukkojen taitoja. Mielestäni on hauska olla kova äijä. Ovatko motiivini synnillisiä? Onko moraalisesti väärin nauttia itsepuolustuksen harrastamisesta?
En tunne tuota itsepuolustuksen muotoa. Jos siihen ei liity mitään itämaista uskonnollisuutta, niin anna mennä vaan. Varmaan mahtava harrastus ja siitä on hyötyä kunnon kohentamisessa - ja varmasti myös itsensä puolustamisessa tarvittaessa. Paras itsepuolustuksen muoto on kristitylle taivaan enkelit!
Kysymys 1145
Raamattu kehottaa tavoittelemaan armolahjoja, etenkin profetian armolahjaa. Missä ja miten sen teen, kotona yksin, seurakunnassa, missä? Onko luterilaisuus lipsahtanut hiukan Sanasta sivuun tässä kohdin, kun tuntuu etteivät nämä ole tärkeitä ja nämä jopa torjutaan? Itse haluaisin ottaa Sanan vakavasti ja elää kristittynä sen mukaan. En haluaisi hypätä Raamatussani tästä kohdin yli. Mutta missä tapaan profetoimista ja kielilläpuhumista tietäen että ne ovat raittiisti käytössä???
Raamattu sanoo, että Jumala jakaa
armolahjoja tahtonsa mukaan. Me olemme siksi täysin riippuvaisia siitä,
mitä hän antaa meille. Ei ole varmaksi luvattu, että kaikki armolahjat
ovat samanaikaisesti joka paikassa ja kaikkialla ja jokainen hetki
käytössä. Teet ihan oikein, kun Raamatun sanan mukaan tavoittelet
armolahoja (1. Kor. 12:31 ja 14:1). Ehkä
Jumala antaa sinulle jonkun
niistä lahjoista (esim profetoimisen tai kielillä puhumisen), joita
tavoittelet - ja ellei, niin hän antaa sinulle joka tapauksessa jonkun
lahjan tai lahjoja, joita saat käyttää seurakunnan parhaaksi kaikkien
rakennukseksi. Luterilaisuudessa noin yleisesti ottaen ei ehkä tätä
puolta Raamatussa ole aina osattu korostaa. Toisaalta on tahdottu
korostaa enemmän niitä armolahjoja, jotka eivät aina tunnu niin
näyttäviltä ja ihnmeellisiltä. Sekin puoli on hyvä pitää mielessä.
Paavali itse korostaa keskellä armolahjoja koskevaa opetustaan
rakkauden ja itsensä uhraamisen suurta merkitystä. Lue
1. Kor. 13.
Toivotan sinulle armorikasta elämää myös saamiesi armolahjojen parissa!
Kysymys 1144
Kiinnitin huomiota sivuilla erityisesti teidän asialliseen ja lämpimään tyyliinne vastata ihmisten lähettämiin kysymyksiin. Pidän siitä!
Ihana saada tällaista palautetta!
Kysymys 1143
Tapahtuuko uudestisyntyminen (uskon herääminen) aina kun lapsi kastetaan? Eli kaikki kastetut lapset ovat uudestisyntyneitä ja tulleet uskoon?
Kun luen Lutherin kirjoituksia kasteesta niin vaikuttaisi siltä, että hän pikemminkin puhuu uskon läsnäolosta ja siitä, että usko ottaa kasteen lahjan vastaan ja, että lapsikin voi uskoa. Mutta harvemmin löydän Lutherilta ajatusta, että kaste olisi ikäänkuin "automaatti" joka aina synnyttää uudesti ja antaa uskon.
Entä voiko uudestisyntyminen tapahtua ilman kastetta? Pelkän julistetun sanan kautta?
Uudestisyntyminen tapahtuu kasteessa
(Tiit. 3:5). En oikeastaan ole vaivannut
itseäni sen
tarkemmalla
pohtimisella. Ei se kait kovin ratkaisevaa ole, missä hetkessä kasteen yhteydessä lapsi tarkkaan ottaen uudestisyntyy. Joka tapauksessa tapahtuu juuri mitä Raamattu sanoo kasteessa tapahtuvaksi. Se on pääasia. Eikö?
