Kysymykset
Kysymys 1003
Siis voi ei. Mitä vastata.
Meillä kävi äsken eräs mieheni kaveri ja puhuimme veroehdotuksista kun ne sopivasti tipahtivat luukusta tänään.
Hän reposteli sillä keskustelussa että häneltäpä menee n.2% vähemmän veroja kun meiltä kun erosi kirkosta. Mieheni sitä kuunteli ja sanoi että niin just, ihan samaa mieltä, menee ihan turhaan veroja jne.. Minua sapetti niin kamalasti j asanoinkin että jos vaan sen teet että eroat niin sitten kyllä voitas mekin erota, ihan sama. No ei tietenkään ole mutta niin se sivalsi minun arvomaailmaani. sanoin että voi teitä te ette arvaakaan mitä ihmiset menettävät teidänlaisten takia. Jotain muutakin sanailtiin mutta pääpiirteissään keskustelu meni noin. Vieraamme lisäsi vielä että se kaikki apu voidaan järjestää kyllä muutenkin ihan ilman sitä kaikkee jeesushöpötystä siinä ohella. Sitten minä hiljenin, tuntui että voisin itkeä...lähdin kuorimaan lapselleni hedelmää.
Tämä on sitä nykyajan vähättelyä, kristillisyyden alasajoa, minne kaikki arvot ovat hävinneet ja että minun mieheni vielä sillälailla...
Mitä teen ja mitä voisin vastaavissa tilanteissa kertoa tai esim. miehelleni puhua että puhun oikein kirkkoon kuulumisen eduista jne. ja mitä menettää jos eroaa.
Minulle on jotenkin automaattista siihen kuulua ja tietää sydämessä että sillä verolla (jos en muuta voi antaa) ainakin minultakin vähäsen yhteiseen hyvään menee. Se on turvallisuutta ja hyvä tarkoitus. Mitä sanoisin Jeesuksesta kun nyt sanat ihan hävisivät kun menin jotenkin lukkoon. Mitähän Jumala siitä ajatteli?
Kirkkoon kuulumisen tärkein syy on siinä, että saa kuulla oikeata, kristillistä julistusta synnistä & armosta, osallistua ehtoollisen viettoon ja kokea uskovien yhteyttä. Kaikki muu on toisarvoista.
Aika usein kirkosta eroamisen syynä on raha, vaikka sitä ei julki sanota yhtä usein. Ne, jotka eroavat, tukevat harvemmin samalla summalla muuta humanitääristä toimintaa. Sentapainen puhe on vain rauhoittamassa omaatuntoa ratkaisun hetkellä.
Minusta voisit avoimesti puhua miehellesi kaikessa rauhassa, että puhe kirkosta eroamisesta loukkaa sinua. Ja onko pakko jatkaa sen puheen pitämistä vieraitten kuullen? Ilmeisesti miehesi tieääkin sen jo, vai? Kuinka hän suhtautuu tunteisiisi tässä asiassa?
En tiedä, miten miehesi suhtautuu uskon asioihin, mutta jos hän ei niistä välitä, niin eroamisen kynnys madaltuu. Tottahan toki siinä voi puhua kirkon yleishumaanista avutustyöstä ja kalleista kulttuuriarvoista ja perinteisistä kirkoista sekä hautausmaiden hoidosta jne. mutta ne eivät välttämättä riitä pitämään ketään kirkon piirissä.
Voimia ja siunausta keskusteluihinne ja elämäänne.
Kysymys 1002
Jos ev. lut. jumalanpalvelus on seurakunnan pääkokous, niin missä siellä (tai missä sitten muualla?) on tilaa profetoinnille ja kielilläpuhumiselle, kuten UT aivan selvästi opettaa, että nekin kuuluvat seurakunnan elämään?
Nykyisessä kaavassa ei missään.
Kysymys 1001
Mitä tykkäät Bo Giertzin kirjasta Kalliopohja? Itse olen lukenut kahteen kertaan.
Oikein. Se on erinomainen kirja.
Bo Giertzin kyseistä kirjaa käytetään jossain päin maailmaa esim. teologisessa opetuksessa, aivan oivallisena pastoraaliteologisena esimerkkinä niistä vaikeuksista, joihin sielunpaimen voi työssään joutua.
Kysymys 1000
Onko nykypäivän messu tai sanajumalanpalvelus se kokous, josta kirjeessä heprealaisille sanotaan ettei saa laiminlyödä seurakunnan yhteisiä kokouksia?
