Kysymykset

Ota Raamattu ja lue sitä. Jumalan
sana on voimallinen itsessänsä vaikuttamaan uskon. Aloita vaikka
Johanneksen evankeliumista. Ja lue se alusta loppuun. Kiinnitä huomiota
sellaisiin kohtiin kuin 8:31-32. Samoin
1. Joh. 5:12 on tärkeä kohta.
Islamin uskonnossa kielletään Jumalan Poika. Siksi siitä puuttuu myös elämä. Yksin uskon kautta Jeesukseen pelastumme. Muuta tietä ei ole. Ei nyt eikä tulevaisuudessa. Taivastie on ristinmuotoinen.

Ei muslimeja tarvitse eikä saakaan vihata. Myös heitä Jeesus on rakastanut niin paljon, että hän kuoli sovittaakseen heidänkin syntinsä. Jeesus rakastaa muslimeja yhtä lailla vieläkin. Hän tahtoo todistaa heille rakkautensa ja hyvyytensä. Samoin kuin sinulle ja minullekin.

Ihan totta. Jos kyseessä on
julkisynti, noin kuuluu menetellä. Ja olemme varmasti yhtä mieltä
siitä, että tarvitsemme silloin syvää rakkautta ja lempeää nöyryyttä
totuudessa. En kuitenkaan ajattele, että kysymyksessä 748 oli
ihan
tästä kyse. Mutta oikein hyvä, kun otit tämän puolen esille. Siihen viittasin vastauksen lopussa: on tärkeää, että voi ja saa nöyrtyä itsekin parannukseen. Kuitenkaan ei kannata oikeankaan asian varjossa jäädä puolustamaan töykeätä käytöstä, jos on siihen langennut. Silloin kuuluu pyytää anteeksi asianomaiselta ja olla pahoillaan omasta asenteestaan, vaikka voi silti todeta, että asia oli kyllä oikea, mutta tuli valitettavasti meneteltyä aika taitamattomasti.

Vanhan käsikirjan mukaisia jumalanapalveluksia järjestetään - ihan niin kuin toteat - lähinnä Länsi-Suomessa, joskus muuallakin.

Itä-Suomessa näitä jumalanpalveluksia lienee harvemmin.

Papin lisäksi tarvittaisiin ainakin osaava kanttori, joka pystyisi säestämään vanhat virret ja toimimaan esilaulajana.

Luin kuvaustasi ja tulin itsekin murheelliseksi puolestasi. Joulu on monessa kodissa melkoinen koettelemus. Ei osata sittenkään olla toisten kanssa. Monien odotukset ovat hyvin korkealla ja pettymys sitten sitä isompi. Olisiko mahdollista kumminkin mennä kirkkoon? Jos kaikki eivät lähde, niin ehkä sinun perheesi kanssa joku tai jotkut? Siellä voisi hiljentyä joulun sanomaan paremmin. Jopa jo se ensimmäinen joulu oli valtaisa koettelemus. Äärimmäisen raskas verollepano, pitkä matka raskauden viime hetkillä, sukulaisten ja kyläläisten epäluulo isyydestä, täynnä olevat majatalot, haiseva talli, epävarmuus tulevaisuudesta ja lapsesta, synnytys saastan keskellä, tulevat vainot Jeesus-lapsen takia, pako Egyptiin jne. Kaiken tämän keskellä ja keskelle joulu tuli sittenkin! Toisaalta oikea joulu ei riipu ulkonaisista seikoista ja olosuhteista. Mutta ymmärrän kyllä varsin hyvin, että ei ole kiva, jos koko ajan riidellään, tiuskitaan ja kiroillaan. Silti toivotan sinulle ja koko perheellesi siunattua joulunaikaa. Suokoon Jumala, että saat sitä rikkaamman joulun sydämeesi. Jeesus-lapsi ei kavahda tulemasta sinne lapsuutesi kotiin. Kyllä hän tahtoo antaa joulurauhansa kaiken rauhattomuuden keskelle. Siunattua joulujuhlaa toivottaen ja esirukouksin puolestasi.

