Kysymykset
Kysymys 423
Mielestäni raamatun kaikki käskyt eivät ole varsinaisia käskyjä vaan pikemminkin ehdotuksia miten ihmisen tulisi elää ja niiden tarkoitus on ohjata ihmisiä paremman ja onnellisemman elämän tielle.
Toiseksi, mielestäni tulisi ottaa huomioon historiallinen tilanne joitain raamatun kieltoja ja kohtia lukiessa. Esim. mielestäni kahden toisiaan rakastavan ihmisen esiaviollinen rakastelu ei voi olla pahasta, jos se tuo molemmille vain hyvää eikä vahingoita ketään muita. Ennen kuin ehkäisymenetelmiä oli keksitty rakastelusta syntyi usein lapsia, jolloin oli varmasti lapselle ja vanhemmille parhaaksi, jos vanhemmat olivat naimisissa ja sitoutuneet vakavasti avioliitoon ennen lapsen/lapsien syntymiä.
Olen syvästi tätä mieltä, mutta kiinnostunut kuulemaan myös muita näkökohtia asiaan.
Eksyt pahemman kerran. Jumalan käskyt ovat ehdottomia. Niiden rikkominen tuo mukanaan kirouksen.
Esim. esiaviollista sukupuoliyhteyttä Jumala ei kieltänyt vain mahd. au-lapsien pelossa. Kyseessä on yhtä lailla myös ihmisen oma persoona ja olemus. Ei ole oikein antaa himoille valtaa ja hakea tyydytystä itsellle ja toiselta ohi syvempien arvojen ja arvostusten. Tästä voi lukea esim. 1. Kor. 6. luvusta.
Kysymys 422
Eläimille kärsimyksen tuottaminen kielletään raamatussa, mutta onko raamatun mukaan tappaminen ja eläimen syöminen kiellettyä? Itse en sydämeni ja omantunnon takia pysty/halua tappaa yleensä yhtään eläintä, mutta mielestäni kituva eläin pitäisi lopettaa, samoin jos vaihtoehtona on että eläin tulisi varmasti kuolemaan luonnossa kylmyyteen ja nälkään. Tähän mennessä tosin olen tappanut vain tuholaishyönteisiä ed. mainituista syistä, mistä on jäänyt myös inhottava olo.
Mielestäni yksin elävän metsän eläimen tappaminen ei ole kovin väärää, sillä eläinten elinikä ei ole kovin pitkä,ne kuolevat pahemmalla tavalla luonnollisella tavalla eikä kukaan jää niitä kaipaamaan. Jotenkin minusta tuntuu, että niillä on jopa parempi olla kuolemansa jälkeen. Omistan kissan, joten talvisin joudun ostamaan sille eläinperäistä ruokaa ja itse olen myös pienestä asti totutettu syömään lihaa, mikä on nykyään lähinnä luomulihaa. Yritän itse lopettaa lihan syömisen, mutta en ole varma pystynkö siihen. Haluaisin tietää raamatun mielipiteen asiasta. Tosin tuskinpa esim. käsky "ÄLÄ TAPA" koskee ainakaan kaikkia eläimiä esim. alkueläimiä, loiseläimiä jne. koska silloinhan esim. täitä, lapamatoja ja heisimatojakaan ei saisi tappaa.
Kyllä eläinten teurastaminen ja syöminen on - pääsääntöisesti -raamatun mukaan mahdollista. Vanhan liiton aikana eläimiä jopa uhrattiin temppelissä valtavat määrät. Siitäkin huomaa, ettei kyseessä ole Jumalan tahdon vastainen teko.
Kysymys 421
Vastasit tuossa ehtoollisesta jollekin, että vain apostolit olivat paikalla, kun ehtoollinen asetettiin. Olen kuullut tuon selityksen monta kertaa: vain papit saavat toimittaa ehtoolliset, koska se kuuluu apostolin virkaan, koska vain apostolit olivat paikalla.
Toisaalta Raamattu kertoo Jeesuksen sanoneen: Ottakaa ja syökää, ottakaa ja juokaa jne. Missään ei sanota apostoleille, että heidän tulee mennä ja jakaa ehtoollista muillekin.
Jos sanotaan, että vain papit (ja vain miehet) saavat toimittaa ehtoollisen, koska vain apostolit (jotka olivat miehiä) olivat paikalla - mistä me tiedämme, että ehtoollinen ei ollut tarkoitettu vain apostolien nautittavaksi? Eikö yhtä hyvin voisi sanoa, että ehtoollinen kuuluu vain papeille, koska vain apostolit olivat paikalla, ei siellä maalikoita ollut. Tai ehtoollinen kuuluu vain miehille, ei siellä naisia ollut.
