Kysymykset
Kysymys 898
Miksi rukoilevaisten kesäseuroissa naiset saarnaavat lapsille ja nuorille, vaikka se on raamatussa kielletty? Oppivat lapsesta asti siihen, että nainen toimii opettajana.
Lasten opetus ei ole naisilta
kielletty. Voit lukea lisää kirjan "Pieni opas vanhan käsikirjan
jumalanpalvelukseen" liitteestä.
Lisäksi voit lukea minun ja Matti Väisäsen kirjoittamasta vihkosesta "Raamattu ja paimenvirka" esim. seuraavaa:
"Kuten tekstiyhteys osoittaa (ks. edellä), 1. Kor. 14:33b-38
käsittelee järjestystä jumalanpalveluksissa. Naisen ei siis ole lupa saarnata tai toimittaa liturgiaa. Lehtorinakaan hän ei saa ryhtyä näihin tehtäviin. Seurakunnan muista kokoontumisista ei tässä tarkkaan ottaen puhuta. Siksi vaikenemiskäsky ei koske esim. lapsi-, nuoriso- tai vanhustyötä, sielunhoitoa, rukouskokouksia jne. Näissä tai vastaavissa tehtävissä naiset voivat toimia puhtaalla omallatunnolla, joutumatta ristiriitaan apostolisen järjestyksen kanssa. Niistä heitä ei suinkaan kuulu estää vaan päinvastoin rohkaista täyttämään uskollisesti kutsumuksensa."
Ja edelleen:
"1. Tim. 2:11-15 käsittelee oikeaa
järjestystä perheessä ja
seurakunnassa. Sitä vastoin siinä ei puhuta mitään samanlaisesta
järjestyksestä perheen tai seurakunnan ulkopuolella. Niinpä teksti
jatkuu välittömästi: Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan
kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen. Niin tulee siis
seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies
sellainen,
joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää
lapsensa kuuliaisina
(3:1-2, 4).
Erityisesti on huomattava, että
1. Tim. kuuluu ns. pastoraalikirjeisiin, joissa
annetaan ohjeita juuri
paimenviran hoitamisesta. Opetuskielto ei siksi koske erotuksetta kaikkea opettamista (esim. lasten opettamista kotona ja pyhäkouluissa tai uskonnonopetusta kouluissa). Kyse on toimimisesta pappina kirkossa."
Kysymys 897
Siionin virsistä!
Kiitos vastauksesta (kysymys 895). En
tarkoittanut
Siionin virsiä
huonona
kokoelmana,vaan nimenomaan luterilaisen pietismin kirkkaana helmenä. Kirkkohistoria ja dogmihistoria ei voi kuitenkaan niputtaa hernutilaisuutta ja puhdasoppisuutta yhteen nippuun, koska korostukset ovat erilaisia ja herrnutilaisuus oli oma liike, jota kaikki sen ajan luterilaiset puhdasoppiset eivät edes hyväksyneet. Pietismin ja puhdasoppisuuden ero oli jo Saksassa se, että pietismi korosti uudestisyntymistä ja hengellisiä kokemuksia sanan kautta ja puhdasoppisuus on enemmän ollut kiinnostuntut jatkuvista oppitaisteluista.Pietismi suhtautui myös positiivisemmin muiden kirkkokuntien veljiin ja sisariin, jos he olivat kokeneet herätyksen.
Anteeksi,on totta,että rukoilevaisuudessa on tietysti luettu Lutherin postilloja: huonepostillaa, kirkkopostillaa ja epistolapostillaa; tunnustuskirjoja on taas ollut hyvin harvoilla.
Maintsemasi esimerkit kasteopetuksesta ja papin viran kunnioittamisesta ovat erinomaisia esimerkkejä rukoilevaisuuden
äärettömästä ainutlaatuisuudesta sekä vankasta ankkuroitumisesta puhdasoppiseen luterilaisuuteen.
Pietismistä puhuessa tarkoitin vanhapietismia eli pietsimiä, joka manifestoituu juuri Francken,Bergin, Retziuksen, Nohrborgin, Björkqvistin,
ja Wegeliuksen postilloissa. Myös Halullisten sielujen hengelliset laulut ovat vanhapietistisen herätyksen tulosta. Kannattaa lukea Ruuthin Achreniuksen elämäkerta, jossa tulee ilmi myös A:n radikaalipietistinen kausi.
En tarkoittanut kirjeessäni pietismiä huonona asiana, vaan mielestäni Suomen kirkkohistorian kaikkein siunauksellisimpana liikkeenä. Ja toivonkin, että myös tulevat rukoilevaispolvet saavat ammentaa pietististen postillojen ja julistuksen äärettömästä siunauksesta timantteja syvyydestä.
Edelleen paljon siunausta!
Kiitos taas hyvästä palautteesta. Ei minulla oikeastaan ole tässä mitään lisättävää. Kirkkohistorian koukerot ja mutkat on melkosen vaikeita hahmottaa välillä. Monesti asiat nivoutuvat toisiinsa ja selkeitten linjojen veto eri ryhmien välillä on vaikeata. Raamatun oppi ja opetus ovat kumminkin aina kristallinkirkkaita. Niissä kun ei ole mitään hämärää. Spenerin pietistinen ohjelmajulistus lähti liikkeelle tästä havainnosta. Hyvin hän siinä onnistuikin. Taikka oikeammin sanottuna: Jumala kaiken teki. Silti yli- ja alilyöntejä tapahtui meidän ihmisten toimesta. Kuten aina. Valitettavasti.
Kaikkea hyvää ja siunausta sinulle.