Onneksi olkoon: olet 1000 kysymyksen esittäjä!!! Vahinko, että ei ole mahdollisuutta saada selville, kuka olet. Tätä hetkeä pitäisi juhlia, eikö totta! No, nyt saamme "hehkuttaa" hetken suuruutta, näin sanallisesti.
Ja sitten vastaukseen: Kohta, johon viittaat, on
Hepr. 10:25. Se
viittaa silloiseen seurakunnan pääkokoukseen, joka totta tosiaan tarkoittaa nykyaikaan siirrettynä erityisesti jumalanpalvelusta.
Kysymys 999
Eivätkö ristiretket olleet väärin? Oliko kyseessä aidot kristityt, jotka niitä tekivät? Eikö Jeesuksesta tehdyt elokuvat ole väärin, koska Jeesus on Jumala ja syntinen ihminen (ja näyttelijä voi olla jopa ei-uskova, joka on Saatanan vallassa) näyttelee Jumalaa. Ja onhan se kuitenkin näyttelemistä. Tällöin ihminen antaa Pyhälle kasvot, katseen, ilmeen, äänen, liikkeet, eleet, reaktiot ja olemuksen. Mehän emme saa tehdä Jumalasta kuvaa. Edes maalata tai muodostaa sellaista mihinkään. Ainut sallittu olisi kai se, että joku olisi maalannut tai tehnyt Jeesuksesta aidon muotokuvan tai ottanut hänestä kuvan kameralla tai kuvannut häntä esim. videokameralla.
Kyllä ristiretkissä tapahtui paljon pahoja asioita. Kuten kaikissa sodissa. Toisaalta on muistettava, että pääsääntöisesti ristiretki syntyi, kun erityisesti muslimit olivat ensin vallanneet miekalla maita ja mantuja, etenkin pyhät paikat Israelissa. Silloin monet läntisessä kristikunnassa ajattelivat, että "heillä täytyy olla oikeus puolustaa liittolaisiaan". Tuohon aikaan hengellinen ja maallinen valta olivat sekoittuneet toisiinsa suuressa määrin. Mikä nykyään katsottaisiin valtion tehtäväksi, oli tuon aikana paljolti myös kirkon temmellyskenttää. Siitä on syntynyt paljon sekaannusta. Myös nykyaikana esim. USAn entinen presidentti George Bush puhui ristiretkestä Irakia vastaan. Hänen puheensa repi vanhoja haavoja auki ja aiheutti paljon sekaannusta.
Ei noita Jeesus-elokuvia voi noin vain muitta mutkitta niputtaa yhteen ja väittää kaikkia niitä vääriksi. Monet hyvät elokuvat Jeesuksesta ovat edesauttaneet evankeliumin levitystä maihin, joissa ei ehkä muuten ole mahdollista julistaa taikka joista löytyy paljon lukutaidottomuutta. Jeesus oli tosi ihminen ja hänen kuvaamisensa ei siksi ole sinänsä väärin. On tietysti huonojakin ja pilkkaavia elokuvia Herrastamme. Niiden käyttö taikka katseleminen on se huono vaihtoehto. Pidetään se, mikä Raamatun mukaan on hyvää ja oikeaa.
Kysymys 998
Miten voi iloita elämästään, jos pelkää kuolemaa? Pelkää sitä kuoleman hetkeä, kun ei koskaan tiedä milloin on viimeinen hetki. Miten kaikki tapahtuu ja häviääkö silloin olemattomiin, tyhjyyteen? Toisinaan ajattelen edellämainitusti.
Toisaalta sitten kuitenkin minut täyttää levollisuus ja rauha. Että minulla ei ole mitään hätää. Olen turvassa. Minä en voi kohtaloani estää, mitä minun osalleni on varattu. Otan vastaan sen mitä tulee, päivä kerrallaan. Uskon Jeesukseen vaikken mitenkään erityisesti tuo sitä esille. Olen saanut elämän lahjaksi ja olen aina "olemassa". Joko täällä maailmassa tai luona Jeesuksen. Mikä kallisarvoinen lahja ! Minulla ei ole mitään pelättävää. Miksi epäilyksen häivä toisinaan vaivaa?