En tiedä, mihin perustuu ajatus, että sinun "pitäisi elää elämäsi hauskimpaa aikaa" nyt 15-vuotiaana. Mahtaako olla mainosmaailman tai kaveripiirin markkinoima juttu? Kyllä minusta saat "nauttia" elämästäsi, mutta murrosikä on suurta henkisen kasvun aikaa. Sinä kasvat ja kypsyt siksi, joksi sinut on luotu. Kasvukivut kuuluvat nuoruuteen. Niin sinun kuin minun ja jokaisen muunkin. Olen varma siitä, että esim. päänahkasi ihottuma ei tule olemaan se kaikkein suurin ongelma elämässäsi jatkossa. Päinvastoin joku tämäntapainen juttu voi johdattaa meidät näkemään, että on tässä elämässä paljon muutakin - ja vielä tärkeämpää! Esim. tuo, mitä kerroit perheasioistasi ilahdutti minua kovasti. Mahtava ajallinen lahja, että koet olevasi tervetullut kotiin ja rakastettu siellä. Monilla tuhansilla ja kymmenillätuhansilla nuorilla ei tuota lahjaa ole. Heidän vanhempansa eivät ehkä välitä, lyövät, ryyppäävät ja ovat huonoina esimerkkeinä ja antavat lapsillensa huonot eväät elämän matkaa varten.

Ei kumminkaan ole syytä vähätellä vähääkään sitä, mitä nyt koet. Haluaisin kumminkin rohkaista, että paljon kivaa ehtii elämässäsi vielä tapahtua. Toivoisin, että sinä saisit elää sen Jumalasi ja Vapahtajasi kanssa. Myös tuo tunteesi epävarmuudesta on tila, jonka jokainen nuori kokee jossain vaiheessa. Myös ne kaikkein kovimmat "kundit ja gimmat" koulussa. Vaikka näytetään toista ulospäin, on sisällä kuitenkin epävarmuutta. Suurin syy tuohon "kovisteluun" lienee juuri sisäinen epävarmuus. Minusta on hienoa, että pystyt kirjoittamaan omasta epävarmuudestasi. Se on itse asiassa vahvuuden merkki!

Toivotan riemullista ja autuaallista joulujuhlaa.

Tällaista tapahtuu. Ja ehkäpä valitettavan usein. Syynä voi olla väärä taju siitä, että "minulla kristittynä olisi oikea mielipide joka asiaan" ja että "jotakuinkin Raamattua taitavana olen vallan mainio arvioimaan toisten tekemisiä". Väärin ymmärrettynä totuuden tunto ja luulo on äärimmäisen vahingollinen.

1. Korinttolaiskirjeen 8. luku antaa aika
hyvää opastusta
tähän.
Kyse oli eri lailla ajattelevista kristityistä. Asia koski (tosin meille hiukan vierasta) epäjumalille uhratun lihan syöntiä. Tuossa kohdassa Paavali puhuu Raamatun totuuden tärkeydestä, mutta toteaa myös, että oikeanlainen totuus johtaa rakkauteen, joka ottaa aidosti huomioon lähimmäisensä eikä totuuden avulla runno jotain omaa tahtoa väkisin läpi. Tämä läksy on hirmu vaikea. Sitä eivät opi kaikki koskaan. Tässä tarvitaan kärsivällisyyttä. Ajattele, että myös Korintissa oli juuri samantapaisia ongelmia. Kärsiväisellä opetuksella ja aidolla rakkaudella niistä päästiin yli.

Väliin me ehkä itsekin lankeamme johonkin vastaavaan. Silloin on hyvä rukoilla itselleen nöyryyttä, jotta voisi tehdä parannuksen ja ottaa nuhteen sanasta vaarin.

Voimia ja siunausta sinulle kaiken keskelle!

Käsittääkseni tämä uusi Hollywood-ilmiö kyllä väittää edustavansa ns. kabbala-uskontoa, mutta ainakin Israelissa ovat monet olleet kovasti pahoillaan siitä, että Madonna ja monet muut "muuttavat" tuota muinaista uskontoa toisenlaiseksi ja mieleisekseen. Ei tuo koko touhu vaikuta edes järkevältä, saatikka uskolta. Ei ole kyse kristinuskosta eikä edes juutalaisuudesta vaan jostain "new age" - tyyppisestä nykymuodista. Aikanaan sekin menee kyllä ohi ja sitten Hollywood saa taas jonkun uuden virtauksen, jota kaupitellaan.

