Kysymykset
Kysymys 973
Onko sopimatonta kristittynä pelata sotastrategiapelejä jollain pelikoneella? Taivaassa ei tällaista tehdä, mutta onko sallittua kuluttaa vähän aikaa niin tässä ajassa?
Riippuu varmaan vähän pelistäkin. Väkivaltaiset räiskintäpelit, joissa veri vuotaa pitkin kuvaruutua, ovat kiellettyjä ainakin omassa perheessäni. Tietysti lasten leikkeihin on kuulunut aina "inkkari ja länkkäri"-leikit tai "rosvo ja poliisi"-leikit. Ja sehän on ihan hyvä. Oikeus voittaa ja paha saa palkkansa. Jos kuitenkin ruvetaan mässäilemään väkivallalla ja tappamisella, tilanne muuttuu vaaralliseksi ihmisen luontaista turmelusta, pahuutta ja vihaa ruokkivaksi viihteeksi. Siinä menee raja. Käytännössä rajan vetäminen voi olla hiukan vaikeaa jossain yksittäisessä tapauksessa. Silti uskon, että kyllä valvova kristitty löytää selväpiirteiset ohjeet em. suuntaviivoista.
Kysymys 972
UT ei velvoita sunnuntain pyhittämistä lepopäivänä ymmärtääkseni. Mutta kuitenkin luomisjärjestykseen kuuluu lepopäivä. Ja järkikin sanoo, että kannattaa levätä. Välillä voi tarvita enemmänkin lepoa kuin tuon yhden päivän. Mutta sen kai ei ole välttämätöntä olla sunnuntai? Mutta parempi kai jos on yhteinen lepopäivä?
Kysymys 971
Miten säilytän uskon? Turvaamalla Jeesuksen sovitustyöhön ja jatkamalla uskomista siihen. Pitämällä kiinni Jumalan armosta. Armo riittää. Eikö niin?
Kyllä. Ks. myös edellinen kysymys 970.
Kysymys 970
Jos uskova lopettaa rukoilemisen ja raamatun lukemisen, niin katkeaako yhteys Jumalaan jossain vaiheessa? Eikö yhteys Jumalaan säily niin kauan kuin jatkaa uskomista Jeesuksen sovitustyöhön?
Usko tarvitsee elääkseen ravintoa. Samoin kuin ruumiimme tarvitsee ruokaa. Jos lopettaa syömisen, kuolee ennen pitkää. Näin käy myös sielulle. Usko riutuu ja lopulta nääntyy pois, ellei sitä muista ruokkia Jumalan sanalla ja uskovien yhteydellä (ehtoollisella).
Kysymys 969
"Tulkoon sinun valtakuntasi." Näin rukoilemme Isä meidän rukouksessa. Uskoisin että tuohon sisältyy se, että yökerhot suljettaisiin. Taivaassa tuskin on tällaisia yökerhoja, sillä siellä ei ole mitään syntiin viettelevää. Olen käynyt yökerhoissa ja tullut siihen tulokseen, että olisi varmaankin parempi jos ne suljettaisiin. Ja mielestäni tutustumiskäynnit niissä eivät ole välttämättömiä. Ei meidän tarvitse kaikkia paikkoja nähdä ja kokea. Ja Jumala voi myös olla sellaista vastaan. Esim. tuskinpa Jumala hyväksyisi uskovan käyvän kaikissa mahdollisissa paikoissa siksi, jotta ymmärtäisi ihmisiä paremmin. Sen Jumala ehkä voisi hyväksyä, jos vaikka menisi tiettyihin syntisiin paikkoihin tai tapahtumiin evankeliumin sanomaa välittävä t-paita päällä evankelioimaan (esim. jakamaan evankelioivia lappuja tai puhumaan ihmisille Jumalasta), niin ettei kenellekään jää epäselväksi missä tarkoituksessa on tullut tämäntyyppisiin paikkoihin. Jumala on pyhä, kaunis ja hyvä ja hän on luonut kauniin maailmankaikkeuden meille, sitä on ihana katsella. Jumalan luoma luonto on ihana "kerho". Yökerhoja tuskin tarvitaan. Jumala riittää. Se mikä ihmiselle todella tekee hyvää ja mitä ihminen tarvitsee on Jumala ja maailma, jossa kaikki ihmiset rakastaisivat toisiaan Kristuksen rakkaudella. Tällaista on taivaassa. Jeesuksen helläsydämisyys on ihanaa.