Kysymys 896
Onkohan Raamatusta peräisin ajatuksiini iskostunut, että taivaassa rammat kävelevät, sokeat saavat näkönsä...eli että tämän todellisuuden sairaudet paranevat siellä. Pitääkö tämä paikkansa myös mielen sairauksissa. Läheiseni kärsii narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, tiedostamatta sitä itse. Se ilmenee mm. ihmissuhteiden totaalisena katkaisemina jos tulee jotain eripuraa. Hänellä ei ole empatiakykyä eikä hän välitä toisista ihmisistä. Hän on mielestään aina oikeassa, muut väärässä. Keskustelemaan hän ei kykene, ainosataan riitaan. Eli saanko hänet joskus vielä takaisin?
Taivaassa on kaikki täydellistä. Siellä paranee ruumiin ja sielun vammat. Myös läheisesi puutteet ja meidän omat virheet poistuvat. Tilalle astuu ihan täydellisyys ja synnittömyys. Taivaaseen tekee mieli!
Narisistisesta persoonallisuushäiriöstä suosittelen Raimo Mäkelän kirjaa "Naamiona terve mieli". Se avartaa ja auttaa ymmärtämään. Voimia sinulle, siunausta elämäsi myrskyihin ja taivasmatkaasi!
Kysymys 895
Siionin virret?
Siionin virret on ruotsalaisten herrnhutilaisten laulukokoelma 1700-luvulta. Herännäispappi Jonas Lagus käänsi ne suomeksi. Herrnhutilaiset taas olivat saksalainen pietistinen liike, joka korosti uudestisyntymistä, Jeesuksen verta ja haavoja.He hyväksyivät joukkoonsa myös muiden kirkkokuntien jäseniä.
Keväisen Herännäislähden pääkirjoituksessa Siionin virret oli kuitenkin luokiteltu luterilaisuuden puhdasoppisuuden tuotteeksi. Toivattavasti kyseessä oli erehdys eikä tahallinen yritys häivyttää rukoilevaisuuden voimakkaasti pietistisiä juuria? Pääkirjoitus jotenkin mielestäni meni ohi rukoilevaisuuden ytimestä, jossa ovat keskeisinä olleet Nohrborgin,
Björkqvistin, Francken, Retziuksen ja Wegeliuksen pietistiset postillat.Puhumattakaan Taulerin ja Bernierin katolisista kirjoista,tai esim. baptistisaarnaajasta John Bunyanista.Rukoilevaisten rakastama Svebiliuksen katekismus on tietysti erittäin luterilaisen puhdasoppinen. Kaikki nämä yhteensä muodastavat seuraavan tilanteen: Rukoilevaisuuden esim. maalikkopuhujien dogmaattinen historia sisältää äärettömän mielenkiintoisen opillisen painotusmoninaisuuden, joissa kuitenkin keskeisinä ovat olleet herätyksen ja uudestisyntymisen korostus Pyhän Hengen vaikuttamina ja ihmisen tietoisesti kokemina tapahtumina. Jopa ääri"evankeliumillinen" Toivo Lainio tapasi sanoa, ettei uudestisyntyminen tapahdu uuninloukkaassa eli ihmisen itse sitä tietämättä.Herätysliikkeen sisällön vaihtaminen toiseksi kuten
esim. herännäisyydessä on tapahtunut vuosisadan kuluessa on hyvin kyseenalaista. Suosittelen kaille Osmo Tiililän Rukoilevaisten kertomaa-kirja lukemista. Siinä edesmenneet maallikot itse kertovat uskonnollisista kokemuksistaan ja uskonopistaan. Myös edellämainittuja postilloja suosittelen säännölliseen käyttöön.
Siunausta päätoimittajalle vaativaan työhön.
Kiitos asiallisesta kommentista. Tärkeintä on muistaa, että eivät (oikea) pietismi ja (oikea) puhdasoppisuus ole ollenkaan toisiansa poissulkevia korostuksia. Päinvastoin. Ne kuuluvat yhteen. Siksipä en ihan ymärtänyt, miksi Siionin virsiä ei voisi, saisi ja pitäisi tarkastella (myös!) puhdasoppisuuden tuotteena. Mikä niissä esim. on vääräoppista? Rukoilevaisuudesssa käytetään paljon perinteistä luterilaista ja muuta kirjallisuutta. Onneksi! Kaikkea kun kuuluu koetella ja pitää se, mikä hyvää on. Esim. mainitsemasi J.Bunyanin "Kristityn vaellus" on aivan mainio teos - vaikka se on baptistin kirjoittama. Lisäksi rukoilevaisuudessa on luettu paljon muutakin kirjallisuutta kuin nuo mainitsemasi. Tunnustuskirjat ovat yhtenä tärkeänä lukemistona. Samoin Lutherin teokset. Miksi niitä et ole maininnut? Tiililän kirjan lisäksi suosittelen taannoista kaksiosaista sarjaa Herännäislehdessä, jossa edesmennyt Simo Kiviranta käy läpi ansiokkaasti rukoilevaisten käyttämää kirjallisuutta.
