Kysymykset
Kysymys 778
Tehtiin pitkä lenkki. Osuttiin Ulvilan hautausmaalla tutkimaan
valurautaristiä joka oli pystytetty eräälle "rusthollarin pojalle". Hän
oli kuollut v. 1883.
Muistowärssyksi oli merkitty: "Uusi suomalainen wirsikirja WK 412
W:1".
Meitä jäi kiinnostamaan mikä mahtoi olla ko. virsikirja, ja
millainen wärssy:1?
Po. virsi on Vanhan Suomalaisen Virsikirjan (vuodelta 1701) numero 412. Vanha virsikirja oli vuonna 1883 Uusi Suomalainen Wirsikirja. Seuraava uusi virsikirja tuli vasta 1886 käyttöön.
Tuo virren värssy kuuluu seuraavasti:
"Sen suven suloisuutta, Koska ajattelen, Kuin Jumal' kaikki muuttaa, Sydämmest' riemuitsen; Kosk' taivaan ja maan Herra Vast'uudest' uudistaa, Kirkastaa kirkkaaks' kerran, Ja kaikki kaunistaa."
(Varmistin tämän kysymyksen vastauksen virsiasiantuntijalta Markus Halmiselta.)
Kysymys 777
Olen miettinyt viime aikoina miksi Jeesus kielsi aina välillä ihmisiä kertomasta ihmiparantumisista. Varsinkin Markuksen evankeliumissa Jeesus ei halua, että paranneetu olisi kertonut eteenpäin, tosin osissa tapauksissa hän sanoi, että voi mennä muillekin kertomaan. Mutta miksi Jeesus välillä kielsi? Tiesikö Jeeus, että kun ihmisiä kieltää niin varmasti juttu leviää entistä varmemmin, siis ihmiset ovat heikkoja pitämään salassa, vai halusiko Jeesus torjua vääränlaiset messias odotukset, koska jotkut juutalaiset odotivat poliittisita messiasta, joka olisi vapauttanut roomalaisten ikeesta, vai onko sanoman tarkoitusperä vain härmantynyt meille 2000 vuoden aikana, eli sen ajan ihmiset ymmärsivät, mutta me emme enää?
Jeesus halusi torjua väärät
(poliittiset) messiasodotukset. Jopa opetuslasten oli vaikea ymmärtää
opetusta kärsivästä Messiaasta. (Ks. Mark.
8:31ss.,
9:31ss. ja
10:32ss.) Saatikka sitten toisten
juutalaisten. Sellaisessa tilanteessa
ei ole mitään mieltä sanoa julkisesti olevansa Messias, koska silloin väärinymmärrys leviää laajemmalle ja vääristää koko Jeesuksen elämäntyön.
Markuksen evankeliumissa on kuitenkin edellisestä selvä poikkeus.
Se löytyy 5. luvusta ja koskee Legio-riivatun parantamista. Siinä
yhteydessä Jeesus sallii kertomisen. Lue 5:19-20. Toisaalta kyse on
tässä yhteydessä kumminkin PAKANA-ALUEESTA ja PAKANASTA, joka ei ollut samalla tavalla väärien ennakkoluulojen vanki.
Kysymys 776
Viimeisten viikkojen muotisana on ollut homous. Jokainen tiedotusväline rummuttaa aihetta, ehkä jo liiankin kanssa, ottaen huomioon, että homoseksuaalisuus on tod.näk. vain 5% suomalaisita, eli yhtä paljon kuin suomenruotsalaisia. Homoudesta puhuessa esiin revitään väkisin kirkko ja Raamattu, ainakin joissakin tilanteissa.
Kysyisin, että mitä Paavalin ajan homoseksuaalisuus oikein oli? Olen lukenut jostain, että hellenistisessä kulttuurissa homous oli yleisesti hyväksyttyä, eikä sitä pidetty ollenkaan epänormaalina käyttäytymisenä Ateenassa tai Roomassa, jopa filosofi Platon olisi viihtynyt paremmin miesten kuin naisten seurassa. Toisita lähteistä olen taas kuullut, että homoseksuaalisuuten olisi suhtauduttu hyvinkin vihamielisesti hellenistisen kulttuurin maissa, ei siis pelkästään juutalaisessa kulttuuriperinteen omaavissa. Kumpi tieto on lähempänä totuutta? Ja miten näin ristiriitaisia tuloksia voidaan esittää?
Mitä homoseksuaalisuudesta tiedetään VT:n Mooseksen aikoihin. VT:ssähän suhtaudutaan myös kielteisesti homouteen. Olen kuullut, että tämä kielto koskisi vain alistamiseen tarkoitettua homoseksuaalista käyttäytymistä, jota esiintyy nykyään joidenkin maiden vankiloissa kun "alfauros" alistaa heikomman seksuaalisesti.
