Kysymykset
Kysymys 486
Onko kristitty saanut erityisen armolahjan, jos hän mielellään heti tai milloin tahansa jättäisi tämän elämän ja jatkaisi Kristuksen luona? Vai kuuluuko tämä jokaisen kristityn `peruspakettiin`? Voiko olla sellainen armolahja, että on poikkeuksellisen vahva ylösnousemususko?
Kyllä kaikki hengellinen anti on Jumalan erityistä lahjaa meille. Lue Jaak. 1:17. Sinulla taitaa olla aivan samanlainen mieli kuin apostoli Paavalilla. Lue Fil. 1:23. Ei kaikilla kristityillä ole varmaankaan näin vahvaa toivoa. Kiitetään Herraa, että sinulle, ystävä, on suotu halu taivaallisiin!
Kysymys 485
Ensiksi kiitos hyvistä sivuista! Mietityttää miksi naispappeus asia on koko ajan niin paljon tapetilla? Tietysti onhan asia hyvin ajankohtainen, ja koskee aikaamme, jossa elämme. Naispappeus on Jumalan sanan vastaista, jota vastaan on taisteltava, mutta puututaanko nykyisin enää ollenkaan muihin epäkohtiin?
Suomen luterilainen kirkkohan on täysin rappiolla. Jumalan Sanaa ovat ihmiset muokanneet miten sattuu, mm. uudet Raamatun käännökset. Avioliittoa ei pidetä ollenkaan arvossa, vihitään eronneita ja avoliittokin tuntuu olevan täysin hyväksyttävää. On vain ajan kysymys milloin aletaan siunaamaan homopareja. Nykykirkossa ei enää puhuta todellisesta kristillisyydestä, synnistä ja sen tunnosta, helvetistä, viimeisestä tuomista, mikä on hirmuinen ellei todella sydämessään usko Jeesukseen. Jeesuksestakin varmasti usein saarnataan varsin kevyesti, eikä meidän syntisten ihmisten ainoana Vapahtajana. Puhtaasta Jumalan Sanasta on ev.lut. kirkossamme luovuttu ja tulokset ovat varsin näkyviä ja myöskin erittäin surullisia. Itse en näe, että kirkkomme nousisi tästä tilasta missä se nyt on. Ajat menevät koko ajan vain huonompaan suuntaan. Kunpa pian saisimme olla taivaassa, kunpa Jeesus tulisi pian!
Olet mielestäni oikeassa arvioidessasi nykykirkon tilaa. Eipä ole tuohon oikeastaan lisättävää. Varmaan meidän olisi hyvä myös oppia samanaikaisesti kiittämään Herraa siitä kaikesta hyvästä, mitä hän on antanut meille. Olemme saaneet kasteen, meillä on oikeus käydä kirkossa ja valita apostoliset jumalanpalvelukset, sanaa on yllin kyllin ainakin hyvissä kirjoissa ja Raamatussa, päivittäin saamme jokapäiväisen leipämme ja veriruskeat syntimme anteeksi, päämäärä on taivas ja Jeesus on luvannut olla matkakumppanimme joka hetki. Opetellaan kiittämään hyvää Jumalaa hänen hyvyydestään - ja sitten suositelkaamme myös toisille iloista, vakaata ja tunnustuksellista kristillisyyttä.
Kysymys 484
Luin Paavalin toista kirjettä Timoteukselle ja siellä kerrottiin, että nainen tulee autuaaksi lasten synnyttämisen kautta. En oikein ymmärtänyt, mitä sillä tarkoitetaan? Miksi ennen vanhaan naisen ajateltiin olevan saastainen synnyttämisen jälkeen ja hänet piti ottaa jollakin erityisellä toimituksella takaisin seurakuntaan? Perustuuko se juuri tuohon timoteuksen kirjeen kohtaan?
Tuo Paavalin kirjeen kohta on selitetty tarkemmin näillä sivuilla. Ks. pientä opasta vanhan käsikirjan jumalanpalvelukseen (lopussa on liite kirkon virasta ja 1. Tim. 2 selitys tässä yhteydessä).
Luulen, että tuo aika vanha tapa ottaa synnyttänyt vaimo "takaisin" seurakuntaan juontaa juurensa pikemminkin VT:n eri säädöksistä, ja näitä on sitten soveltuvin osin käytetty hyväksi kirkon piirissä.