Kyllä uudestisyntyminen tapahtuu myös julistetun sanan kautta. Jos sitten uskoon tullutta ei ole aiemmin kastettu, hän menee - ilman viivyttelyä - kasteelle. Näin (julistetun) sanan kautta tapahtuva uudestisyntyminen ja kaste liittyvät yhteen.
Kysymys 1142
Onko kierukan käyttö ehkäisyvälineenä synti? Sillähän estetään hedelmöittyneen munasolun kiinnittyminen kohtuun. Eli ellei tämän lisäksi käytä kondomia, monen monta hedelmöittynyttä munasolua saattaa kuolla. Eli kyseessä on ns. jälkiabortointi, eikö?
Kierukan käyttö on tosi ongelmallinen. Erityisesti vanhanaikainen kuparikierukka toimi juuri tuolla periaatteella, että se esti jo hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen kohdun seinämään (eli se tuotti varhaisen abortin). Nykyinen hormonikierukka toimii hiukan toisin. Pääpaino on estää hedelmöitys, mutta "takaporttina" yhä vieläkin on se, että tarvittaessa ("vahingossa") hedelmöittynyt munasolu estetään kiinnittymästä kohdun seinämään.
Olen haastatellut joitain lääkäreitä tästä. Eräs kertoi, että oli opiskeluaikana kysellyt tarkemmin hormonikierukan käytöstä. Siinä yhteydessä professori oli vastannut melko ylimalkaan, että ei sen niin väliä ole, kunhan "kierukka toimii ja estää hedelmöityksen". Hänen mielestään liiallinen pohdinta oli turhaa. Kuitenkin elämä on pyhää eikä sitä saa tuhota. Hormonikierukkakaan ei poista sitä mahdollisuutta, että raskaus estetään keinotekoisesti ja jo hedelmöittynyt munasolu tuhotaan.
Tämä on asia, josta on keskusteltu näillä sivuilla aiemminkin. Voit etsiä vastauksia kohdasta "HAKU" ja rastittamalla kohdan "MUU SIVUSTO". Kirjoita hakuruudukkoon esim. "kierukka".
Kysymys 1141
Synti on syvimmiltään murhanhimoa Isää Jumalaa ja Jeesusta kohtaan. Kauhea totuus.
Armo on syvimmiltään Jumalan käsittämätöntä ja rajatonta pelastushalua ja rakkautta meitä kohtaan.
Näin on. Me olemme niitä, jotka huudamme "ristiinnaulitse". Vielä nytkin.
Wilhelmi Malmivaara kirjoittaa: "Herra ahdistaa ahtaalle portille. Herra vie kaidalle tielle. Siellä on Getsemane ja Golgata, monet murheet, ristit ja vaivat. Siellä menettää kaiken omansa, viisaasta tulee sokea, väkevästä heikko, neuvotusta neuvoton, oikeassa olijasta eksynyt. Herra lyö alas kaikki ihmiskorkeudet ja hänen käsissään kärsii liha ja veri alinomaa kuoleman tuskia. Sen tähden on tuo tie niin ylenkatsottu ja halpa. Sen tähden Kristus on tänäkin päivänä ihmisten käsissä ristiinnaulittava."
Kysymys 1140
Tulin juuri kapakasta. En viihtynyt, lattea fiilis.
Kapakka ei ole paikkasi. Hae parempaa seuraa. Etsi sieltä, missä Jumalan valtakuntaa saarnataan. Armon löytämällä, löydät onnesi.
Kysymys 1139
Jäi vain mietityttämään kun eläimiä uhrattiin VT:n aikaan Jumalalle tuhansia eri kerroilla. Millä tavalla tällainen uhraaminen miellyttää Jumalaa? Synti ja sovitusuhrit ymmärrän. Sillä tapaa Jumala ilmeisesti halusi ilmoittaa synnin vakavuuden. Mutta entäpä muut uhrit js tuhansittain? Miten tällainen uhraaminen miellyttää Jumalaa?