Opi kuolemaan, niin opit elämään. Tämä vanha viisaus on totta. Vanhastaan on ollut ns "ars moriendi" (eli "kuolemisen taito") -kirjallisuutta. Siinä on opittu elämän katoavaisuutta, jotta elämän kalliista lahjasta oppisi nauttimaan. Siksi ajattelen, miten hyvää voi olla tuntea kuoleman läheisyyttä. Se opettaa meille iäisyyden läheisyyttä ja tämän nykyhetken tärkeyttä. Kuoleman kohtaaminen elämässä auttaa meitä elämään täysillä! Kuolemassa emme häviä mihinkään. Ruumis maatuu, sielu elää. Viimeisenä päivänä myös ruumis nousee ylös. Kristittyjen ei tarvitse pelätä kuolemaa. Ylösnousemuksellansa Kristus on jo kuoleman voittanut. Meidät on kasteessamme liitetty häneen ja siksi myös hänen iankaikkisen elämänsä yhteyteen. Vaikka mekin kuolemme aikanaan, emme kuitenkaan kuole vaan elämme hänessä jo nyt iankaikkista elämää. Elä siis rauhassa elämästäsi nauttien ja juuri kuolemaasi muistaen ja siihen valmistuen.
Kysymys 997
Jos ihminen kuolee sikiönä, lapsena, nuorena, aikuisena, vanhana...millaisen muodon ihminen saa tuonpuoleisessa? Onko siellä lapsi lapsi jne. Kasvaako vauva jossain välissä johonkin muuhun muotoon ?
Vaikea kysymys. Taivaassa me olemme täydelliset. Meillä on siellä hengellinen ruumis (lue 1. Kor. 15). Vanhuuden vajavuudet poissa. Nuoruuden vammat parantuneet. Sairautta ei enää ole. Me kasvamme täyteen ihmisyyteen, juuri sellaisiksi, joiksi Jumala on meidät tarkoittanut. Sitä emme tiedä ennen kuin se tapahtuu.
Kysymys 996
Mikä ero on hengellä ja sielulla ?
Sielu erottaa meidät eläimistä. Henki yhdistää meidät Jumalaan.
Kysymys 995
Kuinka paljon kristitty saa laittaa harrastuksiin rahaa?
En tiedä. Kohtuus kaikessa.
Kysymys 994
Mitä mieltä olet Raamattu kansalle -käännöksestä? Entä Uuras Saarnivaaran ja Aapeli Saarisalon käännöksistä?
Hyviä vaihtoehtoja nykyiselle vuoden 1992 käännökselle.
Kysymys 993
Tulin siihen tulokseen, että meille uuden liiton uskoville Raamatun tärkeimmät kirjat ovat tärkeysjärjestyksessä: 1) Johanneksen evankeliumi, 2) Roomalaiskirje, 3) Matteuksen evankeliumi, 4) Ilmestyskirja, 5) 1. Mooseksen kirja, 6) Apostolien teot, 7) 2. Mooseksen kirja. Perustelut: 1) tärkeä uskon syntymisen kannalta, valaisee hyvin sitä kuka Jeesus todella oli ja puhuu hänen sovituskuolemastaan, 2) tärkeä ja kattava uskon yleisesitys, 3) sisältää Isä meidän rukouksen, vuorisaarnan, paljon Jeesuksen opetuksia, 4) opettaa tulevaisuudesta, 5) sisältää luomisen, syntiinlankeemuksen ja kertoo kuinka ihmissuku syntyi, 6) sisältää paljon olennaista tietoa alkuseurakunnan historiasta ja on rohkaiseva esimerkki, 7), sisältää 10 käskyä ja kertoo Jumalan suurista ihmeteoista kansansa pelastamiseksi. Tosin 10 käskyä pystyy johtamaan myös edellä mainituista kirjoista ja omantunnon perusteella. Mielestäni tässä on erinomainen kokoelma raamatun tärkeimmistä kirjoista ja suosittelen jokaista kristittyä kertaamaan näitä keskeisiä osia ja syventymään niihin. Näin ajattelen. Mitä mieltä olet?
Kysymys 992
Missä raamatussa sanotaan että alkoholista juopuminen on synti? Mikä on Jumalan mielen mukainen tapa pitää hauskaa ja viettää juhlaa? Voiko uskova mennä kapakkaan, juoda yhden annoksen alkoholia ja pitää hauskaa? Vai pitäisikö sen sijaan ostaa alkosta pullo ja naukkailla kotona ja pitää hauskaa? Eikö raamatussa puhuta viinistä iloitsemisesta? Eikö Saarnaajan kirjassa sanota kutakuinkin, että juo hyvillä mielen viinisi...ja syö ruokasi...sillä Jumala on jo kauan sitten hyväksynyt nuo tekosi? Puhun nyt alkoholin kohtuukäytöstä. Taivaassa on viiniä, koska Jeesus sanoi viimeisellä aterialla opetuslapsilleen kutakuinkin, että tästedes en juo viinipuun antia muuta kuin Isäni valtakunnassa. Taivaassa tuskin on siis yhtään absolutistia. Jeesus ei ollut absolutisti, onko absolutismi siis välttämättä paras ratkaisu meillekään?