Kysymys 483
millaista toimintaa rukoilevaisilla on länsi-suomen herännäisalueen ulkopuolella esim tampereella tai helsingissä?
pidän hyvin suuresti teidän tavastanne lukea ja sisäistää sanaa
onko sinulla itselläsi mitään päivittäistä lukutuokiota tai muuta menetelmää jolla sanaa opiskelet?
millaiset elämäntavat heränneillä nuorilla on raittius luonnollisesti on osa sitä mutta entä harrastukset ja muu ajanviete esim urheilu tai kuntosali uinti jne
onko länsi-suomen rukoilevaisuus samalla tavalla talonpoikaisherätys kuin savon ja pohjanmaan körttiläiset
mikä ero on itä-ja länsi-suomen rukoilevaisilla
kiitos jo etukäteen
Rukoilevaisten toiminnasta: seuroista ja raamattupiireistä jms voi lukea kohdasta toiminta. Pääosa toiminnastamme suuntautuu erityisesti Länsi-Suomeen.
Itse opiskelen sanaa lukemalla. Se on paras tapa! Aloitan päivän Raamatun alkukielten opiskelulla. Luen lyhyen pätkän Biblia Hebraicaa ehkä kommentaarin kera. Sitten jatkan Novumilla kreikankielistä Uutta testamenttia. Usein silmäilen myös jotain selitysteosta. Jos olen matkoilla tai leireillä tai muuten menossa, tämä erinomainen tapa valitettavasti jää muiden kiireiden alle. Kuitenkin pyrin lukemaan kreikaksi UT:a päivittäin ja niin, että se menee ainakin vuodessa kerran läpi.
Rukoilevaisnuorten elämäntavat ovat kristityille sopivat. Ei ole lupa ryypätä. Kuntoilu kuuluu hyveisiin. Ainakin itse olen siihen hurahtanut. Suosittelen lämpimästi.
Rukoilevaisuus on vanha maallikkoliike ja siinä mielessä hyvinkin "talanpoikaismainen". Tiettyä sukulaisuutta löytyy kyllä vanhaan körttiläisyyteen (uudempi taitaa olla melko maallistunutta).
Itä-Suomen ja Länsi-Suomen herätyksillä on eroa ainakin se noin 100 vuotta ja sitten noin 500 km. Hengellisesti uidaan samassa armon meressä.
Kysymys 482
Lapsuudessani luin 33-38 Raamattua, nyt vanhempaa. Olen hämmästellyt 38 painoksen Jaakobin kirjeen kohtia, että sittenkinkö me teoista vanhurskautetaan? Myös Roomalaiskirj. 38. sanoo että Aabraham uskoi Jumalaa ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi. Vanha Raamattu toteaa.: uskoi Jumalaan. Väittääkö uudempi salaisesti uskon teoksi...
Enpä uskoisi näiden kohtien valossa, että vanha käännös 1933/1938 sanoisi uskoa teoksi. Kysymys Jaakobin kirjeestä on aika haastava. Biblian esipuhe on hyvin valaiseva tässä suhteessa.
Kysymys 481
onko heränneitten isien kirjoina julkaistuja seurapuheita tai kirjoituksia enää mistään saatavissa ja mistä?
painetaanko biblia nykyään vanhoilla fraktuurakirjaimilla vai nykyaikaisilla?
olen huomannut että fraktuura on pienellä harjoittelulla täysin luettavaa ja ymmärrettävää mutta alkuun hieman työlästä lukea
onko nykykäytäntö lukea ja painaa vanhaa tekstiä painettuna nykyaikaisilla kirjaimilla vai pitäydytäänkö vanhaan?
millainen on nykyään länsi-suomen heränneiden rukouselämä
rukoillaanko yhtä antaumuksella kuin entisinä aikoina jolloin lukemani perusteella ei ryhdytty mihinkään ennenkuin rukoiltiin herran siunausta kulloisellekkin työlle
Näitä tuotteita voi kysellä Pirkko Olinilta (p. 02-6376 297, )tai seurojen yhteydessä eri ihmisiltä. Myös antikvariaateista kannattaa kysellä.