Mistä voidaan tietää, että kun raamtun kertomassa jokin yksityiskohta oli tietyllä tavalla, sitooko se meidät siihen myöhemmin vai ei?`
On silti merkittävää, että Jeesus joka tapauksessa valitsi vain apostolinsa asettaessaan ehtoollisen. Heidän tehtävänään olisi sitten opettaa tämän aterian viettämistä eteenpäin. Näinhän se sitten myös tapahtui. Apt. 2:42 kertoo, että seurakunta pysyi apostolien yhteydessä ja siihen kuului leivän murtaminen (eli ehtoollinen). Ja kuten sanottu: ehtoollinen ei ole pelkästään yksityisasia vaan se on tarkoitettu koko seurakunnalle. Siksi kaikki yksityismessut rikkovat seurakunnan yhteyttä. Ne ovat perkeleen keksintöä.
Kysymys 420
Kysymyspalstalle on jätetty varsin pitkä ja laaja kysymys, jossa pohditaan, kuinka rakastava Jumala voisi tuomita ketään ikuiseen helvettiin. Emme voi julkaista koko tekstiä, mutta vastaamme nyt itse pääkysymykseen.
On ehkä melkosen yllättävää, että Raamatussa eniten helvetistä varoittaa - Jeesus itse! Kannattaa lukea vaikka ainoastaan yksi evankeliumi (tai vielä mieluummin ne kaikki), niin huomaa tämän tosiasian. Emme pääse mitenkään irti siitä, ettei helvettiä voi selittää tyhjäksi tai olemattomaksi. Meitä rakastava Vapahtaja, Jeesus Kristus, itse puhuu siitä pelottavan usein. Eikä varmaan suotta, sillä juuri tämän opetuksensa tähden hän vapaahtoisesti tahtoi antautua kuolemaan meidän edestämme sovittaakseen kaikki syntimme sekä pelastaakseen meidät kadotuksesta taivaaseen.
Muutama vuosi sitten Raamattuopisto on julkaissut suomeksi Ajith Fernandon kirjan: Mitä mieltä helvetistä? Yritä saada käsiisi se kirja esim. kirjastosta. Se kertoo laajemmin tästä aiheesta.
Kysymys 419
rukoilevaisuuden keskeiset vaikuttajat?
Kysymys 418
Teen esitelmää uskonnontunnille rukoilevaisuudesta. Voisiko joku ystvällisesti kertoa lisätietoa heränneisjuhlasta (esim. mitä siellä tehdään, kuinka usein niitä pidetään yms.)?
Rukoilevaisten kesäseurat pidetään joka vuosi kesällä. Lyhyesti sanottuna siellä saarnataan Raamatusta, kuunnellan ja veisataan sekä rukoillaan. Tärkeitä ovat myös ystävien tapaaminen, heidän kanssaan jutteleminen, sielunhoito ja esirukous.
Kysymys 417
Voiko ehtoollista viettää yksin? Tekisi mieli niin paljon toimittaa itselle ehtoollinen usein, vaikka sunnuntaisin käynkin kirkossa ehtoollisella. Jos vaikka ajattelee kristittyjä maailmalla, jotka ovat uskonsa tähden vankilassa, niin kai he voivat yksin tai toisen kristityn vangin kanssa `tehdä sen hänen muistokseen`. Eihän Raamattu edes täsmällisesti määrittele sitä kuka saa toimittaa ehtoollisen. Eikö ehtoollinen ole aina pätevä, jos kristityt tekevät sen hänen muistokseen? Eikö tässä ole tarkoitus rakentua hengellisesti, eikä joutua valittamaan sitä kun ei omasta mielestään saa tarpeeksi ehtoollista.
En kai nyt suurta syntiä tee, jos kaipaan armoa ja toimitan itselleni ehtoollisen vai käräytetäänkö minut viimeisellä tuomiolla siitä, että haluan ehtoollista vielä messun lisäksi?
Samoin kuin Jeesus antoi kaste- ja lähetyskäskyn apostoleille, samoin hän sääti ehtoollisen apostolisen viran toimitettavaksi. Vain apostolit olivat paikalla kiirastorstain yönä. Sksi ei ole lupa toimittaa yksityisiä ehtoollisia tuosta vaan. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että ehtoollinen on tarkoitettu koko seurakunnan ateriaksi. Nurkkamessut ja yksityiset ehtoollisenvietot sotivat Jeesuksen säätämystä vastaan.
