Kysymykset
Kysymys 1086
Toimiiko pastori oikein, jos hänellä on tapana jakaa ehtoollinen myös avoliitossa eläville seurakuntalaisille?
Välttämättä pastori ei tiedä asiasta mitään. Ehtoolliselle tulevat kaikki, jotka haluavat. Rippisaarnassa ja saarnassa on hyvä antaa opetusta siitä, kuka on kelvollinen ja kelvoton ehtoollisvieras. Lisäksi vanhan käsikirjan jumalanpalveluksissa on itse liturgiaan kuulva seurakunnan puhuttelu, jossa asia selvitetään myös.
Jos pastori saa tietää, että pari asuu avosuhteessa, on hänen hyvä ottaa asia esille heidän kanssaan ensin kahden kesken. Sitä lienee mahdotonta hoitaa yks kaks yhtäkkiä siinä alttarikaiteen ääressä. Keskustelussa tulee sitten esiin Raamatun opetus avioliitosta ja sen mukainen avioliiton pyhittäminen.
Kysymys 1085
Taikuri joka liikkuu nimellä Criss Angel tuntuu olevan loistava työssään. Tiedän että monet temput ovat vain silmänkääntötemppuja mutta tämän miehen temput tuntuvat välistä täysin uskomattomilta. Kysymys kuuluukin että voiko taikuuteen saada yliluonnollisia voimia jostain vai onko nämäkin vain loistavia silmänkääntötemppuja? Eräässä jaksossa hän otti yhteyksiä kuolleiden henkiin mikä viittaisi yhteistyöhön sielunvihollisen kanssa.
En tunne kyseistä taikuria. Sen enempää en siksi osaa kommentoida hänen taikatemppujaan. Se on joka tapauksessa selvää, että ei ole oikein edes leikilläkään pelleillä pimeyden voimilla. Kuolleisiin yhteyden ottaminen on väärin, vaikka se tehtäisiin minkälaisilla verukkeilla tahansa. Toisaalta tästä voinee oppia sen, että tuo yhteydenotto kuolleisiin puhuttelevana taikatemppuna voi kertoa myös siitä, kuinka muka tosissansa yhteyden kuolleisiin saavat meediot toimivat pettäessään ihmisiä. Tosin voi olla, että se yhteys kuolleisiin otetaan toisinaan todella pimeyden voimien avulla. Niin taikka näin, Raamattu varoittaa sellaisesta. Tosi evankeliumi Jeesuksen veren sovituksesta tai kasteen lahjasta repii alas kaikki valheen verkot ja vapauttaa Jumalan lasten vapauteen.
Kysymys 1084
Nykyään aniharva ihminen enää uskoo Jeesukseen suomen maalla ja tuntuu että se ei uskovien määrä lisääntyy vaan kokoajan. Kun mietin sukulaisia, tuttuja, kavereita ja ihmisiä yleensäkkin ympärilläni niin tosi harva on uskossa. Tällä menolla helvetin portille tulee kovat ruuhkat.
Mitä luulet, tuleeko herätys pian vai lisääntyykö ruuhkat helvetin porteilla? Ja jos tulee niin miten herätys tulee?
En tiedä herätyksen tuloajoista ... Se on joka tapauksessa selvää, että kaikki alkaa ensin seurakunnasta. Kristittyjen täytyy herätä ja valmistautua uskossa, nöyryydessä ja keskinäisessä rakkaudessa ottamaan vastaan niitä, jotka Jumala meidän luokse lähettää. Tuon herätyksen syvin este ei ole maailman pahuudessa vaan kirkkomme ja meidän itsemme valmistautumattomuus ja kylmäkiskoisuus. Sydämemme eivät pala evankeliumin ihanuudesta aina niin kuin soisi. Jos me itse emme ole "herätyksessä" ja herkällä tunnolla Jumalan sanan edessä, me tuskin voimme odottaa, että muutkaan ovat. Silti on tärkeätä muistaa, että herätys ei tule meidän ansiostamme tai meidän yrittämisillämme vaan se on silkkaa ja puhasta Jumalan armoa. Kirkkomme Tunnustuskirjoissa sanotaan, että Pyhä Henki toimii ja vaikuttaa "missä ja milloin tahtoo".
Kysymys 1083
Olen eronnut vaimostani ja avioitunut uudelleen. Voiko sellaisen teon saada anteeksi?
Jokainen syntinsä tunnustava ja syntiänsä katuva ihminen saa uskoa Vapahtajamme Jeesuksen tähden syntinsä anteeksi.
Kysymys 1082
Mitä tarkoitetaan Matt. 5:39-42 jakeissa? Eikö kristityn sovi tehdä vastarintaa, jos joutuu väkivallan (henkisen tai ruumiillisen) kohteeksi? Hebr. 10:34 puhutaan niistä, jotka ovat ilolla pitäneet hyvänään omaisuutensa ryöstön. Voiko kristittynä tehdä rikosilmoituksen varastetetusta omaisuudesta tai valittaa oikeusistuimiin?