Lue esim.
Ef. 5:18. Kapakassa
käyntiä en suosittele kenellekään. Paitsi jos selkeästi menee
evankelioimaan väkeä. Lue tästä myös
vastauksesta nro
969.
Absolutismi voi olla erinomainen ratkaisu etenkin täällä Pohjolan
ryyppymaissa, joissa alkoholin kohtuukäyttö on harvinaisempaa.
Ehtoollinen on tietysti asia erikseen.
Kysymys 991
Oliko se keskiajalla kun ylensyönti laitettiin kuolemansyntien luetteloon? Eikö ylensyönti tänäkin päivänä ole vakava asia, josta on tehtävä parannus ja laihdutettava, jos vatsa näyttää liian isolta?
Tiettyyn rajaan asti näin. Liikalihavuuden syy ei aina ole liika syöminen vaan esim. aineenvaihduntahäiriöt tai (osittain) perimän rasite. Pääasia on, että tekee omista synneistä parannusta. Sitten kun on kyse toisten synneistä, tarvitaan hienotunteisuutta. Mutta selvää on, että Raamattu tuomitsee mässingit ja ryyppäämiset.
Kysymys 990
Jos eriuskontoinen maa (virallisen valtionuskonnon omaava) hyökkäisi kristittyyn valtioon (kristinusko virallinen valtionuskonto) ja syy hyökkäykseen olisi hävittää kristinusko ja kysymys olisi samalla vainosta Kristuksen tähden), niin olisiko kristityllä valtiolla oikeus puolustautua armeijaa käyttäen? Olisiko se Jumalan mielen mukaista? Tämä on eri tilanne kuin hyökkäys yksittäistä kristittyä kohtaan joltain taholta ja vastaus tällaiseen tilanteeseen lienee eri?
Valtiolla on esivallan oikeudet. Ne ovat Jumalalta.
Jos valtio tunnustautuu kristilliseksi valtioksi, se ei poista sen oikeuksia puolustaa kansalaisiaan hyökkäyksiä vastaan. Joten sillä perusteella ei oikeutettua voimaikeinojen käyttöä voi estää.
Kysymys 989
Vakavissa uskonvainoissa kristityt raamatun mukaan ainakin rukoilivat, pakenivat, käyttivät laillisia oikeuksiaan apunaan (muistaakseni Paavali antoi ymmärtää olevansa eräässä yhteydessä rooman kansalainen ja vetosi keisariin), lauloivat ja ylistivät Jumalaa vankilassa (Paavali ja Silas). Tässä esimerkkejä. UT:sta ei ymmärtääkseni mistään löydy esimerkkejä, että kristityt olisivat puolustautuneet uskonvainoissa Kristuksen tähden asein tai muuten käyttämällä voimakeinoja (esim. lyönnit, potkut tai muut liikkeet, jotka saattavat aiheuttaa vahinkoa). Myöskään historiasta tuskin löytyy todistetta, että alkuseurakunta olisi uskonvainoissa hyväksynyt ja käyttänyt voimakeinoja, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa muille? Ymmärtääkseni Jumala sallii tietyntyyppisen itsepuolustuksen uskonvainoissa (esim. torjunnat, väistöt, pakeneminen), kunhan ei vahingoita ketään.
Näin se suunnilleen on mennyt historian saatossa.
Kysymys 988
Jos on osallistunut syntymäpäiville, missä on ollut mukana naispappi tuomassa seurakunnan tervehdyksen, niin voiko sen saada anteeksi, jos ripittäytyy?
Kristitty ei saa ehdoin tahdoin tehdä syntiä tai hyväksyä sitä. Ei ole kuitenkaan mahdollista koko ajan juosta karkuun ja ikään kuin luulla, että sillä saavuttaa jotain. Tämä näin yleisesti.