Joten älä toimita ehtoollista yksityisesti. Käy kirkossa - kuten tähänkin asti.
Kysymys 416
Onko lapsen uskon kieltäminen kasteessa mikään vähäpätöinen väite? Miksi sitä kohtaa niin paljon on epäilty.
Jos lapsi ei kasteessa saa uskoa, miksi häntä kastaisi? Lapsen uskon kieltäminen johtaa johdonmukaisesti ajateltuna aikanaan lapsikasteen kieltämiseen. Samalla riistetään kasteen lahjan omakohtaisuus ja kasteesta tulee ehkä enemmän maaginen riitti tai pelkkä seremonia. Lisäksi kasteen merkittävyys hämärtyy. Ihmiset ajattelevat, että se riittää, kun on kastettu, vaikka usko puuttuisikin.
Kysymys 415
Miksi Jumala sallii ihmisen langeta esim. johonkin helmasyntiin yhä uudestaan ja uudestaan, vaikka olisi pyytänyt päästä eroon synnistä? ihmisen pahuuden takia??
Ihmistä kiusaa hänen oma syntinsä, erityisesti helmasynti. Lue esim. Jaak. 1: 12-17. Helmasynti ei olisi helmasynti, jos sen voittaminen kävisi leikiten. Synti on voimakas vastustaja; se pyrkii valtaan hirveällä voimalla. Hätämme synnin edessä antaa aihetta rientää Jeesuksen luo saamaan synnit anteeksi ja voimaa uuteen elämään. Tässä mielessä synti palvelee meitä pakottaessa meitä Kristuksen luokse. Kiusattuna tai langenneena saa turvata veren armoon. Muuta ei meille jää.
Kysymys 414
Onko eläimillä sielua tai mitään sen tapaista?
Eläimet ovat eläviä olentoja. Heillä on elämän "henki". Mutta ei sielua tai Jumalan Pyhää Henkeä.
Kysymys 413
Miten oppia lepäämään armossa?
Raamatun kielellä ilmaistuna: kuole pois itsestäsi, jätä tekosi ja yrittämisesi hautaasi ja Jumala antaa sinun levätä armossaan.
Kysymys 412
"Sillä väärät Kristukset ja väärät prophetat nousevat, ja tekevät suuria ihmeitä ja merkkejä: niin että myös, jos taitais tapahtua, valitutkin eksytettäisiin."
(P. Matteuksen Evankeliumi 24:24)
Sanotaanko tuossa vapaasti käännettynä näin: "Jos se vain olisi mahdollista, niin valitutkin eksytettäisiin"?
Eiköhän tuo vapaa käännös ilmaise jakeen merkityksen ihan hyvin.
Kysymys 411
"Älkäät tehkö mitään riidan eli turhan kunnian kautta, vaan nöyryydessä pitäin toinen toisensa parempana kuin itsensä."
(P. Paavalin Epistola Philippiläisille 2:3)
Mitä tuo pitää parempana käytännössä merkitsee? Ajattelaanpa vaikka pastoria ja äskenkääntynyttä. Missä mielessä pastori voi pitää häntä parempana kuin itseään?
Ainakin minusta äskenkääntyneessä on ihanaa se uskon kirkkaus ja palavuus. Hän uskoo niin aidosti ja vilpittömästi aivan sydämen pohjasta synnit anteeksi. Ilo loistaa kasvoista. Syvä rauha on sisimmässä. Kunpa olisin itsekin tuollainen! Ja jo tuollaisen näkeminen ja katsominen saa jotain syttymään omassa sydämessä.
Kysymys 410
Miksi Pyhä Henki ei vaikuta minussa uskoa? Estänkö minä itse sen vai miksi uskoni tuntuu niin kuolleelta?
Kuuletko evankeliumia? Luetko sitä? Hakeudutko sen suojiin? Jos synti painaa, etsitkö apua itsestäsi vai evankeliumista? Ehkä on tarvetta käyttää rippiä synnin syyttäessä omaatuntoa. Keskustele sieluntilastasi sielunpaimenen kanssa.
Kysymys 409
Suhteeni ev.lut. kansankirkkoon on tullut aina vain jännitteisemmäksi.
Paljon on lapsuudestani asti muuttunut kirkkomme opetuksessa.