Nykyisin kirjat painetaan (lähes poikkeuksetta) aivan tavallisilla kirjaimilla (ei fraktuuralla).
Oppimasi rukouskäytäntö on oikein hyvä. Pidä siitä kiinni. Itse en osaa arvioida kovin tarkkaan, kuinka toiset rukoilevat kammiossaan (Jeesuksen esimerkin mukaisesti (Matt. 6:6)).
Kysymys 480
Suljetko esirukouksiin työn/työpaikan ja puolison löytymisen?
Välitän tämän esirukouksen (poikkeuksellisesti!) tämän nettipalstan lukijoille, vaikka varsinaisesti kysymyspalstaa ei ole tarkoitettu erilaisille esirukousaiheille. Toivotan siunausta elämääsi.
Kysymys 479
Kehottaako Raamattu hakeutumaan sinne, missä sanaa opetetaan oikein? Missä kohtaa?
Esim. 1. Piet. 2:2. Ks. myös Paavalin käytäntöä Apt. 19:9-10.
Kysymys 478
Sopiiko papin tai muuten sananjulistuksessa mukana olevan maallikkosaarnaajan polttaa tupakkaa? Entä alkoholinkäyttö?
Ehdottomasti on parempi olla ilman kumpaakin. Etenkin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tavat ovat sen verran holtittomat, että hyvä esimerkki olisi paikallaan.
Kysymys 477
Mitkö ovat Herännäisyyden "korostukset"?
Ks. vastaus näiltä nettisivuilta!
Kysymys 476
ihmiset tavallisesti ristivät kätensä rukoillessaan. Onko se teillä tunnusmerkkinä vai käytättekö samaa tapaa kuin minäkin olen joskus käyttänyt(kämmenet ylöspäin ristissä, peukaloiden päät koskettavat toisiansa) ?
Kyllä mekin ristimme käsiämme. Usein rukoilemme myös polviltaan. Tai kirkossa ja seuroissa (etenkin jumalanpalveluksen ylistyksen kohdalla) myös seisaaltaan. Nämä lienevät yleisimmät tavat meillä päin. Rukousasentoja on monia. Tärkeintä on sydämen rukous.
Kysymys 475
Mistä tiedät, että olet saanut syntisi anteeksi?
Turvaan Raamatun lupaukseen Vapahtajasta, joka on syntynyt minua varten pelastamaan minut synnin ja kuoleman ja perkeleen vallan alta iankaikkiseen elämään. Sama lupaus koskee sinuakin!
Kysymys 474
Mitä tarkoitetaan Kristuksen kirkolla? Olen kuullut erään katolilaisen suusta että vain katolinen kirkko on todella Kristuksen kirkko eikä mikään muu?
Kristuksen kirkkoon kuuluu kaikki ne, jotka todella uskovat Herraan Jeesukseen. Kuuluivatpa he täällä ajassa sitten mihin kristiryhmään tahansa. Katolinen kirkko sellaisenaan ei ole Kristuksen kirkko. On siinäkin paljon jäseniä, jotka eivät usko pelastuvansa yksin uskon kautta Kristuksen tähden.
Kysymys 473
kuinka paljon rukoilevaisuudella on kannattajia suomessa?
Vaikea sanoa suoraan. Kesäjuhlilla käy noin 1 000 eri kuulijaa. Lehteä menee saman verran. Liikutaan varmaan siinä 2 000 määrässä.
Kysymys 472
Tervehdys.Haluaisin kysyä tunnustuksellisuudesta.Eroaako se todella muuten kansankirkollisuudesta kuin tietyissä esim. viranhoidon kysymyksissä? Näyttää siltä että tunnustuksellisetkin elävät muuten samalla tavalla kuin muutkin ja hyväksyvät monia asioita joita taas "heränneet sielut" ei hyväksy...? Tämä asia murentaa uskottavuutta. Onko sittenkin kaikki vaan samaa.Mutta tietysti uskovaiset näkee vain sydänten tutkija, Herra.Ja näkyy se uloskin päin elämässä.