Kysymys 1138
Predestinaatiosta on täälläkin keskusteltu. Franz Pieper kirjoittaa Kristillinen dogmatiikka kirjassaan Lutheria lainaten: "Sitä kuinka välttämätöntä on, että armo on ilman muuta yleinen, ei ihminen tajua niin kauan kuin hän vielä ei ole sydämessään saanut kokea omantunnon kauhuja. Todellisessa synninhädässä (terrores conscientiae) ei ole lohtua mistään muusta kuin armosta, joka rajoituksetta koskaa kaikkia syntisiä kuuluen yhtähyvin ryövärille kuin Pietarille, portolle yhtä hyvin kuin pyhälle Neitsyelle, kuten Luther asian sanoo. Pieper s. 570
Armon yleisyys.
Joh. 3:16,
Joh. 1:29,
Joh. 6:5,
1 Joh. 1:7,
1 Joh. 2:2,
Matt. 11:28,
Room. 11:32,
2 Piet. 3:9,
Room. 10:12,
Room. 3:2,
Hes. 18:23,
Hes. 33:11,
1.Tim.2:4,
1.Tim.4:10,
2.Kor.6:1.
Ihan hyvä sitaatti. Sopusoinnussa sen kanssa, mistä täällä on aika lailla juteltu. Pistän kommentin eteenpäin muillekin luettavaksi.
Kysymys 1137
Kiitos SUUNNATTOMASTI kaikista vastauksistasi. Olen esittänyt paljon kysymyksiä ja saanut täältä paljon, paljon apua, esim. predestinaatioon liittyen ja moneen, moneen muuhunkin asiaan. Todella suuri Jumalan siunaus on, että meillä on tällainen palsta.
Ihana saada tällainen palaute. Laitan tämän esille rohkaisuna - itselleni! Kiitos.
Kysymys 1136
Kysyisin kysymykseen 1125 liittyen vielä, että eikös
ihmisessä ole
seksuaalinen vietti vastakkaiseen sukupuoleen ikäänkuin
sisäänrakennettuna? Ja tapahtuuhan tietyssä iässä ihan fysiologisia
muutoksiakin jotka tätä vahvistavat. Kyllähän esim. nuorilla kumppania
etsiessä varmasti kyseessä on myös seksuaalinen kiinnostuminen
kumppania kohtaan. Onko tämä siis syntiä Jeesuksen sanojen mukaan jos
kerran naisen katsominen himoiten on syntiä Matt.5? Tuntuisi oudolta,
että sitten vasta yhtäkkiä avioliiton myötä tämä ihmisen seksuaalinen
vietti muuttuisi ei-synniksi. Ymmärrän kyllä, että esiaviollinen seksi
on syntiä mutta jos Jeesuksen sana luetaan kirjaimellisesti, niin sehän
kai tekee synniksi koko seksuaalisuuden (paitsi jos on ehtinyt
naimisiin). Olikohan tämä nyt vähän sekava viesti, mutta siis
ihmettelen sitä, että onko ihmisen kaikki seksuaalinen kiinnostus ja
vietti syntiä, aina ja kaikissa muodoissa paitsi avioliitossa? Eikö
seksuaalisuus ole kuitenkin Jumalan luoma asia?
Mielestäni kysymyksen 1125
vastaus
antaa loppujen lopuksi hyvän, yksinkertaisen selityksen. Jeesus kieltää
siis himoitsemisen: se tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että halajaa
jotakin, joka on kiellettyä, toisen omaa. Se koskee yhtä lailla
seksuaalisuutta kuin tavaraa tai omaisuutta jne. Seksuaalisuus sinänsä
EI siis ole syntiä vaan sen väärä käyttö. Kiinnostus toista sukupuolta
kohtaan ei ole syntiä. Päinvastoin. Jumala loi ihmisen mieheksi ja
naiseksi. Luonnollinen vetovoima ja "seksuaalivietti" syntyy tästä
luomisjärjestyksestä. Ei siinä ole yhtään mitään väärää. Mutta jos
sitten joku rupeaa himoitsemaan eli halajamaan toisen omaa, hän tekee
sydämessä väärin. Avioliitossa puolisot annetaan toisille ja heistä
tulee "yksi liha". Siinä voi silloin toteutua seksuaalisuus oikealla
tavalla. Avioliitto ei (tarkkaan ottaen) pyhitä seksuaaliviettiä (koska
se on jo luomisen johdosta hyvä ja oikea) vaan sen käytön oikealla
tavalla.