Naispappeuden takia aikoinaan erosinkin, mutta liityin takaisin ehkäpä ns. "sosiaalisen paineen" tai pelon vuoksi.
On pappeja, jotka opettavat oikeaakin oppia, mutta eivät torju harhaopettajia, vaikka se kuuluu paimenen tehtäviin.
Sallitaan siis monenlaista totuutta ja oppia. Totuudesta on tullut suhteellinen ja subjektiivinen asia.
Mielestäni olemalla tällaisessa sekaoppisessa yhteisössä hyväksytään väärät opettajat. Tämä koskee niin pappeja kuin maallikoitakin.
Ei uskota neitseestäsyntymiseen, syntiinlankeemukseen, vedenpaisumukseen, Jeesuksen takaisintuloon, jne.
Raamatun arvovalta on mennyttä.
Raamatun maailmankuva ja ihmeet ovat myyttejä; maapallo on litteä pannukakku ja Jeesus oli vain juutainen opettaja ja profeetta, kuten islamissa opetetaan.
Kaikki uskonnot ovat sama asia, jne.
Piispamme suulla luin lehdestä: Raamattu sisältää luonnontieteellisiä ja historiallisia virheitä.
On raskas olla. En näe muita vaihtoehtoja kuin erota kirkosta ja siirtyä siviilirekisteriin. Pienten tunnustuksellisten kirkkokuntien jäseneksi en halua liittyä, koska siellä piilee pyrkimys sääntöineen ja pappiskeskeisyyteineen muodostaa "totinen pyhien yhteisö".
Eroaminen näyttää vain ajan kysymykseltä. Homoliittojen siunaaminen on sitten jo varmaan viimeinen pisara...
Kysyisin vielä neuvoja teiltäkin.
Mitä tehdä? Olisin neuvoista hyvin kiitollinen.
Luonnehdintasi kirkosta on aivan oikea. Tällaisessa ajassa nyt elämme. Eikä sitä helpolla muuteta. Ilmestyskirjassa puhutaan paljon "pyhien kärsivällisyydestä". Sitä tarvitsemme. Paljon. Eroamista tärkeämpi kysymys on, että mitä sitten? Mistä löydän srk-yhteyden, ehtoollispöydän, kastemaljan, oikean saarnatuolin jne? Entä mitä sitten sen minuutin jälkeen, kun eropaperit ovat kunnossa? Miten sen jälkeen vaikutan oikean uskon puolesta? Ja missä toimin saattaakseni sieluja pelastuksen yhteyteen? Minun neuvoni on, että älä eroa kirkosta. Hae siltä niitä paimenia, jotka julistavat sanaa totuudessa ja elävät sen mukaisesti. Ja sinun on myös mahdollista ryhtyä vaikkapa ehdokkaaksi (syksyn) srk-vaaleissa ja rukoillen työskennellä (kuoleman vakavasti!) sairaan kirkkomme puolesta. Ota esikuvaksi Ilmestyskirjan em. sanat pyhien kärsivällisyydestä! Ei kannata ikinä luovuttaa. Mieluummin kaatuu saappaat jalassa rintamalla kuin saappaat kainalossa käpykaartissa.
Kysymys 408
Mikä tekee ihmisen sydämen niin kylmäksi ja kovaksi Jumalan sanaa kohtaan? Välillä tuntuu että usko hiipuu kokonaan jonnekin tosi kauas
Ihmisen sydän on kova jo ilman mitään tekemisiäkin. Jumalan sana sen pehmittää ja tekee vastaanottaisevaksi armoon. Vanhastaan on jopa sanottu, että emme ole edes kovia kiviä tai puupäitä, jotka eivät mitään tunne vaan olemme pahoja, jotka vieläpä joka hetki taistelemme väärän ja valheen puolesta. Syntien anteeksianto ja evankeliumin julistaminen vetää tällaista ihmistä armahtavan ja rakastavan Jumalan luo. Siinä syntinen ja kova sydän saa ihanan osan: se upotetaan Kristuksen haavojen haltuun. Ne haavat meitä hoitavat.
Kysymys 407
Mikäs on helmasynti?
Helmasynti on meitä jatkuvasti kiusaava ja vaivaava synti, joka pyrkii vaarallisella tavalla uudestaan ja uudestaan herraksi ja hidalgoksi elämässämme. Ainoa apu, turva ja voima sitä ja muita syntejäkin vastaan on Vapahtajamme Jeesuksen pyhä sovintoveri.