Sit on viel yks aihe, joka tuli mieleen lukiessa tuoreinta Kotimaata, johon olit muiden herätysliike-edustajien kanssa vedonnut homoparien siunaamista vastaan kirkossamme (mielestäni teitte aivan 100% oikein). Nyt kun Ruotsin valtio sallii homoavioliitot niin ei varmaan mene kauaa kun meidänkin politikot alkavat "apinoida" samaa syntistä "ideaa". Mutta jos kirkkomme ryhdistäytyisi ja eikä hyväksyisi vihkimään homoja niin voisiko valtio viedä pois vihkimisoikeuden kirkolta? Mitä kirkolle sitten jäisi, avioparien siunaamistilaisuus, jossa maistraatissa "vihityt" siunattaisiin jälkikäteen kirkossa? Vai voisiko kirkko toimittaa oman "vihkimisen", jottei tarvitsisi kääntyä maallisen vallan puoleen?
Huoh...huolestuttaa vain mihin tämä maailma on menossa ja mitä kirkolta tullaan vielä tulevaisuudessa pyytämään/vaatimaan, sillä jos joku olisi puhunut homoparien siunaamisesta kirkossa 80-luvulla niin häntä olisi pidetty harhaoppisena, mut 20 vuotta myöhemmin jo omat kirkomme papit ovat mielensä kääntäneet! Voiko enää tästä "hullummaksi" maailma mennä, sitä pelolla katsellen ja Jeesusta odotellen...
Homoutta oli monenlaista antiikin maailmassa. Lopultakaan ei sillä ole niin suurta väliä. Raamatun kantahan on joka tapauksessa selvä ja kirkas. Siinä homoseksuaalisuutta tarkastellaan yksiselitteisen ykskantaan Jumalan hyvästä luomistyöstä luopumisena. Se on siinä!
Kreikassa homoseksuaalisuus oli yleistä. Kun se sitten vähitellen alkoi levitä Roomaan, sitä naureskeltiin ja pilkattiin (erittäin) paljon (esim. komedioissa). Mutta ajan kanssa rappion myötä myös tämä synti levisi ja se alkoi tulla entistä hyväksyttävämmäksi. Jotkut historioitsijat ovat sitä mieltä, että Rooman tuhon yksi tärkeä syy oli juuri perhearvojen romahdus, johon homous kuuluu yhtenä osana.
Varmaan kansankirkon johto pyrkii säilyttämään kaikki "edut" niin pitkälle kuin mahdollista. Jos valtio vaatii homovihkimisiä, niin taitaa kirkon olla jälleen kerran vaikea vastustaa kiusausta mukautua tämän maailmanajan mukaan. Näin se meni ainakin Ruotsissa.
Herra armahtakoon kirkkoamme, meitä ja lapsiamme.
Kysymys 775
Uskon että Jumala suojelee meitä ja jokin siunaus on myös huonoissa asioissa...mutta..
Lapsemme sairastui yllättäin vakavasti ja vaikka hän onkin paranemassa ja siis peloistamme huolimatta onnekkaasti edelleen luonamme, on tämä kaikki jättänyt syvät jäljet ja pohdin oliko kaikessa jokin opetus minulle ja mikä mahtaa olla se alussa mainitsemani siunaus. Oliko kaiken tarkoitus hieman pysäyttää meitä arjen melko kovastakin tahdista ja kaikista uusista asioista jotka muutamia kuukausia ovat kiirettä perheemme arkeen luoneet kuten uusi työ ja lapsen päivähoidon aloitus jne....
Pyydän että rukoilet mukanamme:
lapsemme puolesta, toisenkin puolesta, suojelusta heille ja turvaisaa matkaa maan päällä, rukoilen herralta että hän suojelee minua työssä, josta pidän ja jonka parissa haluan jatkaa eli lapsien kasvatuksen ja hoidon parissa vaikka epäreilu esimies koittaakin saada omat läheisensä työllistettyä monin keinoin samaan työhön ja koen että hän koittaa saada minut pois 'edestä'.
Kuinka voin suojautua epäreiluutta vastaan?
Kuinka jaksan antaa lopulta anteeksi lääkärille joka meinasi hoitovirheellään aiheuttaa vakavan turman lapsellemme?
Rukoile kanssani myös että hän suojaa kotiamme ja valintojamme elämässä, kuten uuden kodin rakentamisessa, että hän siunaa meitä ja turvaa parisuhteemme kaiken tämän keskellä ja vahvistaa meitä kaikkia.
Olen liittänyt käteni yhteen ja kiittänyt herraa kaikesta mitä hän on meille antanut, hän on kaikkivaltias.
Kiitos. Aamen.
Olet ainakin saanut kokea Jumalan apua ja varjelusta. Kuinka moni asia oli lähellä mennä vinoon, mutta sinua ja teitä johdatettiin eteenpäin sittenkin turvallisesti. Vähän samanlainen tilanne oli Jeesuksella syntymänsä aikoihin. Lähellä oli kuolema Herodeksen julmuuden vuoksi, mutta kuitenkin kaikki meni turvallisesti ja hyvin Jumalan johdatuksessa. Olisi varmaan ollut lääkärillekin todella ikävä paikka, jos jotain pahaa olisi tapahtunut lapsen terveydelle. Uskoisin, että hän iloitsee kanssasi onnellisesta lopusta.