En oikein lopulta ymmärrä, mikä se sinun osuutesi oli kyseisillä juhlilla. Et sinä voi vastata toisten puolesta. Jos päivänsankari on kutsunut juhlille mukaan srk:n pastorin tai jos hän tulee sinne yllättäen, et sinä ole vastuussa siitä. Tämmöisissä "yllättävissä" tapauksissa toimii tilanteen mukaisesti. Kristitty ei tietoisesti hakeudu tai etsiydy niihin paikkoihin, joissa oikea, apostolinen virka ei ole kunniassa.
Kaikki synnit saa uskoa anteeksi "Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä". Ei siis kuitenkaan ole mitään syytä lukea jotain itselle syyksi, joka ei syntiä ole. Otetaan ihan toinen esimerkki selvyyden vuoksi: Jos yllättäen näkee, että kadulla tapellaan, ei se tappelu ole sinun syytäsi. Mutta jos itse tai joku muu menee mukaan lyömään toista, niin se on syntiä. Eikö näin?
Kysymys 987
Kirjasessa Raamattu ja paimenvirka s. 11 viitaten 1 Kor 14:38
kirjoitat: "...uhata rikkureita iankaikkisen kadotuksen tuomiolla."
Tällä ilmeisesti tarkoittanet, että naispapit joutuvat helvettiin. S.
13 laajennat ja syvennät vielä ajatusta niin, että kaikki, jotka eivät
aktiivisesti vastusta naispappeutta joutuvat myös helvettiin. Silläkö varmistetaan pääsy Taivaaseen, että aletaan vastustaa ja boikotoida naispappeja.
Luepa kirjanen uudelleen huolella.
Ei taivaaseen päästä ketään vastustamalla vaan yksin uskon kautta Jeesuksen Kristukseen, meidän Vapahtajaamme.
Kysymys 986
Onko naispapin suorittama kaste pätevä, entä avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen?
Sinänsä on turha esittää koko kysymystä, jos sinulla kerta aina on mahdollisuus käyttää apostolisen paimenviran pyhiä toimituksia. Ei kannata keskustella Jumalan tahdon rikkomisen eri asteista, kun on ihanaa ja autuaallista nauttia hänen armonsa hyvyyksistä niin kuin hän on ne meille suonut ja määrännyt.
Lyhyesti kumminkin: Kyllä esim. maallikon toimittama hätäkaste on pätevä. Samoin virkamiehen (tai -naisen) toimittama vihkiminen on pätevä esim. maistraatissa. Ja hautaan voi vainajan periaatteessa laskea kuka tahansa.
Kysymys 985
Miksi rukoilevaiset käyttävät ikivanhaa raamatunkäännöstä? Onko 1600-luvun kirjasuomi jotenkin raamatullisempaa tai pyhempää kuin 1900-luvun lopun suomenkieli? Englantia puhuville ja ymmärtäville on tarjolla vaikka kuinka monta eri raamatunkäännöstä. Kerran eräältä amerikkalaiselta saarnamieheltä kysyttiin, mikä on paras raamatunkäännös. Hän kertoi mielipiteenään, että koska King James´s Version riitti apostoli Paavalille, niin kyllä se saa luvan riittää meillekin.
Ks. vastaustani tähän tärkeään
kysymykseen kirjasesta: "Pieni opas vanhan
käsikirjan
jumalanapalvelukseen". Se löytyy näiltä sivuilta ...
Lyhyesti: Kyse ei ole lainkaan kielen vanhuudesta vaan käännöksen luotettavuudesta.
Tuo mainitsemasi King James Version on erinomainen käännös. Siitä on
myös päivitetty versio olemassa.
Tuo vitsi amerikkalaisesta saarnamiehestä: sinänsä hyvä, mutta se on täyttä urbaania legendaa.
Kysymys 984
Mikä on suurin käsky laissa, onko se
kuudes käsky? Seurapuhuja aloitti
puheensa:
"Jumalan
laki on
edelleen
voimassa", ja sitten hän piti pitkän puheen siitä, kuinka
kuudetta käskyä rikotaan tämän päivän Suomessa. Muista käskyistä hän ei
maininnut mitään.
Jeesukselle esitettiin sama kysymys.
Hänen vastauksensa voit lukea kohdasta
Matt. 22:34-40.