Omaa muusiikin kuuntelua kannattaa tarkata Jumalan sanan valossa. Vääränlaiset tekstit vaikuttavat ainakin alitajuisesti.

Nämä eräät käsikirjoitukset siirtävät jakeet 34-35 (eikä 33b-36!) jakeen 40 jälkeen. Kyse on joistakin (vaan ei kaikista) läntisen tekstimuodon käsikirjoituksista. Kaikki muut tekstit todistavat nykyisen järjestyksen puolesta. Ei liene kovinkaan totuudellista ruveta kampeamaan Paavalin ajatusta joksikin toiseksi tällaisten toissijaisten ratkaisujen suhteeen. Ja sitä paitsi: Mitä se sitten lopulta muuttaisi varsinaista asiaa, jos jakeet 34-35 olisivatkin jakeen 40 jälkeen? Jumalan sanaa ne olisivat silti ja siksi vielä yhtä ajankohtaisia kuin aikaisemmin. Meidän kirkon virkaratkaisu rikkoo näitä ja muita Jumalan sanan kohtia vastaan.

Rukoilevaisuutta on kaiken kaikkiaan tutkittu hirmu vähän. Minusta jossakin Helsingissä pitäisi olla Akreniuksen arkisto. Sitä ei kai ole tutkittu juuri lainkaan. Voisitko kysellä ja tarvittaessa olla se ensimmäinen tutkija? Käsittääkseni tästä samasta aiheesta olisi "helppo" työstää tutkimusta aina väitöskirjaan asti!

Ehdottaisin jotain tällaista! Porin 1900-luvun rukoilevaisuudesta lienee edessä jonkinlainen lähdeongelma.

Mielestäni tosi laaja aihe proseminaarin aiheeksi! Sekä ajanjakson että aiheen puolesta. Mutta pääasia on, että olet innostunut tästä aiheesta.

Satakunnan päälehdet ovat Satakunnan Kansa ja Länsi-Suomi. Kuinka vanhoja nämä lehdet ovat, en pysty juuri nyt sanomaan. Tuntuu aika hurjalta ruveta summamutikassa selaamaan näitä ja muita lehtiä läpi ... Eikö kysymyksenasettelua kannattaisi tarkentaa?

Joka tapauksessa toivotan siunausta tutkimustyöhösi ja adventtiisi.

Nykykirkko rikkoo näitä MOLEMPIA
jakeita vastaan jatkaessaan vielä ns. naispappeuden linjalla. Sillä se,
joka rikkoo "Herran käskyn" virkakysymyksessä, rikkoo jumalallisen
järjestyksen ja samalla on syypää soveliaisuuden vastaiseen käytäntöön.

Tuo 14. luvun kokoava jae ei sivuuta
aikaisempia jakeita.
Jae 34 on yksi käytännön esimerkki siitä,
kuinka j. 40 on ymmärrettävä.

Ainakin omassa seurakunnassani (eli Kiukaisten srk) rukoillaan joka pyhä Israelin puolesta. Käytännön ratkaisut vaihtelevat varmaan eri seurakunnissa. Kannattaa ottaa asia puheeksi oman srk:si paimenten kanssa. Vanhassa kirkkorukouksessa Israelia ei ole muistettu (ehkä senkin takia, että Israelin valtiota ei silloin ollut olemassa).

Abortti on hyvin räikeä rikos ihmisyyttä vastaan. Se on sikiön eli puolustuskyvyttömän lapsen tappamista äitinsä kohtuun. Ihmettelen sitä äitiä, joka sallii tehdä omasta ruumiistaan kuoleman kamarin (yhtä lailla ihmettelen sitä isää, joka mahd. pakottaa puolisonsa tällaiseen hirmutekoon). Jeesus on tullut antamaan anteeksi myös nämä synnit. Hänen verensä sovitus antoi paikan paratiisissa myös murhamiehelle, joka ristin päällä kärsi viimeiset tuntinsa syvän autuuden ilossa. Sama ilo ja rauha on tarjona tänäänkin Vapahtajan sylissä.