Vastaavasti me voimme himoita rahaa, ja siitä seuraa monta pahaa
asiaa. Sinänsä raha ei ole syntiä ja sitä voi ja saa käyttää. Ei
kuitenkaan saa tavoitella jotain toisen omaa. Se on toisen oman
himoitsemista ja johtaa varkauksiin tai petoksiin. Itse kunkin sydämen
asenne ratkaisee. Jos (tai pikemminkin kun) puhtaaseen haluun sekoittuu
omaa syntisyyttä, niin Jumalan luoma hyvä asia vääristyy kieroon ja
ihminen ajautuu palvomaan luotua enemmän ja hartaammin kuin Luojaansa.
Toivottavasti tämä selvensi lisää.
Kysymys 1135
Miten meidän tulisi suhtautua armolahjoihin? Raamattu kehoittaa meitä rukoilemaan armolahjoja, miksi tästä ei kuule juuri opetettavan luterilaisissa piireissä?
Raamattu opettaa armolahjoista. Meidän kuuluu opettaa Raamattua ja Raamatun mukaisesti. Sen enempää minun on vaikea tässä yhteydessä sanoa.
Kysymys 1134
Löytyykö raamatusta oppi, jonka mukaan tietty määrä ihmisiä on määrätty päätymään taivaaseen perille ja tämä tapahtuu vääjäämättä? Mikä raamatunkohta todistaa tämän?
Kysymys 1133
Luterilaisen opin mukaan uskoontulo johtuu armovalinnasta. Tässä tapauksessa kerran pelastettu, aina pelastettu oppi pitää paikkansa. Jos kerran on armovalittu, niin perille pääsy on varma.
Raamatun mukaan voi kuitenkin luopua uskosta ja joutua kadotukseen. Tämä on ristiriidassa predestinaatio opin kanssa.
Onko predestinaatio sittenkin ehdollinen. Toisin sanoen Jumala valitsee taivastielle, mutta ihminen voi silti itse kääntyä siltä pois?
Ks. kysymys 1132.
Voit myös hakea jo annettuja vastauksia haku-koneella. Kirjoita esim. "ennaltavalinta" hakukenttään ja katso vastauksia.
Raamattu ei opeta tästä kysymyksestä "järjellisesti" vaan sen oppi perustuu jumalalliseen ilmoitukseen, joka kohtaa elävässä elämässä todettavan kamppailun uskovan sisimmässä. Siellä käydään taistelu. Kun syntihädässä miettii, voinko ollenkaan pelastua, niin silloin saa avun tästä opista. Jos predestinaatio-opin irroittaa kokonaan sielun omakohtaisesta ahdistuksesta, sen paikka muuttuu ja se ei enää toimi samalla tavalla eikä niin kuin pitäisi. Älä siis yritä mestaroida tätä oppia järjellä vaan annan uskonelämän taistelujen opettaa sinulle tämän opin oikeaa käyttöä.
Kysymys 1132
"Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen. Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa. Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös kutsunut; ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka hän on tehnyt vanhurskaiksi, hän on myös lahjoittanut kirkkautensa."
Tämän kristitty voi soveltaa itseensä näin: olen siis predestinoitu taivaaseen ja näen jo nyt itseni taivaassa valmiina?
Tämä
Roomalaiskirjeen 8. luvun kohta
puhuu meille Jumalan suuresta rakkaudesta meitä kohtaan, kun hän antoi
meille ainoan Poikansa (j 32). Sitten tuo
lainaus
puhuu meille siitä,
kuinka "me rakastamme" Jumalaa tämän hänen osoittamansa rakkautensa
tähden. Juuri näin se kaikki koituu meille parhaaksi ja iankaikkiseksi
elämäksi. Sanonpa jälleen, että predestinaatiosta et voi tehdä mitään
"matemaattista yhtälöä", jonka ratkaisulla voisit ikään kuin
järjesllisesti saada pelastusvarmuuden. Pelastusvarmuus ei ole järjen
asia vaan uskon. Siksi predestinaatio ei lohduta älyllisenä oppina vaan
todellisen syntihädän keskellä kamppailevaa uskovaa, joka näkee itsensä
ihan mahdottomaksi taivaaseen, mutta uskossa saa riemuita Jumalan oman
voiman riittävyydestä ja armon valtavuudesta. "Minä en todellakaan voi
pelastua, mutta kiitos Herran, minun pelastukseni on Herran ja
Vapahtajan haavoitetussa käsissä. Ja hän lupaa, ettei kukaan voi
riistää hänen omiansa hänen käsistänsä."
