Kysymykset

Ei tämä hiusten värjaaminen ole mikään autuuden asia. Mutta rehellisesti sanottuna "komppaan" kyllä isääsi. En ole koskaan tajunnut värjäämistä. Joskus voi olla tarpeen jossain yhteydessä jossain määrin. Lisäksi nuo värjäämisaineet ovat välillä niin vahvoja, että voivat aiheuttaa isoja allergisia reaktioita ja turvottaa koko päänahan muodottomaksi. Minusta blondit ovat kauniita blondeina, brunetet brunetteina ja punapäät ihan just sellaisina punapäinä. Miksi blondin pitäisi muuttua brunetiksi ja bruneten sitten vastavuoroisesti blondiksi? Itse kannatan luonnollista kauneutta. Minusta se on vaan niin - kaunista. Iloitsen naisista, jotka kantavat ylväästi omaa persoonallisuuttaan ulkomuotoaan myöten. He ovat upeita naisia minusta. Näillä "isimäisillä" ajatuksilla haluan siunata sinua. Olkoon elämäsi kaikin puolin Jumalan hyvässä johdatuksessa.

Ei 1. Kor. 14 väitä, että tuollaisia lahjoja pitäisi aina ja kaikkialla olla jumalanpalveluksesta jumalanpalvelukseen. Eikä tuo Paavalin suoma mahdollisuus ole uusi laki, joka pitäisi täyttää ikään kuin salaisella ajatuksella siitä, että vasta silloin vietetään raamatullinen jp. Sen vuoksi voit turvallisella mielellä ja esirukouksessa käydä tavallisen seurakunnan tavallisessa jumalanpalveluksessa, kunhan siellä opetetaan oikein ja raamatullisesti.

En osaa vastata tähän kysymykseen riittävällä asiantuntemuksella. Sinun kysymyksesi on kumminkin hyvä laittaa näkyviin nettissivuille. Jos joku muu osaa vastata, voin liittää hänen vastauksensa myöhemmin tänne. Itse en ole kuullut, että rukoilevaisia olisi ollut tuollainen joukko vielä tuolla saakka Kurikan mailla. Ei se mahdotonta varmaan ole.

Älä liity. Jehovan todistajat eivät ole kristittyjä. He pettävät omat kuulijansa väärällä opetuksella ja vievät heidät kanssansa turmioon. He kieltävät Raamatun Jumalan kieltäessään Kolminaisuuden. Heille Jeesus ei ole ainut Vapahtaja vaan ihmisen täytyy täydentää pelastumistansa omilla hyvillä töillä. Kasteen ja ehtoollisen merkitys ei ole täydellinen armo ja syntien anteeksianto. Voit käydä kirjastosta katsomassa, josko sieltä löytyisi esim. Uuras Saarnivaaran kirjoittama pienen pieni kirja Jehovan todistajista tai (muistaakseni Åbergin kirjoittama) kirja "Vartiotornin varjossa". Jollet löydä, voit kirjoittaa minulle osoitteesi, niin koetan järjestää sinulle jommankumman kirjoista. Varjelusta totuuden tielle. Ja rukoile Pyhää Henkeä viemään sinut totuuden luo. Hän on Jeesus itse.

Kiitos avoimuudestasi. Oli koskettavaa saada lukea rehellistä tilitystä elämästäsi. Sydämelleni nousi, että voisit lukea ajatuksella vaikkapa 1. Moos. kirjasta patriarkka-kertomukset. Niistä näkyy, kuinka myös heidän elämäänsä mahtui kaikenlaista. Abraham ei oikein uskonutkaan Jumalansa lupausta omasta lapsesta ja rupesi järjestelemään asioita orjatterensa Hagarin kanssa. Siitä tuli ongelmia, mutta Jumala oli silti uskollienen ja antoi oman lapsen Abramille. Isakin kotona oli ongelmaa - ja viimein hänen vaimonsa petti häntä poikansa Jaakobin kanssa anastaen tälle sen esikoisoikeuden. Tuo petos seurasi Jaakobin mukana hänen elämässään, ja hän itse tuli petetyksi moneen kertaan (mennessään naimisiin, saadessaan palkkaa, hänen poikansa Joosefin "kuolema" jne) ja silti Jumala oli kuin olikin uskollinen. Joosefin elämä oli myös yhtä kivireen vetämistä tosi pitkään. Kun luet näitä kertomuksia, huomaat, että Jumala oli armollinen kaikesta huolimatta ja vei hyvän tahtonsa päätökseen. Uskon, että jotain tuollaista olet sinäkin kokenut elämässäsi ja nyt sielunvihollinen vain pyrkii kääntämään katseesi kaikkeen vaikeaan ja tuskaisaan, jotta niin et sitten näkisikään sitä, kuinka Jumala on antanut sinulle anteeksi ja kääntänyt kaiken parhaaksi, vaikka ilman kuritusta meistä ei kukaan jää. Raamattua täten lukiessa tulet siunatuksi ja saat elämääsi valoa. Toivon ja toivotan sinulle sitä runsain määrin.

