Kysymys 1132

"Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen. Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa. Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös kutsunut; ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka hän on tehnyt vanhurskaiksi, hän on myös lahjoittanut kirkkautensa."

Tämän kristitty voi soveltaa itseensä näin: olen siis predestinoitu taivaaseen ja näen jo nyt itseni taivaassa valmiina?

Vastaus:

Tämä
Roomalaiskirjeen 8. luvun kohta
puhuu meille Jumalan suuresta rakkaudesta meitä kohtaan, kun hän antoi
meille ainoan Poikansa (j 32). Sitten tuo
lainaus
puhuu meille siitä,
kuinka "me rakastamme" Jumalaa tämän hänen osoittamansa rakkautensa
tähden. Juuri näin se kaikki koituu meille parhaaksi ja iankaikkiseksi
elämäksi. Sanonpa jälleen, että predestinaatiosta et voi tehdä mitään
"matemaattista yhtälöä", jonka ratkaisulla voisit ikään kuin
järjesllisesti saada pelastusvarmuuden. Pelastusvarmuus ei ole järjen
asia vaan uskon. Siksi predestinaatio ei lohduta älyllisenä oppina vaan
todellisen syntihädän keskellä kamppailevaa uskovaa, joka näkee itsensä
ihan mahdottomaksi taivaaseen, mutta uskossa saa riemuita Jumalan oman
voiman riittävyydestä ja armon valtavuudesta. "Minä en todellakaan voi
pelastua, mutta kiitos Herran, minun pelastukseni on Herran ja
Vapahtajan haavoitetussa käsissä. Ja hän lupaa, ettei kukaan voi
riistää hänen omiansa hänen käsistänsä."