Uskon edelleen, että ne, jotka lukevat kysymyksesi, rukoilevat kanssamme puolestasi. Voimia ja siunausta eteenpäin.
Kysymys 774
Mä olen uskovasta kodista ja kasvatettu kristillisesti ja kastettu lapsena. Nyt aikuisiällä en oikein jaksa uskoa noihin kirkon juttuihin ja suorastaan osa kirkon toimista saa mut ihan vihaseksi, joten olen eronnut kirkosta. Olenko tehnyt väärin, erottaako se samalla Jeesuksesta?
Nykyinen kirkko on luopunut
paljossa. Ilmestyskirjaa lainaten myös Jeesus vihaa sitä luopumusta,
joka kirkossa vallitsee (esim. 2:15,
3:16).
Siinä mielessä ymmärrän
sinua. Kuitenkin Jeesus myös tahtoo auttaa meidän luopunutta kirkkoamme ja uudistaa sitä. Täysin samaa hän toivoo meiltä. Ei kirkkoa paranneta eroamalla siitä. Tarvitaan niitä, jotka rukoilevat kirkon puolesta ja nuhtelevat piispoja ja papistoa luopumuksesta.
Siltä osin kuin itse olet luopunut Jumalan sanan opetuksista, saat uudistaa kasteesi liiton (uudelle kasteelle ei sinun tarvitse enää mennä) ja palata Jumalan armon ja totuuden tykö. Olisi siksi tosi tärkeätä, että löytäisit jostakin oikean srk-yhteyden. Alkuun on esim. raamattu- ja rukouspiiri hyvä. Myös apostolinen ja hoitava jumalanpalvelus olisi tärkeä. Hakeudu takaisin Jeesuksen luo. Ei hän sinua hylkää. Hänen veressään saat uskoa luopumuksesi anteeksi.
Kysymys 773
Hei! Minä en oikein tiedä mitä minun pitäisi tehdä ja toivin, että pappina voisit jotenkin auttaa. Ystäväni tuli "kaapista" eli kertoi meille ystävilleensä olevansa homoseksuaali. Olen ollut hänen ystävänään jo pitkään, mutten koskaan tiennyt hänen olevan homo. Tosin emme koskaan puhuneet naisista tai ihmissuhdeasioista sen enempää. Kaapista ulostulon myötä hän kertoi alkaneensa seurustelamaan miehen kanssa. Miten minun tulisi suhtautua ystävääni? Raamattu kielttää jyrkästi homoseksuaalisuuden syntinä. Mutta en voi mielestäni hylätä häntä, koska se olisi vastoin lähimmäisen rakkaustta, ottihan Kristuskin syntiset luoksensa. Olen ajatellut, että voisin olla hänen ystävänsä vielä, mutta en hyväksyä hänen homouttansa. Raamatusta puhuminen ei auta, koska hän pitää Raamatun takstiä oman aikaansa sidottuna, jolla ei voi argumentoida tässä ajassa,ja hän on tapaluterilainen. Voinko tehdä muuta kuin rukoilla hänen puolestansa, jotta Kristus tulisi hänen sydämeen ja hän saisi uskon lahjan, jotta kääntyisi pois syntisestä elämäntavastaan?
Minusta Pyhä Henki on johdattanut sinut aivan oikeaan ratkaisuun. Vihoviimeisintä olisi hylätä ystäväsi nyt, kun hän on avautunut. Hän tarvitsee rohkeaa kristittyä, joka uskollisin rukouksin ja Raamatun opetuksen pohjalta tukee ja rakastaa lähimmäistään. Ei kannata antaa toisten ihmisten ennakkoluulojen tai mahdollisesti oman ahdistuksensa ohjata käytöstämme. Tärkeintä on tietää, mitä tekee ja pyytää varjelusta ja ohjausta omaan elämäänsä. Toivotan johdatusta ja rakastavaa viisautta lähimmäisesi kohtaamiseen.
Kysymys 772
Pyydän teiltä ystävällisesti apua. Huoleni pienestä syntymättömästä lapsesta on niin valtava ja tarvitsen rukousapua sillä itse en meinaa jaksaa löytää voimia. Pyydän teitä ystävällisesti rukoilemaan syntymättömän lapseni puolesta, Taivaan Isän varjelua ja parantavaa voimaa. Pieni masu-asukki tarvitsee Taivaan Isän suojelusta että minulla jo 3 viikkoa ollut mononukleoosi-oireilu ei johtuisi viruksesta joka voi vahingoittaa vauvaa. Viruksesta josta en ollut aiemmin kuullut ja jota vastaan en osannut suojautua. Virus joka leviää pienten lasten yhteydessä ja on heille täysin vaaraton, sikiölle kuitenkin todella vaarallinen. Pyydän teiltä rukousapua että Taivaan Isä auttaisi ja suojelisi pientä ihmistä jonka elämä on vasta alkamassa ja jonka potkut tuntuvat liikuttavan selvästi. Lämmin kiitos, kolmatta odottava äiti
Välitän tämän rukouspyynnön tämän palstan lukijoille. Yleensähän otan erilaiset rukouspyynnöt esirukouksiin seurakunnan yhteisissä tilaisuuksissa tai pienemmissä piireissä. Toivon ja rukoilen, että pienokaisesi saa olla Herran suojassa jo ennen syntymäänsä. Voimia ja rauhaa Herrassa.