Oma aikamme on - kuten jo Jeesuksen aika - "avionrikkojasukupolvi"
eli tyypillistä on erityisesti 6. käskyn
vastaiset teot. Siksi on
sinänsä hyvä, että asiaan puututaan tarvittavassa määrin. On hyvä
kuitenkin varoa, että synnin käsitettä ei kavenneta koskemaan vain
6. käskyä tai vastaavia asioita. Se voi
synnyttää omahyväisyyttä, ulkokultaisuutta tai paremmuuden tunnetta seurakunnassa. Jumalan lakia on saarnattava KOKO ankaruudessaan. Eikä saa unohtaa, että evankeliumia saarnataan yhtä lailla KOKO suloisuudessaan. Vain se antaa meille synnit anteeksi, olivatpa ne mitä tahansa.
Tällä, mitä kirjoitan, en pysty ottamaan kantamaan po. tapaukseen. En ole ollut mukana siinä tilaisuudessa, mistä edellä kerroit. Se, mitä yllä kirjoitin, antaa kuitenkin suuntaviivat raamatulliselle julistukselle.
Kysymys 983
Oletko lukenut Helena Konttisesta kertovan kirjan Eräs meidän aikamme profeetta? Mitä mieltä olet siitä? Erityisesti Helenan "vaihetuspäivät" askarruttavat, mielestäni siinä jouduttiin jo kristinuskon ulkopuolelle.
En ole paremmin perehtynyt Helena Konttisen toimintaan ja elämään. Itsellänikin on tuo kirja ja olen ihmetellyt joitain piirteitä.
Koskaan ei kannata sokeasti uskoa kehenkään ihmiseen. Kaikki pitää aina koetella. Hyvälläkin asialla saattaa olla omat varjonsa. Ota ja pidä se, mikä on hyvää.
Kysymys 982
Onko Saatanalla minkäänlaista ruumista? Entä enkeleillä yleensä? Onko heillä taivaallinen materiaton ruumis, jonka saavat näkyväksi halutessaan tai ainakin Jumalan sallimuksesta?
Saatana on henkiolento. Hän voi ottaa ruumiillisen muodon, mutta olemukseltaan hän on henkiolento.
Kysymys 981
Onko Saatana itse olemukseltaan härski, kaksimielinen, siveetön henki vai villitseekö ja tekeekö hän ainoastaan ihmisten elämän sellaiseksi itse olematta kuitenkaan härski olemukseltaan. Jos viettelee jotakuta johonkin, niin eikö itse ole olemukseltaan sellainen johon viettelee?
Varmasti on. Saatana itse on kaikkea sitä, mihin hän muita kiusaa.
Kysymys 980
Hebrealaiskirjeen alku on jotenkin kaunista kuvausta Jumalan Pojasta, mutta onko joku erityinen merkitys tai useitakin syitä sille, että siinä puhutaan niin monisanaisesti ja monta kertaa enkeleistä ja Jeesuksen asemasta niihin nähden?
Kyllä vaan. Tuohon aikaan - kuten muuten taas nykyäänkin - enkelit kiinnostavat. Ne voivat kiinnostaa niin paljon, että kaikki muu on niiden rinnalla muka mitätöntä. Jeesuskaan ei kiinnosta, kun häntä ei sillä tavoin pääse "käskyttämään" kuin noita enkeleitä pääsee. Heprealaiskirje on tässä mielessä yllättävän ajankohtainen kirja. Se kertoo, että jos "tykkää" enkeleistä, niin vielä suurempi syy olisi "tykätä" Jeesuksesta, joka on enkeleitä paljon korkeampi. Moni ajattelee nykyään, että enkelit ovat OK, mutta ei Jeesus. Sellainen hengellisyys ei ole raamatullista vaan jotain muuta.
Kysymys 979
Miten tuo seurustelu ihmisten kanssa? Lieneekö Jumalan mielen mukaista, että seurustelen ainoastaan sellaisten kanssa joiden kanssa itse haluan? Vai pitäisikö seurustella kenen kanssa tahansa, jos he haluavat? Entäpä esim. facebook? Jos en halua jotain kaverilistalle, niin pitäisikö kuitenkin hyväksyä? Jos Jeesuksella olisi profiili facebookissa, niin mahtaisiko hän hyväksyä kaikki kavereiksi? Siunausta.
Vallitkoon tässä kristityn vapaus. Omien voimavarojen ja toisten hädän/tarpeitten mukaan on hyvä miettiä oikeaa ratkaisua. Omien voimavarojen ja -rajojen tunteminen on tärkeää. Jossain se raja tulee kumminkin vastaan. Facebook tai netti voi äkkiä viedä ihan liikaa aikaa eikä silloin riitä aikaa eikä tahtoa arkisen elämän haasteisiin ja ihmisten "face to face" kohtaamiseen.