Meidän jäsenmaksu on 20 e. Tärkeintä on oma henkilökohtainen usko sekä sitoutuminen Raamatun opetukseen. Ei ole mitään muuta sitoumusta. 🙂

Eräs kertoi, että hän uskoon tultuansa alkoi rukoilla miehensä puolesta ja "heti" Jumala kuuli: mies tuli uskoon n. 20 v. päästä! Jumalan kellot käyvät eri lailla kuin meidän. Jatka rukousta!

Kyllä saat iloita vaimosi jaloista. Tuossa on minusta jotain sööttiä! Niin sitä pitää ... Lue vaikka Korkea Veisusta morsiamen ja sulhasen kauneuden ylistystä (4:1-7 ja 5:9-16, 6:4-7ja 7:1-9). Siellä kyllä puhutaan hampaista ja jaloista ja lantiosta ja kaikesta muustakin. Jotenka "iloitse nuoruutesi vaimosta"! San.l. 5:18 Lue sitten myös Saarnaaja 9:9. Toteutat tässä raamatullista ihannetta.

Kyllä pelastus on kokonaan armosta ja ei taivaassa ole tarkoitus enää muistella, mitä syntejä sinä tai minä olemme tehneet. Toisaalta kyllä Raamattu opettaa, että jokainen saa palkkansa tekojensa mukaan. Siinä kyse ei ole pelastumisesta vaan Jumala on palkitseva sen vaivannäön, jota olemme täällä hänen voimastaan nähneet evankeliumin työssä. Se palkka on erilainen eri ihmisten kohdalla ja yksin Jumala pystyy sen jakamaan oikeudenmukaisesti.

Se on tavallaan just noin. Kuitenkin käytännön elämässä ja arjessa se syntien anteeksiantamus toteutuu usein seurakunnan yhteydessä, esim. silloin kun pappi julistaa synnit anteeksi jumalanpalveluksessa tai ripissä.

No, onpa ihanaa, että koet Jumalan vastanneen kysymykseesi heti. Minä nimittäin en vastaa siihen aina heti ... 🙂

Mitä Rakkaus tekee tällaisessa tilanteessa? Mitä tekee Jumala, kun hän tarjoaa rakkauttaan ihmiselle jopa vuosikymmenten ajan eikä kelpaa? Ja entä se ristin ryöväri, joka lopulta juuri ennen inhaa kuolemaansa otti vastaan rakkauden? Voisitko miettiä näitä ja mennä ja tehdä samoin?

Kirjoitin joskus tästä Herännäislehdessä seuraavaan tapaan:

Ikävä kyllä muslimien ja kristittyjen suhteita rasittavat yhä monet historialliset tekijät ja tapahtumat. Erityisesti on mainittava menneitten vuosisatojen ristiretket. Niitä ei voi puolustaa ja puolustella. Silloinen kirkko hairahtui pahemman kerran turvautuessaan väkivaltaan evankeliumin levittämisessä. Valitettavasti nuo keskiajan pimeät vuosisadat eivät olleet edes ensimmäinen kerta miekkalähetyksen pitkässä, kunniattomassa historiassa eivätkä ne myöskään ole jääneet viimeiseksi. Hyi häpeä! Silti täytyy palauttaa mieleen senhetkinen poliittinen tilanne. Ristiretkien aikaan valta ja uskonto olivat kietoutuneet läheisesti toisiinsa (ei vähiten paavin pohjattoman kunnianhimon seurauksena). Siksi valtioitten tärkeitä ja kauaskantoisia ratkaisuja ei saatettu tehdä ilman uskonnollista ”propagandaa”. Se, mitä päätettiin, päätettiin (muka) Raamatun perusteella. Tässä mentiin harhaan ja pahasti. Tämän tunnustaminen ei ole vain kirkon asia vaan yhtä lailla vakava poliittinen ongelma.