Kyllä tosi kristillisyys näkyy ja kuuluu ja poikkeaa edukseen. Ei tietysti kaikki ole kultaa, mikä kiiltää. Eikä tunnustuksellisuus tai kristillisyys yleensä tarkoita, että joku tai jotkut voisivat määritellä sille ahtaat ja keinotekoiset rajat, joihin sen olisi mahduttava. On paljon asioita, jotka ovat "ehdonvallan asioita". Näissä härkäpäinen "oikeassaoleminen" tai "toisten pakottaminen" ruotuun on tuhoisaa ja lakihenkistä puuhastelua. Lisäksi on hyvä muistaa, että kaikki me hairahdumme monessa kohdissa eikä kukaan ole synnitön taikka täydellinen. Ja joka pitää itseään "vahvana", on velvollinen kantamaan ja peittämään heikkojen vajavaisuuksia - kuten Kristuskin teki.
Kysymys 471
Vastauksessa kysymykseen 467 on kaikki, mitä pelastukseen tarvitaan. Miksi siis kinata virkakäsityksistä tai sukupuolietiikasta?
Kyse ei ole kinaamisesta vaan Jeesuksen kaste- ja lähetyskäskystä: "Opettakaat heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teille käskenyt." (Matt. 28:20). Onko sinusta tämä tehtävä ja velvoitus vähäarvoista?
Kysymys 470
Voinko olla täysin varma siitä, että pääsen taivaaseen kun uskon Jeesukseen? Vai voinko ainoastaan olla varma siitä, että synnit on annettu anteeksi, mutta matka voi jäädä kesken? Voiko kristityllä olla absoluuttista varmuutta eli sellaista varmuutta että näkee itsensä jo taivaassa valmiina? Kadotuksen mahdollisuus kuitenkin on olemassa, joten voiko kenelläkään olla absoluuttista pelastusvarmuutta? Paavali oli täysin varma (Roomalaiskirje), miksei mekin?
Vai onko oikein ajatella näin: niitä, jotka ovat heikkoja uskossaan Raamattu rohkaisee: varmasti pääset taivaaseen, koska Jumala varjelee sinut uskossa. Niitä taas jotka elävät kurittomasti kristittyjen parissa Raamattu varoittaa: varo ettet hukkaa voittopalkintoasi.
Eli voimme nähdä itsemme taivaassa jo valmiina, koska olemme valittuja ja meidät on Kristuksessa edeltä määrätty lapseuteen taivaan kirkkauteen.
Mitä tuumaat?
Kyllä saat olla varma pelastumisestasi, kun turvaat Vapahtajaasi Jeesukseen. Hänen veressään on autuus ja iankaikkinen elämä. Jos jos tämän armon hylkää, niin tietysti matka jää sitten kesken. Ja tuon armon hylkäämiseen sielunvihollinen pyrkii eri tavoin. Joskus uskottelemalla, että armo ei enää kuulukaan sinulle. Joskus taasen ehkä viemällä ajatuksiamme pois Kristuksesta vaikka sitten turhiin ja liian vaikeisiin pohdintoihin ennaltavalinnasta. Toistan tässä jälleen sen (minkä usein olen kirjoittanut vastauksissani!), että valintamme on tapahtunut Kristuksessa (Ef. 1) ja siksi valintamme ei voi tarkastella irrallaan hänestä ja armonvälineistä. Paavali sanoo Filippiläiskirjeen 3. luvussa, että hän ei tosin ole vielä perillä, mutta haluaa unohtaa menneet ja kurottautua tulevaisten puoleen ja juuri Kristuksessa omistaa vanhurskauden, joka kelpaa Jumalan edessä taivaassa (lue jakeet 9-12). Väärä varmuus ei ole hyväksi. Oikea ja todellinen varmuus ja lepo on Kristuksessa. On hyvä muistaa: Ei pelastusvarmuus pelasta vaan Kristus pelastaa.
(Tämä vastaukseni on vastaus myös toiseen vastaavaan kysymykseen koskien ennaltavalintaa.)
Kysymys 469
Kuka on Elias josta puhutaan Raamatussa? Entä mitä on olla uskossa Jeesukseen?
Elias oli Vanhan testamentin profeetta, josta puhutaan erityisesti 1. Kun. luvusta 17 alkaen. Luepa sieltä! Lisäksi voit tilata tilaussivulta tai kysellä Pauli Leinolta W. Krummacherin hyvää kirjaa Elija Tisbiläinen. Eikä maksa paljon!