Kaikessa musiikissa on hyvää ja pahaa. On opittava valitsemaan vain se hyvä. Pahuutta emme voi karttaa sulkemalla itsemme kaiken pahan ja huonon ulkopuolelle. Syvimmältään paha on meissä itsessämme. Ei siis ole mikään ratkaisu, että huonon musiikin takia lopettaa koko musiikin kuuntelemisen tai että vääränlaisen nettitarjonnan takia torjuu koko netin. Kristitty on aina valintojen edessä. Ja hänen kuuluu evankeliumin vapaudessa, Pyhän Hengen voimassa ja uskonsa varmuudessa valita hyvä ja hylätä paha. Tämä pätee kaikkeen (ja erityisesti musiikkiin). Tarkemmin en tiedä, mitä klassista (tai jazz-) musiikkia tarkoitat. Toivon kumminkin, että näistä (melko) yleisistä suuntaviivoista olisi sinulle apua.

Tee ratkaisusi rukouksen kanssa Jumalan apuun turvaten.

Tuo kuulemasi ruokarukous kuului varmaan seuraavasti:

Jeesuksen nimeen nyt, me menem' kauniist' pöytään.

Ja Herran sanan päält', meit' syömäst, juomast' löytään.

Me siitä hyvän saam', vaan saakoon kiitoksen, se pöydän Herra suur' ain' nimeen Jeesukseen. Amen.

Kyllä kristillinen jouluperinne on voimallinen jo ihan itsessäänkin valloittamaan ihmissydämen. Ei siihen tarvita mitään apua jostakin muusta perinteestä. Osa näistä perinteistä on kristillisiä ja siis osoittavat, kuinka joulun sanoma on otettu uskovaisella sydämellä vastaan. Osa perinteistä on pakanallisia (tai puolipakanallisia). Nehän voimme kristillisen vapauden nimessä heittää menemään.

kts. "Pieni opas vanhan käsikirjan
jumalanpalvelukseen - Liite: Kysymys
kirkon virasta". Sieltä lopusta löytyy liite, jossa selvitetään
näitä asioita.

Lisäksi voit Luther-säätiöstä
tilata minun ja Matti Väisäsen vihkoa
"Raamattu ja paimenvirka". Se ei maksa mitään.

Kyllä meitä nuoria on mukana toiminnassa paljonkin. Mukaan mahtuu. On tosiaan hyvä rukoilla itselleen uskovaa puolisoa. Ja on samoin hyvä muistaa, että ensin kuuluu etsiä "Jumalan valtakuntaa", niin "kaikki muu" annetaan sen myötä (Matt. 6:33).

Apostolinen virka on paimenen virka. Se ei ole esim. oman hauskan pitämistä kivassa seurassa. Se on olemassa MUITA varten. Paimenen tehtävä on pitää huolta laumasta ja ruokkia ja hoitaa sitä. Siksi Jeesuksen asettama ehtoollinen vain apostolien parissa ei tarkoita sitä, että kyse olisi yksin heidän etuoikeudesta nauttia tuo pyhä ateria. He saivat Mestariltaan opastusta (myös) siihen, kuinka he sitten myöhemmin johtavat ja viettävät ehtoollista seurakunnissa. Sitä vastoin ei ole jumalallisen järjestyksen mukaista, että yksi jos toinenkin rupeaa viettämään "omaa" ehtoollistaan. Nurkkamessu oli aikoinaan katolinen hapatus, joka uudessa muodossaan tekee nyt taas tuloaan.

Kiitos esittämistäsi rehdistä kysymyksistä. Olen tosi iloinen, että voimme jutella suoraan vaikeistakin asioista näillä palstoilla.

Seuraavassa suorat vastaukset suoriin kysymyksiisi:

1. Et voi ottaa vastaan tarjottua työtä. Kristittynä et voi toimia
stripparina. Sellainen työ johdattaa niin sinut kuin katselijatkin
6. käskyn rikkomiseen (elikkä
epäpuhtaisiin
ajatuksiin, sanoihin
ja
tekoihin). Monelle katsojalle on jo kehittynyt tai kehittyy vaikea riippuvuus seksistä. "Seksin suurkuluttajat" lankeavat (pahimmassa tapauksessa) rikoksiin tälla saralla. Hetken "helpotus" iskee lujaa takaisin ja pakottaa erilaisiin ylilyönteihin. Usein tuohon seksin suurkuulutukseen on syynä pohjaton yksinäisyys, jota ihminen pyrkii estämään ruumiillisella läheisyydellä. Et voi olla mukana tällaisen tukemisessa. Lisäksi naisena alistat naiseuden miehiselle katseelle ja teet itsestäsi ja muista naisista "seksiobjekteja", joiden arvo on ulkonaisessa muodossa, ei ihmisyydessä.