Kiitos palautteesta. Tuohon kysymykseen ja vastaukseen nro 953 on tullut hirmuinen määrä palautetta. En ole viitsinyt "päästää läpi" kaikkea. Ei näillä kysymyspalstoilla kannata ruveta "jankuttamaan" puolesta ja vastaan. Olen ollut yllättynyt, että moni tahtoo aina vaan puolustaa kristittyjen käyntiä yökerhoissa. Minusta kaikkien kannattaisi lukea uudelleen ja tarkkaan miettiä tuota rinnastusta vastauksessani em. kysymykseen. Minusta on turha jossitella, että "jos käyn yökerhossa, mutta en ryyppää enkä himoitse naisia taikka miehiä, en käyttäydy sopimattomasti, en katsele strippaamista jms. jms. jms.", niin eikö sitten voi käydä. Kaikki tuollainen on vain selittelyä ja omantunnon väkinäistä rauhoittamista siitä, minkä jo omassatunnossaan tietää vääräksi ja sopimattomaksi. Käynti jossain yökerhossa tartuttaa väkisin meihin sitä maailmallista henkeä, johon meininkin siellä perustuu. Lukekaa uudelleen tuo vertaus vastauksessani kysymykseen nro 953. Sitä voi lähteä rappaamaan tai maalaamaan taloa juhla-asut päällä ja perustella, että minähän rappaan tai maalaan taloa enkä vaatteitani. Silti on päivänselvää, että vaatteekin likastuvat. Näin myös kastettu ja kastepukuun puettu kristitty likaa vaatteensa, jos lähtee tuollaisiin paikkoihin mukaan huolimatta siitä, että hän ehkä yrittää olla "kauniisti". Tämä ei sulje pois mahdollisuutta lähteä varten vasten evankelioimaan tuollaiseen paikkaan, mutta silloin on jo heti ovelta asti selvää missä tarkoituksessa sinne mennään. Moni kristitty pettää itseään selostelemalla itselleen, että menee muka evankelioimistarkoituksessa yökerhoon istumaan ja silti harvemmin tulee todistaneeksi Jeesuksesta. Kirjoitan tällaisen yleisemmän vastauksen esittämääsi kysymykseen. Olkoon se vastauksena kaikkiin muihinkin vastaaviin kysymyksiin. Olen kanssasi samaa mieltä yökerhossa käymisen turhuudesta.
Kysymys 968
Voiko kristitty olla itsepuolustusopettaja / ohjaaja? Ymmärtääkseni kyllä. Voihan luterilaisen uskomme mukaan opettaa myös sotataitoja puolustusvoimissa kristittynä. Voiko kristitty harrastaa harrastusmielessä esim. liikuntamielessä ja muuten mielenkiinnosta itsepuolustuslajeja monta vuotta, vaikka läpi koko elämän? Onko väärin olla kiinnostunut itsepuolustuksesta? Pitäisikö ajatella että se on vain välttämätön paha, joka ainakin jonkun täytyy opetella. Mutta jos Jumala auttaa, niin miksi harjoitella itsepuolustus ja sotataitoja. Eikö Jumala voi antaa riittävät taidot sillä hetkellä, sotia itse tai vaikuttaa rauhan, mikä hänen suunnitelmansa kulloinkin on?
Itsepuolustustaitoja kristitty voi harrastaa. Ei siinä ole sinänsä mitään ongelmaa. Tarkkana kannattaa olla sen suhteen, ettei siinä samassa tule ujutettua sisään jotain uskonnollista filosofiaa. Se liittyy joihinkin itämaisiin lajeihin.
Kysymys 967
Tuolla alla pyysin 2.10. (kysymys 931) rukoilla tyttäreni puolesta (kiitos), joka oli tutustunut hyvään poikamieheen. Tulikin nopea vastaus ylhäältä. Eilen tyttäreni ilmoitti, että heidät oli päivällä vihitty, kylläkin maistraatissa tiettyjen virallisten asioiden takia. He ovat jo aikuisia, tytär 31 v, mies 36 v. Olimme mieheni kanssa hieman ymmällä, kun emme "saaneet" järjestää häitä, mutta kiitollisia, että ottavat vastuuta ja eivät menneet avoliittoon nykyisenä vapaana aikana. Rukoilen edelleenkin tyttären elämästä ja olen myös kiitollinen vaikka kaikki ei mennyt ihan nappiin. Oliko tämä rukousvastaus?
En tarkkaan tunne tapaustasi, mutta kyllä näkisin tässä selvästi, että hieno asia, kun menivät naimisiin eivätkä tosiaan muuttaneet yhteen ilman vihkimystä. Rukousta kannattaa siis jatkaa! Siunausta koko sukukunnalle.