Kysymys 771
Mikä on rukoilevaisten suhtautuminen piispojen ja useimpien herätysliikkeitten uuteen kannanottoon?
Rukoilevaiset eivät ole olleet mukana sitä tekemässä. Paperi on kirjoitettu niin, että se voidaan lukea lähes miten vaan. Jo nyt siitä paperista on esitetty niin monta eri tulkintaa, että joutuu miettimään, miten kukin sen lopulta ymmärtää. Tällaiseen pikkuisen "saippuoituun" tekstiin on vaikeata saada kunnon otetta. Teologian pitää olla varmojen väitteiden esittämistä. Nykyinen hyvin sekava tilanne eri puolilla seurakunnissa vaatisi selkeät, raamatulliset ohjeet erityisesti kirkomme piispoilta.
Kysymys 770
Jos hyväksymme taivaankannen kohdalla sen, että Raamatussa käytetään tekstin kirjoittamisen ajan ihmisten puhetapaa, joka perustuu heidän käsitykseensä luonnon ilmiöistä, miksi emme voisi hyväksyä näin olevan kaiken muunkin suhteen. Silloin meidän ei tarvitsisi kinata joko luomiskertomuksen tai kehitysopin totuudesta, vaan näkisimme ne kahden erilaisen aikakauden ja erilaisen ajattelutavan kuvauksiksi samasta asiasta.
Totta kai on otettava huomioon Raamatun kirjoittajien puheenparsi aivan kuten meidänkin erityinen tapa puhua. Siinä olet oikeassa. On kumminkin ihan eri asia väittää "ateistista evoluutio-oppia", joka lisäksi on tieteellisesti täysin epäpätevä, sopusointuiseksi Raamatun luomiskertomuksen kanssa. Raamatussa maailma on Jumalan luoma ja se ei ole mikään pelkkä puheenparsi, joka voidaan "suit sait sukkelaan" vaihtaa evoluutioteoriaan.
Kysymys 769
Kun Raamatussa kerrotaan Jumalan luoneen taivaanvahvuuden (taivaankannen tai taivaanlaen), onko kristityn uskottava, että tällainen ilmiö on todella olemassa. Tieteellinen katsomushan selittää sen ihmisen vaikutelmaksi, mielikuvaksi, kun hän katselee päivällä auringon valaisemaa sinistä ilmakehää tai yöllä sen läpi tuikkivaa tähtitaivasta.
Samalla tavallahan me kuitenkin yhä
puhumme taivaankannesta taikka -laesta - huolimatta kaikista
tieteellisistä selityksistä. Miksei siis vastaavasti Raamatussa
sallittaisi sellaista puhetapaa?
Sinänsä voinee olla mahdollista, että luomisen alusta taivaanlaki
on ollut vähän toisenlainen. 1. Moos. 1:7
puhuu
arvoituksellisesti
niistä vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden yläpuolella (!) ja niistä
vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden alapuolella. Mitä se tarkoittaa?
Eräs teoria on, että (ennen vedenpaisumusta) maapalloa ympäröi
vesivaippa, joka teki koko maapallosta "kasvihuoneen". Se selittäisi "paratiisimaiset" olot. Samalla taivaankannen vesi on suojannut ihmisiä auringon haitalliselta säteilyltä. Yhdistettynä geeniperimän senaikaiseen alkuvoimaisuuteen tämä ilmiö selittäisi ehkä ihmisten korkean iän siihen maailmanaikaan. Vedenpaisumuksen yhteydessä tämä vesi olisi satanut alas ja sen vedenpaisumuksen jälkeen Jumala antoi taivaankaarelle merkin (= sateenkaaren) sen todisteeksi, ettei enää ikinä tuhoa maata sen syntien tähden vedenpaisumuksella. Sateenkaaren "synty" ei olisi ollut mahdollista, jos taivaankannen yläpuolella olisi edelleen ollut se vesivaippa. Lisäksi kerrotaan, että Nooa juopui viinin voimasta vedenpaisumuksen jälkeen. Tuo "humalahakuinen" juominen voisi selittyä sillä, että viini ei ilmeisesti käy kasvihuoneen tapaisissa olosuhteissa. Mutta nyt tilanteen muuttuessa se oli ruvennut käymään ja Nooa "töppäsi", koska ei ollutkaan asiasta tietoinen. No, tämä on pitkälle menevää pohdintaa. En esitä tätä minään faktana, mutta jännää pohdintaa sinänsä. Myös dinosaurusten elinolosuhteet olisivat olleet oivalliset tuollaisen vesivaipan luomassa kasvihuoneessa. Tavallinen verenkiertojärjestelmä ei pysty pumppaamaan verta niin korkealle kuin monien liskojen korkeus vaatii. Siksi niiden on täytynyt olla (ainakin osan) vaihtuvalämpöisiä, jotka vaativat lämpimiä olosuhteita. Muussa tapauksessa ne kuolevat. Voisiko tässä olla syy liskojen nopeaan katomiseen? Edelleen en väitä, että näin on (en ole biologi enkä geologi), mutta hiukan pureskeltavaa meille itsekullekin. En usko, että tästä muuten kannattaa ruveta ihan hirveästi kinaamaan näillä sivuilla. Heittelinpä vain ajatuksia sinulle "märehdittäväksi".