2. Kuten itsekin kirjoitat, seksin harjoittaminen poikaystävän kanssa on väärin. Miksette mene naimisiin? Jos poika ei tahdo, niin se kertoo jotain hänen rakkaudestaan sinua kohtaan. Eikö hän, joka rakastaa sinua, tahtoisi jakaa koko elämäänsä sinun kanssasi? Seksi on tarkoitettu vain avioliittoon. Se kruunaa sen henkisen (ja hengellisen) yhteyden, joka on puolisoiden välillä. Irtonaiset (ja mahdollisesti monien kanssa koetut) seksisuhteet repivät rikki todellista sitoutumista toiseen ja ihmisyyttä. Ne ovat merkki siitä, että ihminen ei ole henkisesti valmis ottamaan vastuuta toisesta koko elinajaksi ja pahimmillaan hakee (lähinnä) omaa seksuaalista tyydytystä toisesta. Omatuntosi ääni ("en silti koe tekeväni mitään pahaa, saati jumalalle kelpaamatonta") kaipaa tarkistusta Jumalan sanasta. Vaikka et koe (tällä hetkellä), että teet jotain pahaa, niin teet silti väärin. Jumalan sana on täysin kirkas ja selvä tässä kysymyksessä.

Toivotan sinulle Jumalan johdatusta pohtiessasi näitä vaikeita ja haastavia kysymyksiä. Saat hänelle tuoda syntisi katumuksessa ja pyytää niitä anteeksi. Jeesuksen veri on vuotanut sinun ja minun puolesta ja sovittanut pahuutemme. Kiitos, kun rehdisti kysyit ja esitit omat kantasi.

Kukaan ei tiedä tarkkaan, mihin vuodenaikaan Jeesus on syntynyt. Se ei sinänsä olekaan tärkeätä. Tärkeintä on, että hän on syntynyt ja tullut Vapahtajaksemme. Sitä varten me vietämme joulua. Tuskinpa kukaan on koskaan väittänytkään, että Jeesus 100 % varmuudella olisi syntynyt juuri 25. joulukuuta. Se on kumminkin hyvä ja vakiintunut päivä hänen syntymäjuhlakseen. Miksi sitä siis muuttamaan? Ollaan iloisia ja tyytyväisiä, että saamme viettää kristillistä juhlaa ja nauttia siitä hengellisestä hyvästä, jonka Kristus on ansainnut.

Joulupukin esikuvana on Turkissa asunut piispa Nikolaus, joka oli hyvä ihminen ja auttoi köyhiä antamalla lahjoja. Hän oli valtavan hyvin ymmärtänyt joulun lahjan, Jeesuksen, ja siksi hän kaikilla varoillaan tahtoi auttaa köyhiä. Mielestäni olisikin hyvä, jos ja kun joulupukin alkuperäinen merkitys saataisiin paremmin esille. Siinä samassa joulun todellinen sanoma nousisi esiin. Mielestäni "joulupukin vastustaminen" ei ole niin tehokasta kuin "joulupukin alkuperäisen merkityksen palauttaminen". Koska kumminkin maailma puhuu joulupukista, me kristityt voisimme korottaa Kristusta sekä kertoa, että juuri siksi joulupukkikin on "alkuaan" kristillinen piispa, joka uskoi joulun Herraan ja jakoi lahjoja köyhille. Eli tässä tulee esiin se rikas kristillinen perintö, joka hautautuu nykyaikana kaiken krääsän alle ja unohtuu ihmisten mielestä. Ja sitten luullaan, että koko joulupukkihysteria on pelkästään ja ainoastaan antikristillistä.