Pietismin arviointia vaikeuttaa jatkuva käsitesekaannus. On ollut radikaalipietismiä, kartanopietismiä, kirkon ulkopuolella ja sisäpuolella vaikuttavaa pietismiä, myös luterilaisen kirkon ulkopuolella, muissa kirkkokunnissa vaikuttavaa pietismiä. Ja sitten on lisäksi tämä uuspietismi. Joten lähes joka harhaan löytyy joku pietisti, joka on erehtynyt. Kuitenkin yleistäminen tässä kysymyksessä on kohtalokas virhe. Vanha oikea pietismi ei halveksi oppia. Yhä vielä esim. rukoilevaisuus pitäytyy hyvin tarkkaan oikeaan oppiin. Se ilmenee ehkä parhaiten Raamatun käännöksen käyttämisessä. Biblia on maamme Luther-Bibel. Se pitää sisällään rekisterit, joissa puhdasoppinen luterilaisuus esitetään monin raamattuviittein. Vastaavaa ei ole missään muualla. Kun tämän rinnalle laittaa ne monet itseään puhdasoppisiksi kutsuvat piirit, jotka käyttävät uusinta raamatunkäännösta 1992 (joka ei missään tapauksessa - kuten tunnettua - ole puhdasoppinen), ero on kyllä huomattava. Edelleen kun ajattelen esim. opetusta kasteesta, niin se on Matti Väisäsen kasteteoksen toisen osan mukaan hyvin selkeä juuri rukoilevaisuudessa toisin kuin esim. uuspietismissä ja lestadiolaisuudessa. Samoin ehtoollisessa ollaan hyvin tarkkoja siitä, että torjutaan calvinistinen ja katolinen opetus. Lisäksi en henkilökohtaisesti ole tavannut toista liikettä, jossa esim. pappisviran kunnioitus on niin korkealla kuin rukoilevaisuuden parissa (vaikka tästäkin löytyy poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön). Olen usein sanonut ja sanon jälleen, ettei ole mitään syytä arvostella yleisesti erittelemättä pietismiä. Silloin tehdään suuri vääryys uskon isiä ja äitejä vastaan ja Jumalaa vastaan, joka on maallemme monta ihanaa herätystä pietismin kautta.
Kysymys 894
hei. olen vaikeassa tilanteessa, rakastuin ensisilmäykseellä .. vietimme juhannuksen yhdessä ja kaikki sujui täydellisesti, mutta nyt minua vaivaa tilanne todella paljon koska hän asuu minusta kaukana ja tilanne tuntuu aivan mahdottomalta. voinko pyytää jumalaa näyttämään onko tämä oikeaa rakautta, voiko jumala näyttää minulle kuulummeko yhteen, olemmeko toisillemme ne oikeat? olen aivan pulassa asian kanssa, mutta tämä oli varmasti jotain enemmän kuin aikaisemmat. tunsin heti hänen olleen minulle juuri se oikea kohdatessamme. enkä pääse tästä tunteeasta pois. voinko pyytää jumalalta tekemään ihmeen että tämä voisi olla minun elämäni rakkaus.
Teet ihan oikein, kun rukouksessa tuot tämän(kin) asian Jumalalle tiettäväksi ja vastattavaksi. Tuo etäisyys ei sinänsä ole lopulta paha asia. Tosi rakkaus tarvitsee kaipausta kasvaakseen ja sitten syventyäkseen. Voi olla hyvää johdatusta tässäkin!
Korkeassa Veisussa on ajatus, ettei saa sytyttää rakkautta ennen kuin se itse haluaa. Anna rakkauden kasvaa ja kypsyä. Rukoilkaa suhteenne edestä. Pitäkää yhteyttä tekstarein, soitoin ja sillä perinteisellä tavalla: kirjeitse! Rakkauskirje on ihana saada.
Pyytäkää myös, että saatte pyhittää tutustumisenne ja lähemmän seurustelusuhteenne Jumalan tahtomalla tavalla. Erityisesti nyt tällaisena aikana on korostettava, että seksi ja sukupuolisuhde kuuluvat vasta avioliittoon.
Kysymys 893
Mikä oli Daavidin synti 2. Sam. 22 luvussa?
Hän
suoritti
väestölaskennan ja sekö oli synti Heralle? Mitä pahaa siinä oli? Eikö meidän kannattaisi enää pitää väestötietoja?
Jumala oli kieltänyt
väestönlaskennan. Ajatus on se, että Israelin on turvattava Herraan
eikä väen paljouteen (tai hevosten voimaan). Lue esim.
Ps. 33:16-19.
Samoin 2.Aik. 14:11. Nuori Daavid
ajatteli
juuri näin. Ks. 1. Sam. 17:45-46.
Nykyisen väestönlaskennan kanssa tällä ei liene mitään tekemistä.
Kysymys 892
Lankean usein ajattelemaan pahaa lähimmäisistäni. Joskus toistelen mielessäni silloin Isä Meidän -rukousta, että "peittäsin" pahat ajatukset. Jos tapa on jotenkin mekaaninen ja rukousta vain mielessään lukee ja toistaa eikä silloin varmaan sydämestään rukoile, onko se Jumalan nimen turhaan lausumista?
Ei ole turhaa ja väärää kääntyä Jumalan puoleen silloin, kun synti kiusaa ja/tai ahdistaa. Oikeinhan se on turvata Jumalaan kaikessa hädässään. Voi opetella näkemään toisessa hyvää ja kiittämään sen vuoksi Jumalaa lähimmäisestään. Ja jos paha nousee mieleen, niin jatka Jumalan puoleen huutamista ja turvaa Kristuksen sovitukseen syntiesi edestä.
Kysymys 891
hei, olen hämmentynyt, kun kuulin, että sisareni kolmekymppinen tytär "Anna" odottaa yllätysvauvaa 36 v poikamiehelle, jonka kanssa ei "sovi yhteen" eikä aio avioitua. Suvussamme on aina oltu tiukkoja. Miten näin vanhat aikuiset voi olla näin ajattelemattomia? Kyse on koulutetuista hyvässä asemassa olevista henkilöistä. Mies aikoo osallistua lapsen kasvattamiseen ja lapsella tulee olemaan rakastava suku.
Anna kävi jo pienestä pyhäkoulussa, ja häneen panostettiin, mutta hänen isänsä erosi kun Anna oli 2 v. Vaikuttaaako tämä Annan käytökseen? Lapsi saa kärsiä? Tiedän, että monilla lapsilla on huonommat lähtökohdat. Miksi aikuiset ei kanna vastuutaan? Puhe esiaviollisen seksin vaaroista ei ole turhaa, sitä pitää edelleen painottaa. - Toisaalta iloitsemme, että Anna ottaa lapsen vastaan eikä tehnyt aborttia.