Kysymys 1131
Missähän menee ahneuden/uskon/ ymmärtäväisyyden raja?
Sydämessä.
Kysymys 1130
Jumalalla on taivaallista sotaväkeä, eli siis enkeleitä ja ketä muita vielä lienekään, kuitenkin on. Olen tutustunut enkeliasioihin ja saanut tietoa, että heidän kanssaan voi omassa elämässään työskennellä, saada heiltä johdatusta ja apua, jos vain pyytää. Selvennän, että pidän toki Jumalaa edelleen ylimpänä ja suurimpana ja pyydän häneltäkin suoraan asioita ja jos juttelen enkeleille, mainitsen että mitä Jumala antaa teidän tehdä hyväkseni niin mennään sen mukaan. Eli en kohota heitä Jumalan yli. Onko enkeleiden kanssa työskentely mitenkään luvatonta? Minulle se antaa Jumalan lisäksi paljon näköalaa tuohon maailmaan joka ympärillämme on koko ajan mutta emme sitä "nää" välttämättä. Mitä olet mieltä tästä?
Enkeleitä ei siis saa palvoa. Yksin Jumalaa tulee rukoilla. Mutta on totta, että enkelit ovat palvelukseen lähetettyjä henkiä, jotka tekevät työtä uskovien eteen. Enkelit ovat nykyään "suosittuja" ja heidän työskentelyään seurataan erilaisissa mielikuvituksellisissa TV-sarjoissa. Niihin sisältyy paljon sellaista, joka on pelkästään ihmisen mielikuvituksen tulosta. Raamatussa enkeli-ilmestyksiin on aina liittynyt vahva tuonpuoleisuus, joka vie syntiseltä helposti jalat alta. Taivaallinen pyhyys panee polvilleen. En ihan ymmärrä kaikkea sitä, mistä kirjoitit. Mutta itselleni on vierasta luulla enkeleitä joiksikin lähes tavanomaisiksi ystäviksi, tosin paljon voimakkaimmiksi ja vahvemmiksi. (Ilmestyskirja antaa aika hyvän kuvan enkelin kohtaamisten seurauksista. Lue myös esim. Hebr. 1, erityisesti jae 14, johon edellä viittasin. Myös Tuomarien kirja on aika mielenkiintoinen tässä suhteessa. Samoin Jeesuksen lapsuus- ja ylösnousemuskertomukset.)
Kysymys 1129
Kiitos paljon vastauksesta 1122. Otit siinä esille tuon
uskosta luopumisen todellisuuden, josta raamattu puhuu. Siihen liittyen
olisin vielä kysynyt, että miten esim. Daavidin ja Pietarin tapaukseen
sopii nämä tunnetut vaikeat kohdat
Hebr.6:4-6 ja 10:26-27 kun he olivat
todellisesti langenneet pois uskosta?
Kohdat on usein liitetty Pyhän
Hengen pilkkaan. Ks. kysymys 21.
Heprealaiskirjeen kirjoittaja käyttää erästä antiikin "retorista
tehokeinoa" nimeltä deinoosis. Se tarkoittaa vakavaa varoitusta,
eräänlaista atomivoimalan punaista DANGER-valoa. Jos ei lainkaan
reagoida punaisen valon vilkkumiseen, tapahtuu kohta kauheita ja
peruuttamatonta vahinkoa. Jos taas ryhdytään reippaasti kaikkiin
varotoimiin, painekattila sisältöineen ei räjähdä. Tällaisesta on kyse.
Molemmissa kohdissa Heprealaiskirjeen kirjoittaja sitten jo sanookin
kirjeen vastaanottajista, että teistä me uskomme parempaa ja ei nyt
vielä olla noin pitkällä. Lue 6:9ss ja
10:32ss.