Kysymys 768
Mikä tai mitä on taivaanvahvuus tai taivaankansi?
Vanha nimitys taivaan laelle.
Kysymys 767
Työskentelen lasten kasvatusalalla ja työssäni pidän esim. aamunavauksia ja siunaamme ruuan jne sellaista pientä uskontokasvatusta. Mistäpä löydän ajantasaista tietoa päivähoidon uskontokasvatuksesta ja mitä se saa nykyään sisältää?
Mistään ei saa enää omaksi sellaista kirjaa kuin päivähoidon uskontokasvatus:kaikille tilaa riittää. Lainasin kerran kirjastosta ja tykkäsin mutta kaikkialta se on loppu. Olisiko se ollut käyttökelpoinen tämänpäivän kasvatukseen?
Eräs harjoittelija ei halunnut pitää mitään siunauksia yms vaan kieltäytyi ja antoi meidän muiden pitää ne. Onko oikeus kieltäytyä? Meidänhän lienee velvollisuus jollain lailla uskontokasvatus sisällyttää työhömme? Jos oma vakaumus ei saa tulla suoraan esille työssä, eikös sitten kuulu olla niin että me jotka uskomme, emme tyrkytä sitä asiaa emmekä kerro että itse uskomme ja tätä on vain ja ainoa totuus ja jotka eivät usko, eivät voisi kieltäytyä pitämästä esim. ruuan siunausta? Miten puhuttelen harjoittelijaa tulevaisuudessa? Itsestäni tuntuu niin hyvälle kun saan yhtenä päivän osana toteuttaa jotain uskonnollista, saatan itsekseni pukukopillakin liittää käteni joskus yhteen ja kiittää tai rukoilla jotain ja Jumala kuulee minua ja auttaa päivän läpi.
Kyllä nykyäänkin saa ja kuuluu pitää rukouksia ja aamuhartautta. Ei se ole kiellettyä. Etenkin pienten lasten kohdalla sillä on usein hyvin suuri, turvallisuutta lisäävä vaikutus. Tietenkään ketään työntekijää ei voi pakottaa johonkin tällaiseen. Antaa siinä tapauksessa toisten hoitaa asia. Ehkä toisten esimerkki rohkaisee. Jos ei juuri koskaan ole rukoillut elämässään, voi julkinen rukous tuntuu aivan liian suurelta kynnykseltä yhtä äkkiä.
Julkisessa keskustelussa on paljon ja syystä vedottu siihen, että tietyt kristilliset tavat ja laulut kuuluvat selvästi suomalaisen kulttuurin tuntemukseen. Ei ole syytä pyrkiä tuhoamaan tätä. Jos mukana on esim. joitain muslimien lapsia, ei heidän tietysti ole pakko osallistua hartauteen.
Noita painosta loppuneita kirjoja kannattaa metsästää antikoista.
Kysymys 766
Mikä neuvoksi kun on pari helmasyntiä, joihin lankeaa yhä uudelleen, päättää ettei koskaan enää, ja kuitenkin taas jonkin ajan päästä lankeaa niihin? Olen huomannut sen järkyn tosiseikan, että minähän rakastan syntiäni. Yhtä aikaa haluan ja en halua päästä niistä eroon.
Suhteeni Jeesukseen on kylmennyt, mutta en halua lähteä pois, koska tiedän, että vain Hänen kauttaan minulla voi olla ihankaikkinen elämä.
Ainakin nuo helmasynnit ovat suorastaan pakottaneet sinut näkemään ja huomaamaan, että tarvitset Jeesusta Vapahtajanasi. Vain hän voi ja tahtoo antaa anteeksi ja auttaa sinua. En tiedä, mistä synnistä on kyse, mutta olisi tärkeätä, jos voisit jutella siitä avoimesti jonkun sielunhoitajan kanssa. Saat myös etuoikeutettuna käyttää rippiä, jos haluat erityisen vakuutuksen anteeksiannosta.