On tosiaan iloinen asia, että lapsi saa kuitenkin elää. Toivoisi, että syntyvällä lapsella olisi ehjä ja tasapainoinen perhe. Se ei ilmeisesti ole tässä tapauksessa ainakaan heti mahdollista. Jatka kumminkin rukousta. Jumala voi tehdä ihmeen. Sen tarkemmin ei voi tietysti sanoa po. naisen lapsuudesta mitään. Ehkä nuo lapsuuden kokemukset ovat taustalla.
Esiaviollinen seksi on Jumalan sanan mukaan synti. Vielä pahemman
jälkeen. Lue 1. Kor. 6:18.
Kysymys 890
Katsoin eilen ylen aamu-tv:tä, jossa oli vieraana sukupuoltaan vaihtanut pappi marja-sisko aalto. Pohdin miten minun tulisi suhtautua hänen kaltaisiin ihmisiin. Kaikkihan me olemme syntisiä ja vajavaisia,heikkoja lihan tuotoksia. Mutta jos henkilö on tuntenut pienestä pitäen olleensa väärässä sukupuolessa niin onko se jumalanpilkkaa jos hän "korjauttaa" asian? Sillä Jumalahan on luonut meidät joko miehiksi tai naisiksi ja siihen on varmasti ollut syy miksi marja-sisko syntyi mieheksi. Miten Raamatusta voisi löytää apua, vaikka siihen aikaan lääketiede ei ollut mitenkään tähän päivään verrattavissa? Sopiiko kohta, jossa puhutaan luonnollisen sukupuoliyhteyden vaihtamisesta vääränlaiseen, joka löytyy Paavalin kirjeestä?
Jos lapsella on selkeät fysiologiset ominaisuudet eli hän on joko tyttö tai poika, se on sitten niin. Lääketiede tuntee harvinaisia tapauksia, joissa syntyvällä lapsella on molemmat sukuelimet. Se tilanne ei voi loputtomasti jatkua. Siksi vanhempien ja lääkärien on tehtävä ratkaisu, kumpi lapsi oikeasti on. Se ratkaisu ei ehkä aina osu oikeaan. Ihminen voi erehtyä ja erehtyy. Tällainen tapaus voi jatkossa tuottaa suunnatonta vaikeutta kehittyvälle lapselle. Nykyään pyritään usein pitkittämään leikkausta - jotta voitaisiin lapsesta paremmin nähdä, kumpi hän lopulta on. Tätä en tahdo sano minään synnin puolustamisena. Sukupuolen korjausleikkaukset ovat jotain muuta kuin "korjaamista". On myös ikäviä tapauksia, joissa leikkauksen läpikäyneet ovat myöhemmin katuneet katkerasti tehtyä operaatiota. Siinä vaiheessa ei asialle kuitenkaan voitane yleensä tehdä enää mitään.
Välttämättä tässä ei ole kyse homoseksualismista. Voihan sekin liittyä sukupuolen korjausleikkaukseen, mutta syvimmiltään kyse on sisäisestä traumasta tai tietynlaisesta henkisen kehityksen suuntautumisesta, jossa ihminen kokee itsensä vieraaksi omassa ruumissaan. Silloin tarvitaan apua ja toivoa sopii, että apua myös annetaan ja sitä löytyy. Jumalalla on varmasti tosi hyvä suunnitelma jokaisen ihmisen varalle, joka kysyy hänen hyvää tahtoaan - vaikka siihen ei sitten kuuluisi avioliitto.
Kysymys 889
Olemme puolisoni kanssa ongelmissa. Haluaisimme kovasti lasta, mutta kärsimme lapsettomuudesta. Olemme rukoilleet Jumalalta apua lapsettomuuteen. Hedelmöityshoidoista voisi olla apua, mutta toisaalta mietimme, että voiko Jumalan tahto olla ettemme lisäänny, sillä jos emme pysty luonnollisesti saamaan lasta niin onko Jumala näin tahtonut? Ja onko siinä tapauksessa lääketieteen puoleen kääntyminen Jumalan tahdon vastaista? Raamatussahan on useita naisia, joille kumminkin Jumala on suonut lapsen pitkän ajan jälkeen, kuten Samuelin tapauksessa, joten asiahan on loppupeleissä Jumalan käsissä.
Kyllä apua voi hakea, jos sitä on saatavilla. Lääketiede on mennyt monessa asiassa aimo harppauksin eteenpäin. Siitä saamme olla tosi kiitollisia.
Hedelmättömyyshoidoissa olisi tarkkaan mietittävä eri menetelmien tavat, joilla pyritään hedelmällisyyteen. Usein hedelmöitetään ei vaan yksi munasolu vaan monia. Ylimääräiset joko tuhotaan taikka annetaan tuhoutua (taikka esim. pakastetaan). Se ei ole oikein. Siksi riippuu aika lailla tilanteestanne ja lääkärin suosituksen luonteesta, mitä hedelmättömyyshoidosta olisi sanottava. Voitte kuitenkin kysyä ja ottaa selvää eri mahdollisuukista lääkäriltä (niin halutessanne). Ratkaisun teette rukouksessa ja Raamantun sanan antamien elää kunnioittavien periaatteiden mukaisesti.
Älkää unohtako rukoilla asian edestä. Jumala voi antaa lapsen (ilman hedelmöityshoitojakin). Hänhän on Kaikkivaltias. Se on yksin hänen kädessään.
Kysymys 888
Pyhän Markuksen evankeliumin 11.luvussa Kristus kiroaa fiikunapuun. Miksi?