Uskossa oleminen tarkoittaa Jeesukseen turvautumista ja luottamusta häneen minun syntieni Sovittajana.
Kysymys 468
Kys. 169: "opissa hirmuinen, vaan ei Hengessä vajavainen"
Kirjoitit kerran tällaisen sanonnan. Onko tuossa kirjoitusvirhe? Siis `ei` sana pitäisi jättää pois? Vai tarkoittaako se, että `voi olla opissa hirmuinen, mutta ei saisi olla Hengessä vajavainen?`
Mitä muuten tarkoittaa oikeaoppisuuden luuvalo?
Hei, olet oikeassa. Enpä ole huomannut tätä virhettä. Korjauksesi on oikeastaan aika hyvä ja mielenkiintoinen! Itse asiassa kyllä tarkoitin jotain muuta ...
Viittaus on Vuorisaarnan autuaaksijulistukseen.
"Autuaat ovat Hengessä VAIVAISET;
sillä heidän on taivasten valtakunta."
Elikkä joku voi olla kristillisen opin taitamisessa huippu, mutta ei ole sisäistänyt sitä, mitä Raamattu opettaa, ei ole nöyrä eikä vaivainen. Kyllä vajavaisuuskin tietysti kuuluu kristillisyyteen. Vajavaisia olemme itsessämme, synteimme tähden. Kristuksessa siis kumminkin TÄYDELLISIÄ.
Elikkä em. lausahdus kuuluu: "opissa hirmuinen, vaan ei Hengessä vaivainen". Näin. Miksei noinkin kuin kirjoitit!
Tosi jännää, että myös vanhoja vastauksia luetaan. Hienoa, että nekin ovat vielä ajankohtaisia!
Kysymys 467
Kysymyksessä 226 kirjoitat näin: "Kastetta ei saa erottaa Kristuksesta eikä Kristusta kasteesta. Kun usko kohdistuu Kristukseen, se on juuri kasteuskoa."
Eli tarkoitatko käytännössä tätä:
Kun uskon Jeesukseen, niin uskon siihen, että hän on armahtanut minut kasteessa. Kun uskon, että olen armahdettu kasteessa, niin uskon juuri Jeesukseen, joka on armahtanut minut kasteessa. Eli jos kiellän Jeesuksen, niin kiellän samalla kristillisen kasteeni ja syntieni anteeksiantamuksen.
Olen siis Kristuksen armahtama kasteessa ja pääsen taivaaseen kun uskon tähän armoon. Kun katson Golgatalle, niin katson kasteveteeni ja kun katson kasteveteeni, niin katson Golgatalle.
Pelastukseen vaaditaan siis nämä kaksi: Kristus kasteessa ja usko kasteessa saatuun Kristukseen!
Vai mitä?
Yes. Tämä on juuri näin. Hyvä!
Kysymys 466
Kiitos vastauksesta kysymykseeni, joka on numerolla 458.
Kyllä, vainajahengistä puhuminen voi olla aika raju määritelmä, voi olla yliampuvaa.
Vielä tahtoisin kuitenkin kysellä tällaisesta, vaikka vertaaminen erilaisiin asioihin onkin vähän hankalaa.
Mieleni tekee esimerkiksi verrata seuraavanlaisia profetioita horoskooppeihin ja niistä ennustamiseen. Mielestäni tässä on samankaltaisia aineksia, aivan kuin lukisi horoskooppeja voimakkaasti kristilliseen ainekseen sekoitettuna:
http://tampere.nokiamissio.fi//index.php?option=com_content&task=view&id=170
(Chuck Piercen profetioita. Onkohan hän menossa Nokia Mission tilaisuuteenkin uuden vuoden aattona. Kannattaa muuten mieluummin mennä rukoilevaisten uuden vuoden aaton tilaisuuteen!! )
Tahtoisin kuulla vielä mielipiteesi tuollaiseen asiaan (Piercen profetioihin), jos ehdit kirjoittaa.
Ei varmaankaan ole raitista?
Ilmestyskirja on luotettavaa Jumalan antamaa ilmestystä, sen totuudellisuutta ei tarvitse epäillä.
Kiitos myös muista kommenteista. Olen varmasti pitkälti samaa mieltä.