Kysymys 966
Esitin kysymyksen
965. Kiitos
hyvästä vastauksesta. Luin tuon
vastauksesi jokusen kerran. Luin sen myös kerran siitä näkökulmasta, että Saatana olisi lausunut nuo sanat minulle. Voi hyvinkin olla, että hän on laittanut nämä ajatukset mieleeni ja sitten olen luullut niitä omikseni. Tai sitten ne ovat vain omia ajatuksiani. Mielestäni hauskin ja huvittavin kohta tuossa on "ei voida aukottomasti todistaa". Ajattelin noita sanoja, sitten ajattelin että Saatana on avaruudessa ja naurahdin hänelle ääneen huvittuneena näitä sanoja ajatellen: "Ei voida aukottomasti todistaa." Noin voi kai sanoa mihin asiaan tahansa, jos asiaa tarkastellaan äärimmäisen pikkutarkkuuden kannalta. Mutta raamatussa kyllä on aukottomasti ilmaistu se tosiasia, että esiaviollinen seksi on synti ja vie kadotukseen, ellei hylkää tätä syntiä ja turvaudu Jumalaan ja Jeesuksen sovituskuolemaan, joka tuo meidät yhteyteen Jumalan kanssa. Nähtävästi nyt olemme saaneet paljastetuksi Saatanan suunnitelman saada minut verkkoonsa. Tulee sellainen ajatus mieleen, että kaiken edellä mainitun perusteella voi ajatella, että Saatana on uskomaton selittelijä ja sananikkari. Jeesus sanoo häntä valehtelijaksi ja valheen isäksi. Valehtelemista on myös todellisen asianlaidan salaaminen silloin kun olisi välttämätöntä ilmaista asia tarkemmin, selvemmin ja laajemmin. Mitä mieltä muuten Jumala on siitä kun Luther muistaakseni puhui Saatanan pilkkaamisesta ja hänelle nauramisesta? Eikö se ole ohjeellisen Jumalan sanan vastainen, vaikkei meidän tarvitsekaan Saatanaa pelätä? Muistaakseni ilmestyskirjassa edes hyvä enkeli ei uskaltanut nuhdella Saatanaa, vaan sanoi että "Herra nuhdelkoon sinua". Ja Saatanalle tuskin kannattaa puhua mitään? Nyt kun olemme nähtävästi paljastaneet Saatanan aikeet, niin voi olla, että hän raivoaa sitäkin enemmän ja kohdistaa yhä enemmän vihamielisyyttä, painetta ja juonia minua ja sinuakin kohtaan ja yrittää keksiä jotain päämme menoksi. Ehkä hän tekeytyy valon enkeliksi ja yrittää puhua kauniisti ja lempeästi ja uskotella jotain muuta millä saada lankeamaan. Tai sitten hän jättää minut ja sinut pieneksi hetkeksi rauhaan ja etsii helpompaa saalista. Eikös Saatana kaikkein eniten vihaa niitä, jotka paljastavat hänen suunnitelmansa mahdollisimman selkeästi ja julkisesti? Onneksi en langennut esiaviolliseen seksiin ja olen edelleen neitsyt. Jos on langennut itsetyydytykseen edes kerran elämässään, niin voiko kutsua itseään enää neitsyeeksi, vaikkei olisikaan langennut esiaviolliseen seksiin? Loppuun tulee mieleen raamatun sana, joka muistaakseni meni kutakuinkin näin: "Valvokaa, sillä Saatana kulkee ympäriinsä niinkuin ärjyvä leijona, etsien kenet voisi niellä." Jumalan siunausta - ei Saatanan "siunausta" eli vahinkoa.
Olipa vapauttavaa lukea vastauksesi.
Kiitos Herralle siitä, että Jumalan Sanan valo valaisee tietämme. Hän
on päästänyt sinut irti väkevästä kiusauksesta ja koko elämääsi
koskevasta uhasta. Ihanaa! Tuo Raamatun kohta, johon viittaat, on
Juudaan kirjeen jae 9. Sen mukaisesti
meidän
kuuluu
ymmärtää, että me
emme voi ylimielisesti suhtautua vastustajaamme ikään kuin olisimme parempia ja vahvempia kuin hän. Jos me jotain perkeleen pilkkaamisesta osaamme, niin se on mahdollista vain Kristuksen turvissa ja hänen haavoissaan. Sitä Luther tarkoitti, kun hän kamppaili sielunvihollisen kanssa monen kerran. Ei omassa voimassa vaan Kristuksen väkevyydessä.
Kyllä ihminen on neitsyt, vaikka olisi harjoittanut itsetyydytystä elämänsä aikana. Neitsyys (poikuus) menetetään sukupuoliyhteydessä toisen kanssa, ei yksinäisessä seksuaalisessa hillittömyydessä.
Saat rukoilla Jeesuksen veren varjelua elämääsi. Kaikki synnit ja matkan viat Vapahtajasi on sovittanut. Anna hänen johdattaa ja viedä sinua. On ihana asia saada mennä pyhään avioon puhtaana morsiamena ja sulhasena, Jeesuksen verellä puhdistettuna.
Kysymys 965
Tuli tällainen ajatus mieleen: mitäpä jos harrastaisin esiaviollista seksiä. Synnin tekeminen voisi tehdä minut nöyremmäksi ja poistaa mahdollista omahyväisyyttä siitä, että olen neitsyt, jos tällaista omahyväisyyttä minussa on. Ja Jumalan sanan valossa esiaviollisen seksin todistaminen synniksi ei taida olla ihan aukotonta. Ja entäpä jos tästä henkilöstä tuleekin vaimoni? Ehkä ylpeyteni vähenisi ja olisin mukavampi ihminen jos harrastaisin esiaviollista seksiä ja sen jälkeen jatkaisin kuitenkin Jumalan tahdon mukaan elämistä ja kilvoittelua kristityn tiellä.
Ei syntiä voi karkoittaa tekemällä
lisää syntiä. Minusta ajatus tuollaisesta on sielunvihollisen petosta.
Saatana tahtoo saada sinut lankeamaan syvälle, jotta jäisit kiinni
hänen verkkoonsa lopullisesti. Esiaviollisen seksin "harrastajat" eivät
koskaan peri taivasten valtakuntaa - elleivät he sitten tee parannusta
synnistänsä. Lue 1. Kor. 6:9-11.
Esiaviollisen
seksin vääryys on helppo
näyttää todeksi Raamatusta. Voit ottaa esimerkiksesi vaikkapa Jeesuksen
äidin Marian ja Joosefin. Lue Matt.
1:18-25.