Se on kuva Israelista, jonka temppeliin Jeesus sitten jatkaa. Hän hakee hedelmiä vielä kerran sieltä, mistä niitä luulisi löytyvän, vaan kun ei löydy. Siksi hän ennustaa, että temppeli tuhotaan ... Sen jälkeen opetuslapset huomaavat, että viikunapuu on kuivunut. Silti Jumalan lupaus jää voimaan. Kuollut saa uuden elämän. Vielä kerran Israel palaa. Tästä puhuu myös apostoli Paavali. Ks. Room. 11:17-32.
Kysymys 887
Pyydän esirukousta. Erosin, koska tein aviorikoksen ja häpeän sitä suunnattomasti. Kadun tekojani ja eroa. Voinko koskaan parantua ja tulla ehjäksi. Tahtoisin aviomiehen, entisen tai uuden. Nyt ymmärrän uskollisuuden ja rehellisyyden merkityksen. Olen itkenyt ja katunut niin valtavan paljon. En saa nukuttua ilman unilääkkeitä. Olen pyytänyt Jeesukselta elämäni Herraksi yksin ja yhdessä toisen henkilön kanssa, monia kertoja. Tuntuu vaan raskaammalta tämä elämä, kun aina väsyttää. Antaako Herra koskaan anteeksi minulle.
Kyllä Herra antaa anteeksi. On jo antanut. Hän on kuollut ristillä sinun aviorikoksesi edestä ja sovittanut tuon (ja kaikki) syntisi. Synti tuottaa murhetta ja pettää. Sen olet saanut kokea karvaasti. Epätoivoon ei kuitenkaan ole syytä. Jumala voi luoda kaiken aivan uudeksi. Oletko pyytänyt aviorikostasi anteeksi puolisoltasi? Ja oletko kysynyt, josko teidän välillenne voisi vielä palautua se uskollisuus ja luottamus kuin aikaisempinakin aikoina? En tiedä, missänyt mennään sinun suhteessasi puolisoosi, mutta kannattaa ehdottomasti pyytää anteeksi tekemäänsä virhettä puolisoltaan. Joka tapauksessa se osoittaa toiselle, että olet tehnyt todella parannuksen ja haluat kaiken taas palautuvan hyväksi.
Jumala suokoon, että tästä kurjuudesta koituisi vielä hyvää. Lue
Joh. 8:1-11 ja Room. 8:28.
Toivotan sinulle
sydämestäni siunausta ja voimia.
Kysymys 886
1933/38 käännös:
"7 Sillä kolme on, jotka todistavat:
8 Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä."
Biblia:
"7. Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat: kolme pitävät yhtä.
8. Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat."
Jotkut sanovat, että luotettavimmista ja vanhimmista käsikirjoituksista puuttuvat ne, mitkä löytyvät Bibliasta. Kuitenkin kun lukee ko. jakeet, mielestäni Biblia on luotettavampi. Biblian kieli on vanhaa, muttei niin vanhaa, etteikö sitä ymmärtäisi nykyajan ihminen.
Englantilaisista käännöksistä King James on paras. Onko niin, että Biblia on "Suomen King James"?
Kuinka vakavana asiana pidätte, että tuo 1.Johanneksen kirjeen luvun 5 ja jakeiden 7 ja 8 tärkeät asia puuttuvat 1933/38 käännöksestä? Jääkö mielestänne oleellinen asia puuttumaan?
On totta, vanhimmista käsikirjoituksista puuttuvat nuo po. lauseet kokonaan. Joka tapauksessa asiallisesti Johannes sanoo saman koko evankeliumissaan ja kaikissa kirjeissään: Isä, Poika ja Henki on yhtä ja yksi.
Kyllä Bibliaa voisi sanoa "Suomen King Jamesiksi". Vielä paremmin "Suomen Luther-Bibeliksi".
Kysymys 885
Olen ollut kunnolla uskossa vajaa kymmenen vuotta. Mutta käytökseni on monesti ollut niin huonoa ja olen tehnyt syntiä niin moneen kertaan, että on usein vaikea uskoa, että Jumala rakastaa minua yhtä paljon kuin aina ennenkin. Aivan kuin hän ei tahtoisi armahtaa minua yhtä mielellään kuin joskus aikaisemmin. Koen että olen pahoittanut Jumalan mielen ja hän on pahasti pettynyt minuun. Tuntuu myös aivan kuin Jumala olisi määrännyt minulle määräaikaisen ajallisen rangaistuksen tietyksi aikaa syntieni tähden, jotta oppisin vähän paremmin elämään hänen mielensä mukaan. Koen että tämä rangaistus on omantunnon vaivat ja sosiaalinen eristäminen. Kaikki tämä tietysti voi olla omia arvailujani vailla todellisuuspohjaa tai sitten sielunvihollisen "kuiskuttelua". Tai sitten Jumala on sen tähden närkästynyt minuun, että en tosissani usko hänen armonsa olevan rajaton ja täydellinen. Helpommin sanottu kuin uskottu omalle kohdalle vailla epäilyksen häivääkään. Mutta onko tosiaan niin, että Jumala ei muuta mieltään vaan aina tarjoaa armoaan ehdottomana ja täydellisenä jokaiselle? On tietysti mahdollista joutua niin erilleen Jeesuksesta, ettei Jumalan Henki enää kutsu. Mutta eikö niin kauan kuin on murhe synnin tähden ja kokee Hengen kutsuvan pidä uskoa vailla epäilyksen häivääkään, että armo on varma?