Tyhjä sydän täyttyy aina jollakin. Siksi on tärkeää, että taistelu syntiä vastaan ei ole vain yritystä poistaa synti vaan ennen muuta sydämen täyttämistä muulla. Lyhyt tai pidempi rukous voi auttaa ja seurakuntayhteys on tärkeää. Raamatunluvusta saa voimaa. Mutta ei pidä unohtaa, että me olemme myös luotuja ja me tarvitsemme monia ajallisia asioita. Esim. liikunta tai joku harrastus (soittaminen tai taide jne) ovat joskus hurjan hyviä apuja. Nekin ovat (oikein ymmärrettynä) hengellistä harjoitusta. Hyvät harrastukset ja työnteko vievät ajatukset pois väärästä. "Laiskuus on monien syntien äiti." Voit tutkia elämääsi tästäkin näkökulmasta. Mikä innostaa sinua?
Mielestäni tuo tuntemuksesi, että toisaalta rakastat ja toisaalta vihaat syntiäsi, on merkki siitä lihan ja Hengen taistelusta, jota meissä ja meistä käydään. Älä anna heikkoutesi ja lankeemustesi lannistaa sinua. Kilvoittele täydellisen armon ja vapaan evankeliumin voimassa Jeesukseen turvaten!
Kysymys 765
Miten voin parhaiten suojautua pahaa vastaan? Minua vihataan ja minusta halutaan päästä eroon. Mitä voisin tehdä, että minulla olisi oikeus olla ihminen? Entä mitä voisin tehdä, että minulla olisi mahdollisuus olla ihminen ja toteuttaa sitä, mikä on oma tehtäväni tässä ajassa? Jos sellainen on olemassa? Vai voiko olla niin, että kaikesta huolimatta olen kadotettu iankaikkisesti? Ja vailla mitään toivoa paremmasta elämänlaadun suhteen ajassa? (elämänlaatuna pidän: ravintoa(elatusta), toimivia ihmissuhteita ja tarkoituksenmukaisuuden kokemista).
En halua vastata näin moneen ja vaativaan kysymykseen netissä. On haettava apua henkilökohtaisesta kontaktista sielunhoitajan kanssa kaikessa rauhassa.
Kysymys 764
Uskovana olen puhunut monille lähisukulaisilleni Jeesuksesta ja pelastuksesta. Kaikki he tavallaan uskovat, mutta kukaan ei kuitenkaan puhu Hengellisistä asioista oma-aloitteisesti. He eivät myöskään lue Raamattua eivätkä käy seurakunnan tilaisuuksissa. Mitä tällainen usko oikein on. Miksei heistä kukaan innostu Hengellisistä asioista.
Vaikuttaa siltä, että ihmiset häpeävät Jeesusta ja Hengellisiä asioita. Jopa monet papit häpeävät puhua Jeesuksesta ja taivasasioista virkansa ulkopuolella. Mitenkä niiden käy jotka häpeävät Jumalaa ihmisten edessä. Täytyy tunnustaa, että näin minä itsekkin välistä teen. Ihmiset pitävät tärähtäneenä jos puhuu heille Jeesuksesta tai jos joku uskova on palava.
Tähän sopii Jeesuksen sana: "Sydämen kyllyydestä suu puhuu."
Sitten kannattaa myös muistaa Jeesuksen sana, että "helmiä ei tule heittää sioille eikä pyhää antaa koirille". Eli kaikkea ei kannata puhua kaikille, jos he kumminkin vain ryhtyvät pilkkaamaan.
Kysymys 763
Mitä tarkoittaa Raamatussa: Suun tunnustuksella pelastutaan.
Kohta löytyy Room. 10:10. Se liittyy profeetan lupaukseen, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, tulee autuaaksi (ks. jae 13). Eli kun ihminen synnin hädässä huutaa avuksi Jeesusta, hän pelastuu. Alkukirkossa tämä Jeesuksen nimen avuksihuutaminen tapahtui usein kasteen yhteydessä (johon tuossa po. 10. luvussa epäsuorasti viitataan). Kastehan toimitettiin "Jeesuksen nimeen" (Apostolien tekojen mukaan) ja siinä siis huudettiin "Jeesuksen nimeä" avuksi. Näin ollen kysymys ei ole esim. "todistamisesta" sinänsä, "todistuspuheenvuorosta". Sekin on kyllä tärkeää, mutta ei autuuden ehto.
Kysymys 762
Kysyisin sinulta, että mitä tarkoittaa tämmöinen, kun olen jostakin
lukenut. Se menee näin: Isä Meidän on marttyyri, jota me väärin käytämme!
En tiedä tarkkaan. Mutta arvaan:
Ehkä lause viittaa siihen, että me usein rukoilemme Isä Meidän-rukousta
ajattelemattomasti. Ja se siksi muuttuu meidän suussamme pelkäksi
turhaksi hokemiseksi. Itse asiassa Vuorisaarnassansa Jeesus vastusti
turhaa, tyhjää höpötystä ja sen sijaan opetti Isä meidän-rukouksen
(Matt. 6:5-13). On ikään kuin historian
toistoa, että sitten tästä
rukouksesta tuli jälleen pelkkää hokemaa. Siinä mielessä ymmärtäisin tuon lauseen, että Isä meidän on marttyyri, jota me käytämme väärin. (Mahtaako ollenkaan osua oikeaan???)