Jumala avatkoon
silmäsi,
että kauhistut todella sitä, mitä olet suunnittelemassa. Kristuksen rakkaus ja armollisuus kohtaasi on vetämässä sinua oikealle tielle. Turvaa siis hänen rakkauteensa ja ota siitä voimaa taistella synnin monia houkutuksia vastaan. Älä vastusta hänen Henkensä vaikutusta sydämessäsi.
Siunausta ja voimaa kilvoitukseesi.
Kysymys 964
Miten saan kokea mahdollisimman nopeasti Jeesuksen sovituskuoleman vapauttavan vaikutuksen? Miten oma syntisyys ja armo selkenee kaikkein nopeiten ja tehokkaimmin?
Vähä Katekismus on lyhyt yhteenveto koko Raamatun sisällöstä. Se on kooste Raamatun opetuksia. Lue se läpi rukouksella sekä ajatuksella. Pyydä Pyhää Henkeä kirkastamaan sinulle se teksti omakohtaiseksi.
Ensin Katekismuksessa selitetään Jumalan 10 käskyä. Ne kertovat sinulle, kuinka paljon syntiä sinä olet tehnyt. Uskontunnustus kertoo sitten sinulle, mitä Jumala on tehnyt sinun edestäsi ja puolestasi pelastaaksesi sinut. Seuraavaksi otat vastaan hänen hyvyytensä Isä meidän-rukouksessa ja kiität siitä häntä. Tämän jälkeen kaste, rippi ja ehtoollinen osoittavat sinulle, mistä löydät armon ravintoa sielullesi joka päiväksi. Kaikessa armon julistuksessa on keskeisenä Kristuksen veren merkitys. Hän on vuodattanut sen syntiesi sovitukseksi! Sen saat uskoa omalle kohdallesi.
Kysymys 963
Miten voin olla varma, että koko raamattu kannesta kanteen on Jumalan inspiroimaa arvovaltaista ilmoitusta? Onko asia yksinkertaisesti niin, että Jumala vaikuttaa sellaisen varmuuden missä ja milloin hyväksi näkee?
Lue koko Raamattu kannesta kanteen, jotta tiedät mitä siellä on ja mitä siellä ei ole. Sitten lue erikseen myös Joh. 8:31-32.
Kysymys 962
Mistä tiedät, että Jeesus on ainoa tie pelastukseen? Jos kristitty ei ole varma asiasta, niin eikö hänen silloin pidä sanoa vain uskovansa, että Jeesus on ainoa pelastus?
Lue Ap.t. 4:12.
Kysymys 961
Mistäpä tietää jos antikristus onkin sellainen, jolla on aina Jeesus T-paita (uskollemme myönteinen) päällä ja tyhjä risti tai krusifiksi kaulalla? Ja entä jos hänellä on asunto, jossa on risti seinällä ja Raamattu näkyvillä jossain ja vaikka kristillinen juliste seinällä ja kirjahyllyssä hengellistä kirjallisuutta näkyvissä? Ja entä jos hän osallistuu aktiivisesti kirkon toimintaan ja ehkä hänellä on kirkossa myös virka. Ehkä hän tilaa hengellisiä lehtiä asuntoonsa ja rukoilee näkyvästi. Ehkä hän kuuntelee hengellistä musiikkia, niin että muut sen huomaavat. Ehkä hän tuntee raamatun ja puolustaa jotain kristillisen opin kohtaa, joka ei ole keskeinen, eikä estä hänen suunnitelmiaan toteutumasta. Entä jos hän tekeytyy hyväksi ihmiseksi, niin ettei maailma osaa aavistaa totuutta, vaan ainoastaan valveilla olevat Jumalan omat?
Juuri siksi Jeesus kehottaa meitä jokaista: "Valvokaa!"
Kysymys 960
Onko ihminen ydinolemukseltaan, läpikotaisin, pohjimmiltaan, syvimmiltään, sydämen pohjia ja koko olemustaan myöten paha? Eikö opeteta että ihminen on sekä hyvä että paha? Jumalan luomana hyvä, mutta syntiinlankeemuksesta osallisena paha. Onko siis hyvä ihminen muuttunut kokonaan pahaksi vai onko hyvä turmeltunut sillä tavalla, että jotain alkuperäisestä hyvästä on jäljellä? Onko siis luomisen perusteella meissä itsessään jotain hyvää vielä jäljellä? Olemmeko hyviä syntisiä vai pahoja syntisiä? Mitä näistä asioista pitäisi ajatella?
Ihminen on kokonaan turmeltunut.
Kyse ei aina ole niinkään ulkonaisesta olemuksesta vaan meidän asemastamme JUMALAN edessä. Hänen edessään ei meillä ole mitään ansioita. Jäämme aina syntisiksi, vajavaisiksi, vaikka IHMISTEN edessä olisimme kuinka kivoja.
Silti on totta, että ihminen on myös syntisenä Jumalan luoma ja Jumala ei luo syntiä. Asia kuuluu ymmärtää niin, että Jumala on luonut meidät, mutta synti on turmellut meidät. Voimme ajatella esim. ruumiista, joka on syövän runtelema. Ruumis on kaunis ja hyvä, mutta sairaus jäytää sitä. Tai voit yhtä lailla ajatella esim. rautaa, joka hehkuu tulessa. Rauta ja tuli ovat toisiinsa läheisesti tai läpikotaisin sidoksissa, mutta silti eri asioita ja eri materiaalia. Vastaavasti ruumiimme on synnin eri himojen polttama ja se hehkuu niiden voimasta. Kuitenkin ruumis sinänsä on Jumalan luomus ja sitten kerran "kirkastettuna" ylösnouseva iankaikkiseen elämään.