Kirjoitit seuraavasti tässä lopussa: "Mutta eikö niin kauan kuin on murhe synnin tähden ja kokee Hengen kutsuvan pidä uskoa vailla epäilyksen häivääkään, että armo on varma?" Tässä "armon varmuus" näyttäisi lopulta perustuvan omaan uskoosi ja Hengen vaikutuksiin sinussa. Tosiasiassa armo on varmaa, koska Jeesus on sen ansainnut täydellisellä uhrillaan Golgatalla ja Jumalan oma erehtymätön sana sen todistaa totuudeksi. Tässä on vastaus myös sinun kysymykseesi: "Mutta onko tosiaan niin, että Jumala ei muuta mieltään vaan aina tarjoaa armoaan ehdottomana ja täydellisenä jokaiselle?" Kuulepa: Se on IHAN TOTTA! Jumala on sen puhunut, Kristus on sen ansainnut: ARMO KUULUU SINULLE! Eikä Jumala sinua kiusaa tai rankaise "miten sattuu". Älä anna sielunvihollisen uskotella sinulle tuollaista: eihän se ole totta. Hän on valhettelija ja sen isä. Usko sinä yhä varmemmin Jumalaa itseänsä ja sitä, mitä hän sanoo ja hylkää kaikki nuo oman järjen päätelmät ja kuvitelmat. Ota Raamatun selvä sana vakavasti ja heitä pois kaikki muu. Sinä saat olla aivan kokonaan autuas Kristuksen tähden - kaikista puutteistasi huolimatta! Kiitä Herraa ja ylistä hänen hyvyyttään sinua kohtaan.
Kysymys 884
Bibliassa (1776) käytetään sanaa viina. Johtuuko se siitä, että suomen kirjakielessä ei siihen aikaan ollut sanaa viini? Vai eikö siihen aikaan Suomessa ollut tarjolla muuta alkoholijuomaa kuin viina? Oliko niin, että sana viina kansanomaisessa kielenkäytössä kattoi kaikki alkoholijuomat? Mitä sanaa alkukieli käyttää? Eikö nykypäivänä parempi käännös olisi viini?
Nykypäivänä olisi ehdottomasti parempi käännös "viini". Viina vie ajatukset suomalaiseen viinakulttuuriin, joka on jotain ihan muuta kuin pyhän ehtoollisen nauttimista. (Tässä mielessä vanha käännös on nykyaikana huono.) Vanhassa kielessä viina oli yhtä kuin viini (ja sitä käytetään siksi vanhoissa käännöksissä).
Kysymys 883
Kaverini sai juuri kuulla, että on raskaana ja pyysi minua kummiksi/sylikummiksi. Mitä se kummi tekee? Mikä on sen vastuu? Olen 16.vuotias niin voinko minä olla kummina?
Kummi rukoilee lapsen puolesta. Hän huolehtii erityisesti hänen hengellisestä kasvatuksestaan yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Sinä voit toimia kummina, jos olet käynyt rippikoulun (ja myös mielellään konfirmoitu) ja olet sisäistänyt kummin tehtävän.
Kysymys 882
Selittäisitkö minulle käsitteinä mitä ovat ja sisältävät tarkalleen: henki, sielu, sydän.
Kun ajattelen konkreettisesti hengen olevan se, kun hengitämme, tunnen kuinka minussa on henki. Sydän sykkii ja tuntee ja sieltä lähtee(kö) ajatuksemme/tekomme vai aivoista/mielestä, eli mikä on sitten sielu? Onko sielu ja sydän sama vai sielu ja aivot?
Nämä käsitteet ovat hyvin laaja-alaisia ja monimerkityksisiä. Jos sinulla on mahdollisuus lukea Isoa Raamatun Tietosanakirjaa, niin siitä saisit paljon apua.
Henki voi Raamatussa olla ihmisen henki, meidän "hengityksemme". Se voi tarkoittaa edelleen samaa kuin "elämä". Se voi olla myös Jumalan oma Henki, Pyhä Henki. Edelleen se voi tarkoittaa koko ihmistä, jonka Jumalan Pyhä Henki on saanut hallintaansa.
Sydän on ihmisen elämän keskus. Sen Herrana on joko taivaan Jumala tai maailman ruhtinas (= sielunvihollinen). Sen herruus ratkaisee, ketä ihminen palvoo.
Sielu on eroitettava ruumiista ja sen toiminnoista. Sielun kautta ihminen on Jumalan puhuttelussa. Vaikka myös sielu on turmeltunut syntiinlankeemuksen seurauksena, sen välityksellä Jumala ilmoittaa tahtonsa pyhässä sanassansa ihmiselle.
Sielu ei siis ole yhtä kuin "aivot"; tämä rinnastus olisi liian kapea-alainen. Toisinaan voit rinnastaa sielun ja sydämen.
Kysymys 881
Onko väärin mennä avioon miehen kanssa joka on ennen ollu "huumehörhö" ja tehnyt kaikkea pahaa, mut sovittanut itsensä Jumalan kanssa? Ja jos on harrastanut esiaviollista seksiä, onko avioon kelpaamaton?
Menneet virheet saa uskoa anteeksi ja voi aloittaa uuden elämän armahdettuna syntisenä Jeesuksen kanssa. Lue 2. Kor. 5:17.
Kysymys 880
"Biblia ei käännösratkaisuissaan seuraa "liberaaliteologien" eksytyksiä, jotka ovat vaikuttaneet myöhempiin käännöksiin entistä enemmän."
Vuoden 1992 käännöksen kohdalla ymmärrän tämän hyvin. Mutta entäpä 38:n kohdalla? Oliko siinäkin käännöskomiteassa mukana useampia "liberaaliteologeja"?
Eikö joka tapauksessa 33/38 ole kansainvälisesti aika kovaa tasoa oleva käännös? Ei kai sitä liberaaliksi voi sanoa? Eikö 38 ole kokonaisuudessaan ihan hyvä käännös?
Kyllä 33/38 käännös om monessa suhteessa hyvä käännös. Siinä on ihan onnistuneesti pyritty sanatarkkuuteen. Ihan vailla ongelmia ei sekään käännös ole.
Voit lukea tästä vielä tarkemmin webbisivuilta löytyvästä pienestä
oppaasta vanhan käsikirjan
jumalanpalvelukseen.