Kysymys 761
Jos luomiskertomus kuvaa historiallista tapahtumaa, se pitäisi voida ajoittaa. Juutalainen ajanlasku sijoittaa luomisen vuoteen 3760 eKr. Tätäkö pitäisi kristitynkin pitää totuutena? Se on vaikeaa, kun jalkojen alla on jääkauden siloittama graniittinen peruskallio.
Kyse on historiallisesta tapahtumasta.
Ajoitus on vaikeampaa. Siitä kertoo jotakin jo Biblian rekisterin selvitykset "ajan järjestyksestä", jossa hiukan eri "laskutavat" käyvät ilmi. Vielä vaikeammaksi menee luomisen ajoitus, koska ei ole ihan selkeitä kiinnekohtia tarkalle kellonlyömälle. Toistan kumminkin aiemmin sanomani, että ei ole mitään mieltä venyttää aikaa lähes loputtoman pitkäksi, jotta hyvin epätieteelliselle evoluutioteorialle saataisiin tukea. Nimenomaan evoluutioteoria osoittautuu niin epätieteelliseksi, että se ei voi pitää millään paikkaansa. Miten kaikki yksityiskohdat loksahtavat paikoilleen, sen tuleva tiede saakoon selvittää. Tällä hetkellä ei kukaan, ei paraskaan tiedemies todella tiedä, kuinka kaikki tapahtui.
Kysymys 760
Nyt en ihan pysynyt kärryillä vastauksessasi nro. 759. Tarkoititko:
Eli jos on uskossa ja kuolee, niin heti pääsee taivaaseen. Siis
sielu. Mutta ruumis siis nousee vasta ja yhtyy sieluun takaisin sitten kun on se viimeinen päivä?
Ja jos vielä väännän rautalankaa niin:
Joka ei ole uskossa, hänenkin sielu nousee kuolemassa, mutta
helvettiin ja viimeisenä päivänä ruumis yhtyy sieluun ja nousee
kuulemaan että menee sekin helvettiin?
Joo. Paratiisin ryövärille luvattiin
paratiisi vielä tänä päivänä, vaikka hänen ruumiinsa tietysti jäi
ristille. Samoin rikas mies ja Lasarus kuolivat ja heidän ruumiinsa
jäivät hautaan, mutta heidän sielut saivat heti kuolemansa jälkeen
onnettomuuden/onnen. Tästä enemmän Luuk.
16:19-31. Edelleen
apostoli
Paavali on varma, että pääsee olemaan Kristuksen kanssa kuollessansa,
vaikka hän joutuu tai saa kärsiä martyyrikuoleman (Fil. 1:19-26).
Ihmisyyteen kuuluu ruumiillisuus. Meidät on luotu maan tomusta ja
emme ole sitä, miksi meidät alun pitäen on luotu ilman ruumista.
Taivaskaan ei ole täydellinen taivas, jos olemassaolomme siellä olisi
vain jotain "henkistä hamuilua". Raamattu todistaa meille, että
taivaassa meillä on "kirkastettu ruumis" (1. Kor. 15:35ss.). Sama pätee sitten myös
kadotukseen,
mutta taivaan vastakohtana.
Kysymys 759
Jeesuksen takaisin tulon hetki? Voiko se tarkoittaa myös oman kuoleman hetkeä. Että siinä aika katoaa, oman kuoleman hetken ja Jeesuksen lopullisen tulemisen väliltä, ja silloin taivas tulee tai Jeesus noutamaan omansa????
Ei aivan. Jeesuksen tullessa takaisin kaikki ihmiset nousevat ylös RUUMIILLISESTI. Kuolemassa sielu erkanee ruumiista, joka maatuu ja mätänee. Mutta olet kyllä siinä aivan oikeassa, että kuolema on se ratkaiseva hetki: Jos ihminen ei täällä armon ajassa ota Jeesusta vastaan omana henkilökohtaisena Vapahtajana, niin ei sitten enää ikinä. Nyt on siis pelastuksen päivä ja autuuden hetki. Uskovan sielun Jeesus ottaa kuoleman hetkellä kanssansa taivaaseen (tai paratiisiin) kuten hän lupasi ristin ryövärille.
Kysymys 758
Ote eräästä tekstistä eräässä (kristittyjen) lehtisessä:
"Ja niin tapahtui, että ne, jotka Jumalan Pyhä Henki oli etukäteen vastaanottavaisiksi valmistanut, ottivat ilosanoman syntien anteeksiantamisesta ainoalta tosi-Jumalalta uskossa vastaan."
Myös muuallakin aika ajoin lukee tästä, että Jumala on etukäteen
jotenkin valinnut ihmisiä jotka helpommin löytävät sanan. Siis minä
ymmärrän aina samoin olipa tämä kirjoitettu millä sanoilla tahansa,
että meistä jokaisen tie on jotenkin jo valittu, että Jumala jo tietää
tai on valinnut kuka saa ja pystyy uskomaan/tulemaan uskoon. Ahdistaa
jos kaikilla ei olekaan mahdollisuutta vaikka ehkä haluaisi. Yritänkö itse turhaan löytää Jumalaa/pysyä hänessä tai turhaan opettaa lapsiani jos he eivät kuulukaan tuohon vastaanottavaisiksi tehtyjen joukkoon?