Kysymys 959
Voiko lapsen kastaa suomenruotsalainen pappi, vaikka lapsen äiti on suomenkielinen ja isä suomenruotsalainen?
Voi.
Kysymys 958
Ihanat kristilliset joululaulut: "En etsi valtaa loistoa.." Hiljaa, hiljaa joulunkellot kajahtaa..Jeesus tullut on..." ovat muisto lapsuuden jouluista, jolloin sisarusten kanssa laulettiin ja riemuittiin joulusta. Nyt monen sydämet on maailman herra voittanut, mutta saammehan olla toivossa niistäkin rakkaista omaisistamme, jotka lapsuudessaan ovat saaneet kuulla sanaa? Toivotan tässä samalla kaikille siunattua joulunaikaa, ja pitäkäämme huolta toisistamme!
Tosiaan: Rukoile läheistesi puolesta.
Jos mahdollista, niin koeta järjestää tilanne, jossa verestätte lapsuuden muistoja ja laulatte samoja lauluja. Niissä on mukana hengellinen sanoma, ja se voi sytyttää sydämeen kylvetyn sanan uudelleen palamaan.
Kutsu läheisesi vaikka adventtiaikana tykösi laulamaan. Taikka menkää kirkkoon laulamaan kauneimpia joululauluja.
Kysymys 957
Hei, kysymykseen 956, nousi mieleeni hyvin toiminut keino: laulaminen! Kiusaavat ja pelottavan tuntuiset ajatukset voivat haihtua myös laulamalla tai kuuntelemalla hyviä hengellisiä lauluja tai virsiä. Vihollinen ei kestä kuunnella, jos mennen tullen kailotat tai hyräilet mielessäsi vaikkapa "Jeesuksen veressä voima on..." tai "ristin luona kiusatulla, langenneella vaivatulla paras paikka on...". Mitä tuhdimpi/ selkeämpi sanoma laulussa on, sen parempi!
Oikein hyvä vinkki. Kiitän.
Kysymys 956
Siskoni on liittynyt johonkin paraseuraan ja hän kertoo kuinka on
tiennyt etukäteen minun saavan tyttölapsen ja sain.... ja mummon
hautajaisissa hän sanoi äidilleni kirkossa/haudalla että isoisomummo
ja-vaari on täällä myös mukana jne... minua kauhistuttaa tämä paljon.
Siis henkiähän on ja on varmaan hyviä että huonoja mutta minua
karmaisee että vaikka kuinka olisi mummojen henget liikkeellä niin minä
en halua niistä tietää enkä lasteni sukupuolia etukäteen. Olen
rukoillut siskoni puolesta. Hän ei tyrmää uskoani eikä hengellisyyttäni
vaan hän jotenkin ehkä yhdistääkin nämä kaksi: oikean uskon ja
kristillisyyden lisäten siihen vielä nämä pra-asiat, tai en enää edes
tiedä mitä hän ajattelee.
Onko tämä kuinka paha asia, olenko oikeassa ettei näillä pitäisi
leikitellä, hän ei ole kuitenkaan mitään satanisti tms.
Rukoillaanko hänenkin puolestaan, jooko??
Mielessäni on alkanut 'kummitella' ns.aaveasiat, en tiedä onko
siskoni asiat alitajunnassani tehnyt tepposiaan vai mitä tämä on mutta
joskus kotona pimeässä tulee 'pelottava' olo ja mietin että onko meillä
ylimääräisiä tai entä jos joku seuraa kun nukumme tms. olen rukoillut
ääneen isä meidän yms ja kodissamme oli kodin siunaus äskettäin.
Tarvitseeko minun pelätä?
Viereisessä vanhassa rakennuksessa (ent.mummolani, olemme
rakentaneet tähän viereen) kävin kerran viime vuonna siellä hakemassa
roskia
vietäväksi alas ja syyspimeällä vielä. yläkerrassa kuului tuulen humina
ja kuulin kuin askeleita siellä ja juoksin tosi hädissäni alas
mieheni luokse. Muut ovat kuitanneet asian nauraen että mummin ja vaarin
henget ne vaan siellä on (isoisomummo kai sinne joskus kuollut) ja
ei ne pahaa tee ne on vaan omassa tuvassaan.....tunne oli todella aidon
oloinen, en muuten niin olisi säikähtänyt.
Olen lisäksi todella herkkä luonteeltani eli tällaiset
'yliluonnolliset' jutut pelottavat tosi paljon.
Mitenhän tuohon rakennukseen tulisi suhtautua ja miten toimia,
aiomme purkaa yläkerran ensi kesänä ja teemme autotalli-varaston siitä,
muuttaako se tilannetta jos siellä onkin 'joku'?? Onko niin että jos
henkiä liikkuu niin kaikki on pahoja vai voiko hyviä olla jossain tuolla
olemassa?
Hyi että nuo ajatukset pelottavat minua. Jumala olkoon koko ajan
kanssani!
Teit ihan oikein, kun rukoilit.