Jeesus asetti ehtoollisen viimeisenä iltana eli kiirastorstaina. Se on siksi erityisesti apostolien tai apostolisen paimenviran tehtävä sekä siunata että jakaa ehtoollinen. Paimen asetetaan vastuulliseen tehtävään ja hänen kuuluu toimittaa ehtoollinen oikein ja Raamatun sanan mukaisesti. Apostolinen paimenvirka on miehinen virka. Siksi ehtoollista ei kuulu olla jakamassa esim. naispappi.

Uudestisyntyminen tapahtuu kasteessa
(Tit. 3:5). Jos ihminen ei saa hengellistä
ravintoa, hänen uskonsa
näivettyy täysin ja hän kuolee hengellisesti. Tullessaan sitten uskoon
hän tarkkaan ottaen "herää kuolleista", mutta myös tästä tapahtumasta puhutaan Tunnustuksessa ja vanhassa kirjallisuudessa uudestisyntymisenä. (Kyse on samasta elämän lahjasta, jonka Jumala lahjoittaa uskon kautta sanassa ja sakramenteissa.) Hyvänä esimerkkinä on vertaus tuhlaajapojasta, joka oli syntynyt isänsä lapseksi, mutta kuoli hengellisesti ja myöhemmin "virkosi eloon" kääntyessään takaisin isän kotiin.

Käsittääkseni Jonathan Edwardsin teoksia ei ole käännetty lainkaan suomeksi. Varma en ole. Itselläni on yksi englanninkielinen teos, jonka olen saanut ja jota on paljon kehuttu.

En myöskään tiedä, että Owenin kirjoituksia olisi suomennettu.

Siltä tosiaan näyttää. Se voi johtua siitä, että elämästä puuttuu päämäärä. Tuntuu, että on sattuman heittämänä tullut maailmaan ja vaeltaa ilman suuntaa, kunnes joskus kuolemassa siirtyy johonkin, josta ei kukaan osaa sanoa mitään varmaa. En itsekään tuollaista jaksaisi kauaa ... Siksi on järisyttävää ajatella ja uskoa, että Jumala on meidät luonut ja hänellä on jokaiselle suunnitelma ja hyvä tarkoitus. Elämä Jumalan kanssa täällä ajassa uskossa vie sitten tämän ajan perästä iankaikkiseen elämään taivaaseen.

Kyllä uskossa kasvaminen ilmenee varmasti myös rakkauden töissä. On tärkeää muistaa tässä yhteydessä, että yksin uskolla ihminen ottaa vastaan armon ja anteeksiantamuksen (eli "luetaan vanhurskaaksi"). Sen rinnalle ei ikinä saa laittaa mitään tekoja. Vaikka siis yksin usko vanhurskauttaa, se ei silti koskaan jää yksin. Sitä seuraavat rakkauden teot. Ne eivät kuulu vanhurskauteen vaan pyhitykseen. Ja siksi ihminen synnin hädässä voi ja saa turvautua ainoastaan Herran armoon; se ei kuitenkaan johda leväperäisyyteen ja holtittomuuteen, vaan Herran tahdon noudattamiseen ja sen mukaiseen elämään.

Tämä Jumalan armo koskee meidän kaikki tekosyntejämme, myös meidän turmeltunutta syntisyyttämme, perisyntiä. Kaste, rippi, ehtoollinen ja Jumalan sanan armolupaukset antavat meille anteeksi ihan kaiken, ei vain jotain osaa syntisyydestämme tai teoistamme. (Silti meihin vielä anteeksiantamuksen jälkeenkin jää turmelus eikä meistä tule synnittömiä täällä ajassa.)

Hyvä kirja luettavaksi on Svebiliuksen katekismus. Se on loistava yhteenveto kristillisestä opista. Helppo ja syvällinen samalla kertaa. Voit tilata tämän kirjan näiltä nettisivuilta! Eikä maksa paljo ...

Toimimme kirkossa. Luterilainen kirkko on Raamatun sanan ja puhtaan uskonvanhurskauden kirkko. Valitettavasti nykyinen kirkko Suomessa ei toimi Raamatun sanan ja puhtaan uskonvanhurskauden mukaisesti. Ei ainakaan kaikessa. Siltä osin jokaisen kristityn on seurattava enemmän Jumalaa kuin ihmisiä (Apt. 5:29).