Kysymys 1128
Kysyisin tarkentavan kysymyksen 1123 kysymykseen
liittyen. Kysymäni
kohta oli siis Luuk.12:33 jossa Jeesus näyttää
ihan yleisesti puhuvan
opetuslapsilleen ja antaa siinä käskyn "Myykää, mitä teillä on, ja
antakaa almuja". Apostolien tekojen mukaan näin myös ilmeisesti tehtiin
Apt.2:45, 4:34-37
ja 5:1-4. Näiden
kohtien perusteella voisi ajatella,
että ainakin alkuseurakunta todella toteutti tuota Jeesuksen käskyä. Olemmeko me siis vapaat tuosta Jeesuksen käskystä ja jos niin miten sen perustelemme? Kiitos hienosta palstasta - paljon hyviä kysymyksiä ja vastauksia! 🙂
Kyllä. Apostoleille annettiin tuo kehoitus. Myös alkuseurakunnassa monet seurasivat heidän jaloa esimerkkiään. Apostolien teoissa on kumminkin yllin kyllin kuvausta siitä, että monet kristityt eivät myyneet kaikkea omistamaansa vaan käyttivät sitä Jumalan hyväksi. Lahjana saatu annettiin lahjana eteenpäin.
Raamatussa ei ole yleistä ja kaikkia koskevaa käskyä myydä kaikki.
Kysymys 1127
Roomalaiskirjeessä sanotaan 8 luvussa, että
meitä
kohdellaan
teuraslampaina, mutta kaikissa näissä ahdistuksissa saamme riemuvoiton Jeesuksen kautta. Tässä siis lohdutetaan täydellisellä pelastusvarmuudella. "Olen varma siitä, ettei kuolema, eikä elämä..."
Toisaalta Paavali sanoo
Filippiläiskirjeessä (3:14), että ei
katso
vielä
saavuttaneensa voittopalkintoa. "Ehkä minäkin pääsen ylösnousemiseen kuolleista."
Paavali näyttää siis olevan varma ja toisaalta epävarma. Ehkä tämä kuvaa oikein kristityn vaellusta. Olemme varmoja pelastuksesta välillä, muttemme kuitenkaan aina.
Toistan aikaisemmin sanomani: Kun katsomme Kristuksen, saamme olla varmoja autuudestamme, sillä hän on täyttänyt kaiken. Kun katsomme itseemme, joudumme olemaan epävarmoja, koska tunnemme epäuskomme & häälyväisyytemme. Niin kauan kun matka on kesken, emme voi tai saa "nuolaista ennen kuin tipahtaa". Sen sijaan ehtoollispöydässä saat nuolla maljan reunasta Krituksen kalliin sovintoveren, joka takaa sinunkin kurjan syntisen pääsyn taivaaseen.
Kysymys 1126
Matt.26:29 Jeesus sanoo "tästedes minä en
juo tätä viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena
teidän kanssanne Isäni valtakunnassa".
Kuitenkin Matt.27:34 sanotaan, "he
tarjosivat hänelle juotavaksi katkeralla nesteellä sekoitettua viiniä;
mutta maistettuaan hän ei tahtonut sitä juoda". Sen sijaan mirhalla
sekoitettu viiniä hän ei nauttinut
(Mark.15.23). Sen sijaan Joh.19:30
taas
sanookin "Kun nyt
Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: "Se on täytetty", ja kallisti päänsä ja antoi henkensä."
Onkohan tässä ristiriita vai jääkö minulta jotain huomaamatta?
Vaikka kertomukset saisikin sovitettua yhteen niin miksi Jeesus
kuitenkin juo viiniä kun oli sanonut, ettei juo ennen kuin Isän
valtakunnassa?
Viimeisellä aterialla tarkoitetaan
siis Jeesuksen ja opetuslasten viettämää pääsiäisateriaa. Siinä
yhteydessä juotiin tavallisesti neljä maljaa, joista kolmatta
kutsuttiin "siunauksen maljaksi". (Nimitys, jota Paavalikin käyttää,
ks. 1. Kor. 10:16). Se oli ja on
"ehtoollisen
malja".