Rukouksessa pyydät Kaikkivaltiaan varjelusta ylitsesi. Hän suojaa
omansa. Jeesus puhuu, kuinka "hän tahtoo koota omansa kuin hellä
kanaemo kokoaa poikasensa siipiensä suojaan"
(vrt. Matt. 23:37). Muista ennen muuta,
että
kasteesi on ihana
turvapaikka. Sinut on kastettu ja siksi sinut on pelastettu synnin,
kuoleman ja perkeleen vallan alta. Piru voi vaikka sitten näytellä
naamaansa sinulle, mutta ei voi mitään, koska sinulla on suojanasi
Korkein. Lue lohdutukseksesi erityisesti Ps.
91.
Noihin "henkiseuroihin" liittyy paljon humpuukkia ja ihan täyttä
roskaa. On niissä kuitenkin myös pimeyden voimia mukana. Ei se ole
mitenkään leikin asia osallistua tuommoiseen. Pois ja äkkiä. Sitä me
voimme ja saamme rukoilla siskosi puolesta. Kun tuolle tielle lähtee ja
sillä tiellä jatkaa, voi päätyä tosi pahaan pinteeseen.
Jos tuo purku ja rakennushomma pelottaa, niin voisitko ajatella,
että kodissasi järjestettäisiin "kodinsiunaus". Esim. kun kaikki remppa
on valmiina, niin voisit pyytää kotiisi apostolisen viran mukaisen
paimenen siunaamaan uuden kotinne Kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Joka
tapauksessa Jeesuksen omana sinun ei tarvitse olla peloissasi, ei ennen
eikä jälkeen remontin, ei sen aikanakaan. Olkoon Korkein voimanasi ja
suojanasi. Siunatkoon Herra sinut runsaasti. Täyttykön sydämesi sillä
rauhalla, joka käy kaiken ymmärryksen ylitse
(Fil. 4:7). Amen.
Kysymys 955
Jokaisen luterilaisen seurakunnan tulisi olla "herätysliike"? Jos pappi unohtaa sen ja keskittyy rakenteiden ylläpitoon, niin mielestäni silloin helposti sellainen seurakunta nukahtaa.
Hyvin sanottu.
Kysymys 954
Mitä synkempään loukkoon / paikkaan kristitty menee, niin eikö sen parempi, sillä sitä paremmin valo näkyy? Kunhan ei tietysti anna sellaista kuvaa, että on tullut paikkaan sen jumalanvastaisten menojen ja asioiden takia itse osallistumaan niihin.
Luulen ymmärtäväni, mitä tarkoitat.
Ks. kuitenkin kysymys ja
vastaus 953.
Kysymys 953
Olen vain pahainen pakana, mutta haluaisin tiedustella tarkennusta
jonkun muun kysymään (949) asiaan.
Mikä tuosta yökerhossa käymisestä
tekee pahaa? Alkoholin kohtuukäyttöhän on ilmeisesti kristityille sallittua.
Olen melko pienikokoinen teini-ikäinen tyttö, ja seitsemän (vaikka ajokunto on mennyttä toisen jälkeen) rauhallisehkosti nautitun alkoholiannoksen jälkeen kävelykyky on ok, muisti pelaa, käytöstavat ovat vähintään yhtä hyvät kuin normaalisti, eikä ole havaittavissa irstailua tahi aggressiivisuutta. Kristinuskokin kiinnostaa vaikutuksen alaisena vielä enemmän kuin normaalisti...
Mitä pahaa on siinä, että joku - minua todennäköiseti vähintään 20 kiloa painavampi 😀 - kristitty nuorimies on kavereidensa kanssa muutaman tunnin yökerhossa ja juo jokusen annoksen alkoholia? Jos ajatellaan, ettei tyyppi tuijottele lihatiskiin ja havittele lähemmän tuttavuuden tekemistä neitosten kanssa.
Tokihan yökerhoissa oleskeleminen on turhaa (mutta niin on moni muukin - hyväksyttävä - asia), saattaa altistaa kiusauksille ja siellä tapahtuu syntisiä juttuja - me ei-kristitythän synteilemme monissa paikoissa, eivätkä pyhät voi välttyä havaitsemasta sitä. Mutta voisitko eritellä, mikä noista em. asioista tekee yökerhoista kristitylle sopimttomia paikkoja?