Kysymys 879
Onko tosiaan niin, että pelkkä Jeesuksen uhri ristillä ei riitä järjestäytyneen seurakuntayhteyden perustaksi, vaan täytyy olla myös samaa mieltä kasteesta ja ehtoollisesta?
Enkö siis luterilaisena voi käydä muissa kirkkokunnissa muuta kuin tutustumiskäynnillä?
Mitä jos käyn yhtenä sunnuntaina ravitsemassa itseäni luterilaisen kirkon jumalanpalveluksessa, seuraavana esim. helluntaiseurakunnassa, seuraavana ortodoksisessa kirkossa, seuraavana vaikka adventtiseurakunnassa. Onko tällaisessa menettelytavassa jotain pielessä? (tiedän kyllä, että ehtoollista en useimmissa paikossa saa, mutta jos sitä ei oteta lukuun, eli en käy ehtoollisella)
Kaste välittää yhteyden Kristuksen
uhriin ristillä (lue Room. 6). Samoin
ehtoollinen (lue 1. Kor. 11).
Siksi syvimmältään kaste ja ehtoollinen ja Kristuksen uhri liittyvät
läheisesti yhteen.
Ei tuollainen paikasta paikkaan juokseminen tuo siunausta mukanaan ... Jokainen tarvitsee paikan, missä juurtua. Ja missä saa kuulla hyvää, raamatullista opetusta. Jos joka sunnuntai opetetaan vähän eri tavalla, menee pää ja sydän helposti sekaisin.
Minä ainakin kaipaan lisäksi turvallista srk-yhteyttä, jota tuskin onnistun löytämään, jos joka sunnuntai vaihdan paikkaa ja kirkkoa. Rukoile johdatusta oman hengellisen paikkasi löytämiseen. Ja pyydä Jumalalta totuuden tuntoa hänen sanansa edessä. Hän siunatkoon ja johtakoon etsintäsi hyvään päätökseen.
Kysymys 878
olisi kysymys Pyhän Raamatun käännöksistä. Biblian Pyhän
Markuksen 6:11
on Kristuksen lause:Totisesti sanon minä teille: Sodomalle ja Gomorralle on tuomiopäivänä huokiampi kuin sille kaupungille. Kyseinen kohta ei ole ole uudemmissa käännöksissä, eikä Novum Testamuntun Grase et Latini Nestle-Aland painos 27., puuttuu myös kyseinen kohta. Missä vaiheessa kyseinen lause on todettu "vääräksi" ja tiputettu pois käännöksistä? Eikö Nestle-Alandin uusimmat painokset ole tarkimpia? Olen kuullut, että lause olisi bysanttilaista perää, joten olisiko sillä jotain tekemistä, mutta se ei tieteenkään selitä miksi se olisi Luther, josta Bibliakin on sen ottanut lisännyt? Tosin eikä Lutherilla ollut myös käytössä alkukielillä olevia tekstejä itäisen kirkon puolelta? Mistä löytyisi alkukäännösten "Biblia", jota järkiusko ei ole turmellut? Ehkä minun on turha enempää asiaa pyöritellä ja antaa viisaamman, teologian tohtorin, vastata.
Yksinkertaisesti: Ei tuo lause ole väärä ja siksi tiputettu pois. Sitä ei vaan ole kaikissa käsikirjoituksissa. Ja koska se puuttuu kaikkien vanhimmista käsikirjoituksista, sitä ei ole otettu tässä mukaan käännökseen. (Toisinaan tuollaiset kohdat voidaan mainita nootissa tai kirjoittaa kaarisulkeisiin.)
Tuossa ns. bysanttilaisessa perinteessä on silloin tällöin myös muuta pientä lisäystä, joka on otettu mukaan esim. evankeliumien rinnakkaiskohdista. Sellaisina ne sopivat hyvin yhteyteensä. Näin ne välittävät kohdan hengellistä opetusta.
Lutherilla ei ollut kovin kattavaa raamatuntekstien kokoelmaa. Se alkoi syntyä vasta hänen aikanaan ja kehittyi yhä paremmaksi vasta myöhemmin. Silti Raamatun tekstikokoelma on kirkkaasti parhaiten ja uskollisimmin säilytetty antiikin kirjakokoelma!
Tuo ns. Nestle-Aland on yleisesti ottaen paras tekstijulkaisu. Muitakin vaihtoehtoja on, vaikka ei niin suosittuja.
Tuollaista "alkukäännösten Bibliaa" ei ole olemassakaan. Tämä nykyään käytössä oleva Biblia on hyvä.
Kysymys 877
Miksi yleinen vanhurskauttaminen ei riitä pelastukseen? Miksi me miljardit epäkristityt olemme joutumassa kadotukseen, vaikka sanotaan, että kaikkien synnit on sovitettu? Jos Jeesus on sovittanut kaikkien ihmisten kaikki synnit niin, eikö tuohon sisälly myös - ja nimenomaan - epäusko?
Eivätkö ihmiset ole joutumassa kadotukseen juuri synnin vuoksi, "Jumala ei voi katsoa syntiä ja vääryyttä läpi sorimien, koska kieltäisi pyhyytensä" tjsp., jotkut ovat kertoneet. Jeesuksen sanotaan sovittaneen kaikki synnit ja kärsineen rangaistuksen niistä, miksi se ei riitä? Eikö sen pitäisi olla jotakin absoluuttista, täysin riippumatonta siitä, miten ihmiset siihen suhtautvat? Miksi vaaditaan kastetta ja uskoa? Olisin kiitollinen, jos voisit jotenkin selvittää tätä problematiikkaa.
Lyhyesti ja yksinkertaisesti:
Jeesus on sovittanut kaikki synnit. Tämä on evankeliumi. Joka sen uskoo, pelastuu. Joka ei usko, ei pelastu.