Uskonratkaisuun kehoittamisesta olen kyllä erimieltä (kun paino on sanalla ratkaisu, ratkaisusana pitäisi jättää mielestäni pois). Uskoon tulo / Jeesukseen uskominen on tietenkin kyllä välttämätöntä. Saaranassa ei itseasiassa kuitenkaan tarvitsisi puhua juuri lainkaan uskoon tulemisesta, vaan Jumalan sana synnyttää uskon. Silti tietysti Jumalan sanan kuulemisen tärkeyttä pitää korostaa, ja kyllähän sekin tietysti pitää mainita, että ilman uskoa ei voi pelastua. Jokatapauksessa ratkaisukeskeisyys on monin osin, melkein järjestään, Sidotun ratkaisuvallan vastaista. Sinun opetuksessasi on oikein, kun sanot, että Jumala vaikuttaa uskon. Varsinkin jos se asia jätetään kokonaan sivuun, niin silloin ollaan pahasti tekojen tiellä (ihmisen varassa). Sinun opetuksesi on varmasti oikean suuntaista. No, tästä voisi keskustella pidempäänkin ja pohtia asiaa eri näkökulmilta. Ehkä siihen ei tällaisella nettipalstalla kannattane ryhtyä.
Tuo linkki, jonka annoit, ei ainakaan minun koneessani toiminut. Yritin löytää mainituilta sivuilta aiheeseen "sopivia" sivuja. En tiedä, löysinkö tarkoittamasi. Joka tapauksessa Piercen profetiat ovat sen verran konkreettisia, että voimme rauhassa katsoa, onko niissä perää ja toteutuvatko ne. Aika näyttää.
Olet kyllä oikeassa tuon ratkaisukristillisyyden vaaroista. Mikäli pääpaino on ihmisessä, niin julistus vääristyy. Halusin kuitenkin korostaa, että sinänsä on hyvä herätellä ihmisiä tajuamaan, ettei elämää kannata tuhlata aikailuun ja jahkailuun. Jos ja kun Jumalan sana on totuus, niin "jottain tarttis tehrä". Uskoa ihminen ei voi kuitenkaan vaikuttaa itsestään vaan siihen tarvitaan Jumalan ihme. Siksi siis on niin välttämätöntä julistaa evankeliumia (kuten kirjoitit) ja siksi on tarpeen korostaa evankeliumin voimaa synnyttää tuo usko (kuten kirjoitin). Tähän tyyliin esim. profeetta Elia kehotti kanssa valitsemaan, palvelevatko he Jumalaa koko sydämestään vai ontuvatko sinne tänne Baalin ja Jahven välillä (lue tästä enemmän 1. Kun. 18).
Kysymys 465
Mitä tarkittaa jos näkee unissa omat hautajaiset ja puukkoja?
Sen kun tietäisi ... Ei välttämättä yhtään mitään.
Kysymys 464
Mikä on syynä helmasyntiin lankeamiseen, kun haluaisi elää uskossa. kenties olen armon hukkaaja vain. Miksi synti voittaa niin äkkiä, mikä vikana voiman puutteeseen?
Helmasynti on hirveä voima meissä. Sen kanssa tekee niin mielellään rauhan tai "yhteistyö- ja avunantosopimuksen". Hetken päästä huomaa kuitenkin joutuneensa petetyksi. Mielestäni kristityn on hyvä oppia ja aina uudelleen painaa mieleensä, ettei hänestä ole koskaan eikä ikinä synnin voittajaksi. Hän tarvisee Jeesusta aina ja joka hetki Vapahtajakseen. Pyhitys ei milloinkaan etene muka niin mainiosti, että Jeesus kävisi tarpeettomaksi. Hän ei ole kerttakäyttötavara, joka olisi tarpeen vain uskoontullessa ja sitten hänet voitaisiin hyödyttömänä heittää lähinnä roskikseen! Ei näin. Sanoisin, että sinusta tulee armon hukkaaja, jos helmasyntisi saa sinut erottaa Vapahtajastasi lopullisesti. Jos sen sijaan katuvaisena syntisenä menet hänen luokseen helmasyntisi kanssa armoa saamaan, niin saat uskoa syntisi anteeksi hänen veressään. Silti kehotan taistelemaan helmasyntiäsi vastaan urhoollisesti ja voimallisesti. Etsi voimaa ja apua evankeliumin sanasta ja armon pöydästä eli ehtoolliselta. Niin kauan kuin taistelu käy, sotaa ei ole hävitty - tappioista huolimatta! Turvaa siis Herraan ja Vapahtajaasi! Hän on jo taistelunsa taistellut ja voittanut Saatanan. Myös sinun puolestasi.