Seuraavan kerran kun osallistut johonkin hienoon juhlaan ja olet kaunistanut itsesi ja pukeutunut parhaimpiisi, mene sitten heti juhlan jälkeen vaikka työmaalle rappaamaan taloasi. Älä vaihda vaatteitasi, sillä eihän sinun ole tarkoitus niitä liata vaan ainoastaan rapata talon seinää. Mikä siinä talon rappaamisessa erikseen mainittuna on niin sopimatonta, että et pystyisi siitä selviytymään föönattuna, kammattuna, laitettuna ja niin fiinisti puettuna? Hiukan vastaavasti ajattelee se, joka painuu johonkin yökerhoon ja ajattelee, että "ei tässä mitään". Tähän sopii tuo sananlasku:
"Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät
siihen, ja saavat vahingon." (27:12)
Kysymys 952
Suomen lain mukaan meillä Suomen kansalaisilla on siviilihenkilöinä ja muutenkin oikeus hätävarjeluun koskien seuraavia oikeushyviä jos joutuu oikeudettoman kohtelun kohteeksi: 1) henki (esim. joku yrittää tappaa), 2) vapaus (esim. joku yrittää teljetä jonnekin, vaikka auton takakonttiin tai vaikka johonkin huoneeseen, 3) kotirauha (esim. joku yrittää väkisin sisään omaan kotiin), 4) omaisuus (esim. joku yrittää varastaa lompakon tai vaikka tuhopolttaa ladon), 5) henkilökohtainen koskemattomuus (esim. joku yrittää kopeloida intiimejä paikkoja, raiskata tai esim. hiukan painiskella syystä tai toisesta). Lain mukaan on käytettävä ottaen tilanne huomioon kokonaisuudessaan lievintä mahdollista keinoa hätävarjelussa. On myös sallittua hätävarjella muita ihmisiä kuin itseään, mutta velvoitetta siihen ei ole. Esivalta on Jumalan asettama ja ymmärtääkseni lainsäädäntö edellä mainitun hätävarjelun suhteen on Jumalan mielen mukainen. Paitsi mielestäni jonkinlainen velvoite pitäisi olla myös suojella viittä edellä mainittua oikeushyvettä muiden ihmisten suhteen myös. Eikö tällä perusteella voi hyvällä omallatunnolla käydä itsepuolustuskurssilla (sellaisella joka ei sisällä kolmiyhteisen Jumalan vastaista uskontoa tai muuta ideologiaa)? Ja hyväksymmehän me luterilaisina Raamatulla perustellen myös esim. varusmiespalveluksen suorittamisen, toimimisen sotilaana sodassa, poliisivoimat ja vartijat. Esim. jos kristitty on poliisi tai vartija, niin hän voi virkansa puolesta tarpeen vaatiessa turvautua voimakeinoihin. Taivaassa ei harjoitella sotataitoja, eikä itsepuolustustaitoja, mutta tässä syntisessä maailmassa, jossa Saatana vaikuttaa, on itsepuolustustaitojen harjoitteleminen ymmärtääkseni perusteltua. Aina ei välttämättä pääse karkuun tai ei pysty puhumalla ratkaisemaan asioita ja viimeiseksi keinoksi voi jäädä turvautuminen voimakeinoihin. Tosin rukouksella voi vedota Jumalaan hätävarjelutilanteen uhatessa ja tietysti milloin vaan. Isä meidän rukous kattaa tämänkin alueen. Mutta Jumala silti varmaankin haluaa myös meidän itse tekevän jotain, eikä meidän siksi varmaankaan pidä jäädä odottamaan paikallemme uhkatilanteessa odottamaan Jumalan toimintaa, ellei Jumala itse anna meille sellaista ohjeistusta? Tosin tärkeää on, että kaikessa turvaamme ensisijaisesti Jumalaan, vaikka itse pyrimmekin tekemään asioille jotain. Mutta mahtaako kamppailu- ja itsepuolustuslajien harjoittaminen kilpaurheilumielessä olla Jumalan mielen mukaista? Ehkä ainoastaan siinä tapauksessa, jos kilpailuihin osallistuu harjoitusmielessä, että siis ajattelee siitä olevan käytännön hyötyä? Kristitty ei tietysti ihannoi väkivaltaa, sota- tai itsepuolustustaitojen harjoittamista, mutta kristittyinä meillä on kuitenkin ymmärtääkseni oikeus raamatun mukaan harjoitella taitoja, joilla puolustaa itseään esim. sodassa tai väkivaltatilanteessa. Emmekö siis voi hyvällä omallatunnolla kristittyinä turvautua edellä mainittuun hätävarjeluun viiden eri oikeushyvän suhteen?
Kyllä.
Kysymys 951
En löydä missä kohdin mutta jossain raamatussa tai muussa vs.teoksessa sanotaan jotenkin näin: Usko, niin sinun perhekuntasikin pelastuu.
Tai jotenkin tuohon suuntaan, kuinka tämä on ymmärrettävä???
Olen aviossa miehen kanssa joka ei ns.tunnusta sanaa, hän ei sitä kielläkkään mutta on siis ns.vaan nykymaailmallinen, ns.normaali-ei uskovainen ei siis ateistikaan huom.
eli riittääkö minun uskoni viemään perheeni taivaaseen jos muut eivät löydä uskoa itselleen yhtä vahvasti? Ketä perhekuntaan lasketaan, sillä lapsetkinhan kasvavat ja joskus saavat omia lapsia jne..??
Toinen juttu vaivaa, että sanot ja monet muutkin eri tavoin riippuen kysymyksestä, että:
Ainoastaan ehtoollinen , kaste jne on tie taivaaseen, toisaalla vain usko Jeesukseen pelastaa, tai jossain ainoastaan sanaan uskomalla pelastuu jne jne...
Eli mikä näistä nousee ylimmäksi vai onko kaikki samaa eri sanoin vain?? Välillä hieman sekoittaa kun puhutaan eri tavoin niin voi saada käsityksen että jokin muu onkin se suurin tekijä.
Itse uskon Jeesukseen vapahtajana, uskon myös sakramentteihin ja raamatun sanaan Jumalan sanana mutta voihan olla tyyppejä joille riittää se etää uskoo jeesukseen vapahtajana ja näin tunnustaa uskoa eli mikä riittää vai koko paketti eri sanoin???