Mitä nämä lauseet tarkoittavat??????? Eikö meidän kaikkien tulisi olla valmistettu vastaanottavaisiksi eikä vain harvat ja valitut?
Olen vastaillut ennaltavalintaa
koskeviin kysymyksiin aina silloin tällöin. Voit ottaa esiin
kysymyksen
649 ja sen viitteet. Uskoisin niistä löytyvän vastausta esittämiisi
ajatuksiin.
Toivotan löytämisen riemua ja iloa!
Kysymys 757
Olivatko luomiskertomuksen päivät meidän kokemuksessamme olevia 24
tunnin vuorokausia vai voiko niihin sovittaa Raamatun sanaa, jonka
mukaan Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta on kuin
yksi päivä (Ps. 90:4)? Jos luomisen päivät
ymmärtää
hyvin pitkiksi
aikakausiksi, voi lajien kehityksen hyvin ymmärtää Luojan työskentelyksi maan tomun jalostamiseksi yhä monivivahteisemmaksi luomakunnaksi ja lopulta ihmiseksi, josta tuli Jumalan henkäyksestä elävä sielu.
Kyllä 1.
Moos. 1-2 on
historiallinen
kertomus luomisesta. Täysin varmoja me emme voi olla päivän pituudesta (jo senkin takia, kun aurinko ja kuuta ei heti alkuun oltu luotu). Mutta ei ole mitään syytä ruveta venyttämään luomisen päiviä loputtomasti, ainakaan siinä tarkoituksessa, että saataisiin aikaa evoluutiolle.
Makroevoluutiosta (eli uusien lajien vähittäisestä kehittymisestä ja synnystä) EI ole mitään TIETEELLISTÄ näyttöä.
Seuraavassa Herännäislehdessä (eli helmikuussa) alkaa opetussarja kehitysopin virheistä ja ongelmista. Lue siitä lisää!
Kysymys 756
Missä osassa jumalanpalvelusta noustaan seisomaan ja miksi?
Aina silloin kun pyhä Kolminaisuus mainitaan (esim. kiitosvirsi) ja kun Jumalan pyhää sanaa luetaan. Myös ehtoollisen yhteydessä noustaan seisomaan laulettaessa Karitsan kiitosta. Siinä ilmenee kiitollisuus hänen suunnatonta uhriaan kohtaan. Hän on kuollut ja ottanut pois maailman synnin.
Jossain päin maailmaa (esim. Ruotsissa) noustaan yleensä seisomaan myös päärukousten ajaksi. Se kuvastaa sydämen ylentämistä Jumalan puoleen.
Kysymys 755
Taannoin vastasit kysymykseen Pyhan Hengen pilkasta. Etsiskelin vastaustasi, mutta en loytanyt. Voisitko vastata, mika kysymys ja vastausnro se oli. Kiitos
Kysymys 754
Mitä pitäisi ajatella siitä, että kouluissa ihmisen opetetaan polveutuvan apinasta? Voiko sitä mitenkään yhdistää raamatun ajatuksiin, loiko jumala aluksi mahd. apinan oloisen ihmisen vai olisiko tämä silkkaa tiedettä jota yritetään syöttää totuutena lapsillemme? Kuinka selitän lapsille että toisaalla sanotaan meidän olevan jumalan luomia kun koulussa opetetaan (paitsi uskonnon aineessa) että polveudumme apinasta yms.
Ei tätä ihmisen polveutumista apinasta voi mitenkään yhdistää tai sovittaa Raamattuun. Uusin gallup-tutkimus paljastaa, että juuri me suomalaiset kaikista Euroopan kansalaisista suhtaudumme melko epäluuloisesti evoluutio-teoriaan. Taidamme olla ihan kärjessä. Siinäkään mielessä ei liene vaikeata opettaa lapselle, mitä on Raamatussa. Ja Raamatun sana on vahva ja voimallinen itsessään vaikuttamaan uskoa Jumalaan Luojana.
Nyt kun Darwinin syntymästä on helmikuussa kulunut 200 vuotta ja
hänen kuuluisan teoksensa "Lajien synty" julkaisusta 150 vuotta, me
tulemme Herännäislehdessämme julkaisemaan opettavaisen sarjan
evoluutioteorian ongelmista. Siksi lehti kannattaa tilata kotiin
saakka. Se ei maksa paljoa. Tilaukset tilaussivulta tai toimitussihteeriltä Pirkko
Olinilta (02-6376297, ).
Ensimmäisenä
julkaisemme artikkelin,
joka
nostaa
esiin juuri koulun biologian oppikirjojen pahoja virheitä ja yksipuolisuuksia. Kannattaa lukea.