Kysymys 406
Mitä tarkoittaa Siion?
Usein se tarkoittaa samaa kuin Jerusalem. Toisinaan sen merkitys on rajatumpi: silloin se viittaa temppelivuoreen.
Kysymys 405
Minulla on kaksi kirjaa,Armon Järjestys Autuutehen 1826 ja
Hunajan Pisarat 1845. Kysyisin ovatko nämä kirjat harvinaisia?
On monia kysymyksiä, joihin en osaa vastata. Tässä on taas yksi niistä. Harmi.
Ehkä voisit ensi kesänä mennä Vammalan vanhan kirjan messuille ja kysyä sieltä apua!
Kysymys 404
Olen perinteisen virkakäsityksen rakkaudellinen myötäajaja. Teenkö syntiä, jos osallistun vastoin omatuntoni ääntä messuun, jonka toimittaa pelkän miespastoriuden vastustaja eli naispastori? Eikö Raamattu sano: "Kaikki mikä ei perustu uskoon on syntiä." Eikös Luther sanonut: "On turmiollista toimia omaatuntoa vastaan. Ja tässäpä on vielä selkeä Jumalan sana tukena. Eli en saa toimia vastoin Jumalan sanan ohjaamaa omaatuntoa. Vai mitä?
Olet oikeassa. Ei ole oikein toimia omaatuntoansa ja Raamattua vastaan. Valitse apostoliset jumalanpalvelukset.
Kysymys 403
Eikö olekin uskon elämässä tärkeintä oppi tuntemaan Jeesuksen sovitus työ meidän edestämme?
Mitä tarkoittaa "Salatun Jumalan salattut tiet"?
Kyllä Jeesuksen sovitustyön tunteminen on se kaikkein tärkein. Koko raamattu puhuu siitä - vaikka emme sitä aina joka kohdassa huomaakaan. Mutta kun sanaa rukoillen tutkitaan, se avautuu. Ja lisäksi ehtoollisessa saamme omakohtaisesti Jeesuksen hankkiman sovituksen osaksemme uskossa.
Salatun Jumalan salatut tiet oli esillä kesäseuroissa. Puheita voi tilata toimituksesta. Tässä yhteydessä ei siitä enempää.
Kysymys 402
Mihin kannattaa keskittyä kaikkein eniten uskonelämässä?
Sanoisin, että raamatun lukemiseen. Se on Jumalan pyhä sana ihan alusta aivan loppuun saakka. Kannattaa myös rukoilla, että Pyhä Henki kirkastaa sanan autuudeksi. Ettei käy niin kuin Jeesuksen ajan fariseuksille, jotka osasivat raamattunsa, mutteivät silti löytäneet sieltä Kristusta.
Kysymys 401
Kuulostaako hyvältä: `hankkii` eli saa lahjaksi muutaman lapsen ja sitten sterilisoi itsensä, niin ei ole enää murhetta ehkäisystä kun ei halua lisää lapsia?
Ei kuulosta. Mistä ao. henkilö voi olla niin varma tulevaisuuden suhteen?
Kysymys 400
Miten rukoilevaisuudessa suhtaudutaan gospelmusiikkiin ja siihen liittyviin ilmiöihin, kuten festareihin? Mikä on oma kantasi niihin?
Kaikessa kristillisyydessä keskeistä on sydämen asenne Jumalan edessä. Lisäksi kaikissa kristillisissä kokoontumisissa tulee evankeliumin sanan päästä kuuluviin kirkkaasti. Gospelin tai festarien arviointi on oikein suorittaa näistä lähtökohdista käsin.
Haluan itse karttaa kaikkia ehdottomia etukäteisarvioita, joissa joku tietty asia tai tyyli muitta mutkitta esitetään "surkeassa valossa" (jollei se siis suoraan sodi Raamattua vastaan). Siksi on hyvä Raamatun ohje koetella kaikki ja pitää sitten se, mikä on hyvää.
Kysymys 399
Mitä tarkoitetaan Pietarin kalansaaliissa, että syvistä vesistä tulee isoja kaloja.
Pietarin kalansaaliilla tarkoitetaan juuri sitä, että Pietari sai ison saaliin (sekä kalojen suuruus että määrä olivat isot) Jeesuksen armon erityisenä osoituksena yritettyään ensin koko yön turhaan kalastella. Tällaisesta valtavasta ja yllättävästä saalista käytetään nimitystä "Pietarin kalansaalis".