Neljäs malja
juotiin lopuksi ja se oli ja on "tulevan maailman malja". Ilmeisesti Jeesus ei lainkaan juonut siitä/sitä, vaan sanoin juovansa sen vasta "tulevassa maailmassa" yhdessä kaikkien opetuslasten kanssa. Tästä on kyse.
Tuo ristillä tarjottu juoma on eri asia. Siinä oli kyllä viiniä,
mutta se oli tehty huumaavammaksi. Toisten mielestä sen tarkoitus oli leivittää kipua, toisten mielestä se kuivatti lopulta suuta ja lisäsi näin ollen tuskaa.
Kysymys 1125
Kristinuskoa syytetään usein seksuaalikielteisyydestä. Raamatussa sanotaan, että jos katsoo naista himoiten niin on jo tehnyt sydämessään aviorikoksen. Eikö seksuaalisuus ole kuitenkin luotu meihin ihmisiin ja eikö silloin ole "normaalia", että esim. kaunis nainen miellyttää miehen silmää ja komea mies taas naisen silmää? Näinhän se seurustelukin monesti alkunsa saa vaikka sitten sen jälkeen muut asiat tietysti osoittautuvat paljon tärkeimmiksi. Raamatusta kyllä löytyy jakeita joissa kuvaillaan kauniita ihmisiä (1.Moos:12:11,12:14,26:7, 29:17). Ja varmaanpa tuo taipumus ihmisillä on kauneuden arviointiin olipa ihminen sitten naimisissa tai ei. Eli tarkoittaako tuo himoiten katseleminen jotain muuta kuin sitä, että jonkun ihmisen ulkonäkö miellyttää silmää ja on omasta mielestä kaunis?
Ei Jeesus todellakaan kiellä katsomasta naista taikka miestä vaan katsomasta heitä "himoiten". Tässä on ero. Kyllä Jumalan luomasta kauneudesta saa nauttia. Auringon laskusta, aamukasteesta, linnun sulakkaasta lennosta, kukan puhkeavasta nupusta ja myös ihmisten kauniista kasvonpiirteistä. Ei siinä sinänsä ole mitään väärää. Ongelmaksi asia muodostuu vasta, jos me päästämme (synnillisen) mielikuvituksemme liikkeelle ja alamme fantasioida naisen taikka miehen kauneudesta väärällä tavalla. Tämän Jeesus kieltää. Ei saa siis olla ikään kuin varmuuden vuoksi muka "hurskaampi" (kireämpi) kuin hän. Meitä sitoo hänen opetuksensa, ei mikään muu.
Kysymys 1124
Mistä kohtaa Raamatusta löytyy opetus, että avioeroon syytön osapuoli
voisi mennä uudelleen naimisiin? En löydä tällaista kohtaa mistään
mutta niin kuitenkin opetetaan. Päinvastoin uudelleen avioituminen
nimenomaan kielletään monta kertaa
Mark.10:11-12, Luuk.16:18,
1.Kor.7:10-11,39,
Matt.19:9, Matt.5:32.
Ilmeisesti
Matt.19:9 jae on
ainut josta asiaa voisi jotenkin lähestyä mutta minun on vaikea tuosta
löytää lupaa uudelleen avioitumiselle. Erityisesti kun
Luuk.16:18
sanoo, että aviorikoksen tekee myös se "joka nai miehensä hylkäämän
naisen". Tuossahan nimenomaan sanotaan, että se hylätty nainen jonka
mies on jättänyt ei voi mennä naimisiin uudelleen koska se joka
hylätyksi tulleen naisen kanssa menee naimisiin tekee aviorikoksen.
Ks. kysymykset 161,
205, 386
ja
646.
Vielä täydennyksenä: Tuo "hyljätty", jota ei saisi naida, on se,
joka on hyljätty juuri huoruuden tähden.
Se, joka on ns. "syytön osapuoli" ja joka on hyljännyt puolisonsa
uskottomuuden tähden ei ole "se hyljätty". Hänellä olisi siis nyt
mahdollisuus mennä uusiin naimisiin.
VT:ssa aviorikkoja kuului kivittää, jolloin kuolema käytännössä
purki koko liiton. UT:n aikana ei avionrikkojaa ainakaan ylensä
rangaista kuolemalla, mutta silti syyttömän osapuolen olisi lupa siis
mennä uudelleen naimisiin.