Sitä paitsi ei sovi unohtaa, että ristiretket olivat enimmäkseen esivallan vastausta siihen, mihin muslimit - oman kunnianhimon ajamina! - olivat syyllistyneet. He olivat ensin ryhtyneet valloitussotiinsa saattaakseen koko Lähi-idän alueen haltuunsa. Läntinen kristikunta vastasi samalla mitalla ja seurauksena oli väkivallan kierre. En siis tahdo puolustaa ristiretkiä, mutta muslimien olisi syytä muistaa, että he yleisesti ottaen toimivat ”aloittavana osapuolena”. Siksi myös heillä olisi täysi syy pyytää anteeksi aiheuttamaansa kärsimystä. Milloin viimeksi joku ajatollah tai imaami on surrut ja valittanut näitä tai esim. niitä tuhoja, joita islam aiheutti Euroopassa jo 700- ja 800-luvuilla tai reformaation vuosisadalla tai Turkissa armenialaiskristittyjen joukkomurhissa viime vuosisadalla tai tätä nykyä Nigerian ja Sudanin tapaisilla hirmuhallitusten temmellyskentillä? Lännessä islam pitää itseänsä lähinnä uhrina, jota on sorrettu ja yhä vielä sorretaan. Näin yksipuolisesti ja yksioikoisesti asiaa ei kuitenkaan voi tarkastella. Tasapuolisuuden nimessä täytyy kääntää myös mitalin toinen puoli. Vasta silloin voidaan jatkaa keskustelua rehellisesti ja avoimesti.

Erehdyt suuresti. Raamatun oppi on selkeä. Ihmisen ajatuksen turmelus estää ihmistä näkemästä sitä. Siksi hänestä tuntuu, että Raamattu ei olisi riittävän selkeä. Paneutumalla, tutkimalla Raamattua rukouksen kanssa Jumala kirkastaa sanansa syvyydet.

Tuota fariseuksetkin kysyivät. Pääpainon tulee olla siinä, että Luojan luomisessa säätämä tahto toteutuisi eli että avioliitto tulisi kunniaan ja aviopuolisot eläisivät sovussa keskenään Jumalan armoon turvaten. Se on sitä, mitä kuuluu tavoitella ja kysellä. Jos sitten yhteiselo silti muuttuu esim. väkivaltaiseksi tai avioliitto rikotaan ulkopuolisislla suhteilla, ei avioerolle usein jää vaihtoehtoa. Se on ikävä asia, jota ei kellekään soisi. Toivoisin, että Herran armo voisi siinä hetkessäkin vielä uudistaa ja johdattaa puolisot uudelleen yhteen.

Ongelmana on se, että kuka tuollaista toimintaa voi ja jaksaa järjestää (etenkin, kun toiminta yöaikaan toisi paikalle tuskin ketään).

Laajasti ottaen on. Tällä tarkoitan sitä, että Tinder on muuttunut aika lailla vastuuttomaksi partnerin hakuvehkeeksi, jossa unohtuvat hyvät ja toista kunnioittavat tavat sekä krsitilliset arvot.

Luterilaisuus on ristin teologiaa. Korotetaan Jeesuksen ristiä ja hänen sovitustyön merkitystä. Se on kalleinta, mitä on. Lue Gal. 6:14.

Minusta ei tuossa iässä kannata ruveta seurustelemaan. Parempi on, että voi rauhassa ja turvallisessa ympäristössä jutella ja tutustua ihmisiin ja siten oppia elämäntaitoja, joita tarvitaan myöhemmin seurustelussa.

Kyllä Raamatussa kerrotaan enkelien näkemisistä. Niihin liittyy kyllä aina pelästyminen, koska me olemme syntiset ja enkeli edustaa taivasta ja kirkkauden Herraa.

Meidän kuuluu vaikuttaa sillä paikalla, missä me olemme koko Kristuksen kirkon parhaaksi. Sillä paikalla me emme saa rikkoa Jumalan sanaa elikkä Raamattua vastaan. Siksi kristitty valitsee iloiten monet vaihtoehtoiset ja apostoliset jumalanpalvelukset.

Lapsi on yhyä lailla perisynnin turmelema kuin koko ihmiskunta ja siksi tarvitsee pelastusta syntisen ihmiskunnan jäsenenä.

Ks. näiltä sivuilta Vanhan käsikirjan mukainen jumalanpalvelus / Biblian käyttö. Lue se.

Kristillinen kilvoitus ei ole pelkästään ylämäkeä nousemista ja aina yhä parempaa menestymistä. Ajat vaihtelevat. Jonain päivänä kiusaus saattaa yllättää ja täyttää sydämen epäilyksillä. Silloinkin saa turvautua yhtä varmasti Sanan lupauksiin. Jumalan nostaa, kantaa ja pelastaa. Siinä on turvamme.

Ei avioliitto tietysti ole mikään pakko jokaiselle. Eikä Jumala siihen ketään pakota. Se on luomisessa annettu lahja, joka useimmille sopii, mutta ei kaikille. Toisilla on lahja elää puhtaasti naimattomana. Tuo mainitsemasi avoliitto ei ole milloinkaan Jumalan tahdon mukaista. On hyvä lukea näistä asioista enemmän luvusta 1. Kor. 7.