Tuo Raamatun kohta, johon viittaat
on Apt. 16:30. Se on sanottu Filippin
vanginvartijalle.
Hänen
kohdallaan se oli täyttä totta. Myös monen muun. Myös me saamme ottaa sen lupauksena rukoustemme kuulemisesta. Kuitenkin Raamatusta käy ilmi sieltä täältä, ettei jokainen perheenjäsen välttämättä ole uskossa. Se on tuttua myös tänä päivänä monessa perheessä. Silti on varmaa, että voit olla siunauksena ja valona kodissasi monella tapaa. Miehesi varmaan kuulee yhtä ja toista Herran sanaa suustasi. Hän seuraa myös, kuinka elät todeksi uskoasi kotona. Rukoile miehesi puolesta. Pyydä Herralta, että saat olla siunaukseksi miehellesi.
Sitten tuohon toiseen kysymykseesi. Usko Jeesukseen tarvitsee Sanan lupauksen, mihin kiinnittyä. Siksi ei voi olla uskossa, mikäli ei välitä Raamatusta. Tuo Raamatun sana on "näkyvänä" sakramenteissa (kaste ja ehtoollinen). Kyse on siis samasta sanasta syvimmältään. Näitä kaikkia (elikkä sana, kaste ja ehtoollinen, myös rippi) kutsutaan yhteisellä nimityksellä "armonvälineiksi". Niiden kautta siis välittyy Jumalan armo syntisille. Tämän takia ei ole syytä asettaa Vapahtajaa ja armonvälineitä vastakkain tai toistensa vaihtoehdoiksi. On parempi ymmärtää ne siten, että Vapahtaja tulee ja kohtaa armonvälineissä meidät. Meillä täytyy olla "paikka", missä kohtaamme hänet. Silloin ei tarvitse jäädä epävarmuuteen. Saattaa olla täysin varma, että nyt minulla on Jeesus!
Kysymys 950
Raamattu sanoo; Jeesus istuu isän oikialla puolella, ja rukoilee lakkaamatta meidäm edestämme. Taas joku sanoo; Jeesus sanoi minulle, niin ja niin. Eikö hänen silloin luulisi ollut käynnyt maan päällä? Tämä ei mene minun kalloon.
Ja minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.
Totisesti minä sanon teille: minä en juo enää viinipuun antia,
ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan valtakunnassa.
Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko.
Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko.
Mitä näistä pitäisi uskoa?
Jeesus istuu "Isän oikealla
puolella" taivaassa. Se on hänen kaikkivaltansa valtaistuin. Hän
hallitsee koko maailmaa. Hän johtaa maailmanhistorian tahtomaansa
päätökseen. Samalla hän Kaikkivaltiaana ja Jumalana on "läsnä"
kaikkialla. Hän on sen luvannut kasteen yhteydessä ("Minä olen teidän
kanssanne joka päivä maailman loppuun asti"). Yhtä lailla hän on sen
luvannut ehtoollisen yhteydessä (jossa nautimme hänen tosi ruumiinsa ja
verensä). Samoin hän on läsnä saarnatussa ja luetussa sanassa, Hän,
jota kutsutaan Sanaksi. Uskon kautta hän asuu uskovaisten sydämessä
(Joh. 14:17). Jne. jne. jne.
Tämä on meistä peräti ihmeellistä ja vaikeaa käsittää. Voimme
kuitenkin ajatella niin, että aurinko on taivaalla ja kuitenkin
auringon säteet heijastuvat jokaisessa kastepisarassa ja siinä mielessä
on pisaroissa. Taikka ihmisääni on saarnaajan suussa, mutta samalla
jokaisen kuulijan korvissa. Eli Jeesusta ei sido aika ja paikka. Hän on
kaikkialla ja samanaikaisesti (!) siellä, missä tahtoo.
Lopun ajoista Jeesus sitten varoittaa, ettei pidä usko, että hän on
kaikkialla siellä, missä ihmiset väittävät hänen olevan. Hän on siellä,
missä hän tahtoo olla. Ei siellä, missä ihmiset ehkä uskottelevat hänen
olevan. Jeesus on luvannut olla varmuudella "sanassa ja sakramenteissa"
(kaste, rippi ja ehtoollinen). Etsi häntä siis sieltä etkä eksy!
Siunausta matkaasi & pohdintoihisi.
Kysymys 949
Jos kristittynä käyn yökerhossa ja samalla juon alkoholia kohtuudella, niin mahtaako Jumalalla olla jotain sitä vastaan? Yökerhojakin on tietysti monenlaisia.
On varmaan paljonkin vastaan. En näe mitään mieltä tuossa. Kyllä yökerho on melkosen syntinen paikka. On niitä varmaan monenlaisia, mutta nimenä "yökerho" on tiettyyn suuntaan suuntaava, maallisen viettelyksen paikka. Joskus joku voinee tietysti Herran kutsumana olla "evankelioimassa" tuollaisessa paikassa. Mutta turha sinun on kuvitella, että jos siellä istuu ja naukkailee alkoholia, niin se olisi jotenkin hyvä tapa evankelioida. Mieluummin lähde ulos koko paikasta, kun ei sinulla siellä ole muuta tekemistä.