Se, joka ei usko, hylkää evankeliumin, joka juuri olisi se ainoa pelastuksen sanoma hänelle ja koko ihmiskunnalle.
Evankeliumi kyllä kuuluttaa jokaiselle ja kaikille koko maailman syntien sovitusta ja pelastusta armosta. Mutta jos itse on sitä mieltä, että evankeliumi on silkkaa hulluutta, tekee Jumalan ja Kristuksen valehtelijoiksi ja tyhjentää ristin sovituksen. Siinä tapauksessa joutuu kohtaamaan elävän Jumalan omine avuineen - ja siinä käy huonosti. Ilman Kristusta ja uskoa ihminen joutuu aivan varmasti kadotukseen. Kasteen ja uskon kautta tuo evankeliumi siis sovelletaan itseemme ja pääsemme osallisiksi sovituksen autuudesta.
Kysymys 876
Minua on vaivannut pari kysymystä viime aikoina ja toivon sinulta apua niihin.
Ensimmäinen liittyy Nooaan. Hukuttiko Jumala koko maailman vedenpaisumuksen yhteydessä? Vai hukuttiko vain tunnetun maaiilman, eli Lähi-idän? Kysymys vaivaa, sillä on todistettu, että Egyptissä olisi jatkunut sivilisaatio yhtä jaksoisesti, siis vedenpaisumus ei olisi tuhonnut heitä. Onko mitään todisteita, että vedenpaisumus olisi todella peittänyt koko maailman?
Toinen ikuinen kysymys on, että kenet Kain otti vaimokseen ja sai lapsia? Eihän maapallolla tallustanut kuin Aatami, Eva, Kain ja Aabel?
1. Moos.
7.
antaa
ymmärtää, että
tuossa
vedenpaisumuksessa kuoli koko silloinen maailma. En osaa kyllä sitten vastata, missä kaikkialla päin maailmaa oli tuolloin asutusta.
Tuosta vedenpaismuksen ajankohdasta ei ole tarkaa tietoa. Egyptin
sivilisaation jatkuminen yhtäjaksoisesti ei välttämättä sulje pois
vedenpaisumusta, jos ajassa mennään kauemmas taaksepäin.
Kaiken kaikkiaan en oikein tiedä, miten ajanjaksot sovitettaisin yhteen. Historian hämäryys jää kyllä historian hämäryyteen. Silti voi ja kanattaa tutkia asioita!
Tuohon toiseen kysymykseesi ks. vastausta nro 827.
Kysymys 875
Olen seurustellut vajaa kymmennen vuotta,joista kaksi vuotta jo kihloissa kirkkoon kuulumattoman miehen kanssa.Hänellä on ns. tieteellinen näkökanta asioihin. Itse olen uskonnollisesta perheestä ja minulla on kaipaus uskon asioita kohtaan. Olemme suunnitelleet naimisiin menoakin, mutta en tiedä mikä olisi viisasta / oikein. Tämä ihminen rakastaa minua syvästi ja vilpittömästi.Olen hänen ensirakkaudensa.Olen itsekkin syvästi kiintynyt häneen, vaikka meillä onkin joistakin elämän perusasioista eri näkemykset. Olin aikoinaan rukoillut jumalalta kilttiä ja kunnollista miestä, koin, että hän tuli vastuksena pyyntööni. Olin yksi keväinen päivä menossa kotia kohti, kun koin voimakkaan hiukan yliluonnollisenkin tunetemuksen sisälläni siitä, että seuraava ihminen jonka kohtaan, on tuleva pouolisoni. Onko Jumallalla tarkoitus pitää meidät yhdessä ja ohtaja meitä jatkossa yhteiselle elämänkatsomuksen tielle?
Tähän kysymykseen on vaikeata vastata. En osaa hahmottaa tuota kokemustasi ainakaan näin netin kautta. Kyllä Jumala vakaasti tahtoo, että molemmat puolisot saisivat elää uskossa ja tukea toisiaan tässä elämän tärkeimmässä asiassa. Jos toinen ei usko Jeesukseen, kuinka siinä tuetaan puolisoa? Entä kuinka tuetaan lasten kristillistä kasvatusta? Entä kaikki yhteiset juhlapyhät tai krsitilliset perhejuhlat? Minkälaiset arvot välittyvät näin lapsille? Ja näkyykö miehen ja sinun seurustelussa kristilliset arvot, niin että miehesi suostuu avioelämän aloittamiseen vasta avioliiton solmisen jälkeen? Jos joku näistä kysymyksistä antaa tulokseksi, että olet kulkenut kauemmas Jumalastasi, niin kyllä silloin täytyy tarkkaan miettiä, että tätäkö se oma kokemukseni tarkoitti, onko tämä todella sitä, mihin Jumala minua johtaa ja olenko toiminut hänen tahtonsa mukaan johdattaakseni myös minun lähimmäiseni lähemmäs Jumalaa. Rukoile vastausta Jumalalta. Hän vastaa sinulle varmasti, kun turvaat hänen sanaansa ja apuunsa.
Raamattu puhuu paljon avioliiton solmimisesta yhteisen uskon ja
elämänkatsomuksen pohjalta. Lue vaikka 1. Moos.
24 (koko luku!), 27:46
ja 28:1 eteenpäin sekä esim.
1. Kor. 7:39.
Kysymys 874
Kysymys koskee rippikouluun menemistä: Käyn koulua, jonka muut oppilaat ovat eri kirkossa kuin minä. Eli menenkö kirkon vai koulun mukaan rippileirille?
Voit valita rippikoulusi vapaasti. Sinun ei tarvitse käydä oman seurakuntasi rippikoulua. Voit myös hvyin mennä jonkun järjestön järjestämälle rippileirille. Myös rukoilevaiset järjestävät joka vuosi rippileirin tarpeen mukaan. Tervetuloa mukaan!