Kysymys 463
Aluksi kiitos hyvistä ja selkeistä sivuista sekä tästä palstasta!
Minua on hetken aikaa askarruttanut kysymys asevelvollisuuden merkityksestä uskovalle. Miten Sinun mielestäsi asia on, onko uskovan sopiva mennä armeijaan, vai pitäisikö valita mahdollisesti aseeton tai siviilipalvelus? Mitä näkemyksiä Raamatusta löytyy?
Onko käsky "Älä tapa" kaikista määräävin peruste asiassa? Vai voiko kristitty osallistua jopa aseellisesti sotaan, mikäli se on puolustussota ja siinä ovat vaarassa myös siviilihenget (Motiivina siis lähimmäisten suojaaminen)? Olen ymmärtänyt, että talvi- ja jatkosodassa oli mukana myös uskovia suomalaisia. Eikös ainakin vanhoillislestadiolaisuudessa isänmaata ja armeijan käymistä pidetä suuressa arvossa? Entä rukoilevaisuudessa?
Itseäni kysymys on askarruttanut sen takia, että velvollisuutta en vielä ole suorittanut, eikä asia omalletunnolleni ole vielä ratkennut. Olen kiitollinen, jos jotakin jaksat vastata!
Hyvää joulunodotuksen jatkoa!
Kyllä kristitty voi mennä hyvällä omallatunnolla armeijaan. Ei ole tarkoitus luoda esim. Suur-Suomea (se olisi syntiä), mutta tarvittaessa puolustaa maatamme vihollista vastaan.
"Siviilipalvelus" suotakoon mahdollisuutena niille, jotka sitä toivovat, mutta vapaan isänmaan kuuliaisina kansalaisina olkoon varsinainen tehtävänämme rehellinen maanpuolustus.
Esim. Johannes Kastajan parannussaarna sotilaille ei ollut, "että luopukaa aseista ja ryhtykää sivareiksi". Sen sijaan hän varoitti heitä tekemästä vääryyttä (Luuk. 3:14). Herra Jeesus sanoi kerran sadanpäämiehen uskoa suuremmaksi kuin kellään koko Israelissa (ks Matt. 8:5-10). Tuskin tämä olisi ollut mahdollista, jos Jeesuksen mielestä tuo mies olisi ollut "ammattitappaja tai sarjamurhaaja". Itse asiassa Uudessa Testamentissa kaikki sadanpäämiehet (!) ovat tavalla tai toisella hurskaita tai kelpo miehiä. Vrt. Kornelius, mies ristin juurella, Paavalin vankikuljetuksen johtaja jne jne.Room. 13. luvun mukaan esivalta ei turhaan miekka kanna silloin, kun se palvelee oikeutta ja järjestystä (jakeet 1-4). Lisäksi on hyvä muistaa, että hepreassa viidennen käskyn verbi "tappaa" on eri kuin niissä VT:n kohdissa, joissa Israel joutuu "tappamaan" eri yhteyksissä vihollisiaan. Siten on osattu tehdä eroa kahden erilaisen verbin välillä, jotta kävisi mahdolliseksi laillisen yhteiskunnan ja järjestyksen ylläpitäminen ilkeitä vastaan.
Kysymys 462
Mikä on Raamatun levinneisyys?
Raamattu on maailman levinnein kirja.
Mitään muuta kirjaa ei ole luettu läheskään yhtä paljon kuin pyhää Raamattua. Erikielisiä käännöksiä on pitkälle yli 2 000. Se tuntuu ihan uskomattomalta. Maailmassa ei ole enää olemassa yhtään suurta kieliryhmää, jolta puuttuisi Raamattu tai sen osia. Jeesus lupasi, että evankeliumi on julistettava kaikkialla ja sitten tulee loppu.