Kristitty voi ja hänen kuuluu toimia yhteiskunnan lain puitteissa oikeuden puolesta. Yhteiskunnan lainsäädäntöön kuuluu yhtä lailla itsepuolustus ja väliintulo niissä tapauksissa, joissa yritetään vahingoittaa toista. Hebr. 10:34 puhuu "uskon tähden vainotuksi tulemisesta". Silloin kristitty - jos oikeutta ei mistään saa - tyytyy Jumalan tahtoon ja kärsii evankeliumin tähden, mitä hänen täytyy kärsiä. Hyvänä esimerkkinä on UT:ssa esim. Paavali. Hänen päällensä hyökättiin temppelissä ja hän joutui hengenvaaraan ja moniin kuulusteluihin. Niissä hän vetosi ensinnä "roomalaiseen kansalaisoikeuteensa" (jonka mukaan häntä ei saanut ruoskimalla kuulustella). Sitten hän vetosi keisariin ja jatkoi näin asian käsittelyä Roomassa ja pakotti lukuisat vihamiehensä tekemään selkoa syytöksistä uudestaan ja uudestaan. Tästä kaikesta voi lukea Apostolien tekojen luvuista 21-28.
Kysymys 1081
Pystyykö olemaan naimisissa väärän ihmisen kanssa....? Pystyykö Jumala ohjaamaan toiseen ihmissuhteeseen vai jos on vihitty niin se on ollutkin Jumalan tahto? Onko siis vaihtaminen aina syntiä ja perkeleestä...?
Mal. 2:16 sanoo, että Jumala vihaa hylkäämistä. Puhetta on tässä nimenomaan aviopuolison hylkäämisestä. Samoin Jeesus varoittaa, että ei saa erottaa sitä, minkä Jumala on yhdistänyt. Hänen oma opetuksensa löytyy Matteuksen ev. 19. luvun alusta. Näiden (ja monien muiden) raamatunkohtien perusteella vastaus on selvä: Ei ole Jumalan tahdon mukaista, jos avioliitto ajautuu ns. karille. Avioliiton ongelmissa kannattaa ottaa yhteyttä sielunhoitajaan ja ilmoittautua avioliittoleirille. On syytä hakea apua ja taistella liittonsa puolesta. Monesti se kadonnut rakkaus palaa takaisin ja entistä ehompana, kun rakkautta rupeaa hoitamaan ja vaalimaan. Ei ole mitään mieltä luovuttaa ja lähteä menemään ennen kuin on itse yrittänyt kaikkensa ja rukoillut Jumalalta apua vaikeuksiinsa. Et ole yksin ongelmiesi kanssa. Jumala on luvannut siunata liittosi. Ja hakemalla apua, huomaat, että monet välittävät sinusta ja teidän liitostanne ja tahtovat auttaa. Lähde rohkeasti pelastamaan liittoasi Herraan turvaten.
Kysymys 1080
Eilen tuli televisiosta ohjelma abortin tehneistä naisista. Muistan keskustelun tyttäreni kanssa, jossa puhuimme erään tutun teiniraskaudesta. Tyttäreni sanoi ykskantaan: "Jos minä tulisin raskaaksi, tekisin kyllä abortin. En ole vielä valmis äidiksi." Olin järkyttynyt hänen sanoistaan. Hän on jo teini-iän ohittanut.
Eli hän murhaisi minun lapsenlapseni! Ei hän ole ns. uskossa, vaikka onkin kastettu ja päässyt ripille. Enkä halua hänelle mitään tuputtaa. Onneksi mitään raskautta ei ole ollut, tietääkseni. Mitä voin tehdä ?
Ensinnäkin lasten puolesta on ehdottoman tärkeää rukoilla. Ja sen te varmasti teettekin. Jatkakaa sitä edelleen. Toiseksi on hyvä, kun teillä on tyttärenne kanssa näin avoin keskusteluyhteys. Hän kokee voivansa kertoa teille tällaisiakin asioita. Se on oikein hyvä merkki, kun avoimuus vallitsee. Siksi tästä asiasta saatte varmaan jatkaa keskustelua toistekin. Kerro hänelle, miten itse abortin koet. Kyse on tosiaan lastesilapsesta. Lisäksi ja ennen muuta kannattaa kertoa Raamatun opetus elämän koskemattomuudesta ja suurenmoisesta lahjasta. Myös selkokielistä tietoa siitä, mitä abortissa todella tapahtuu on saatavilla. Lukuisat äidit ja isät, jotka ovat saaneet oikeata tietoa abortista, ovat (järkyttyneinä) luopuneet aikeistaan. Kolmanneksi kannattaa vielä viljellä kodin ilmapiirissä asennetta, kuinka ihanaa on, kun suku kasvaa. Myös kannattaa viestittää, että lapsen hoitoon saa sitten apua, kun sen aika ja hetki koittaa. Näin nuorelle toivon mukaan syntyy luottamus tulevaisuuteen ja halu pitää oma lapsi omana - ja elävänä.
Kysymys 1079
Olen uskovainen ihminen, enkä siis halua pilkata millään tapaa Jumalan sanaa mutta se kysymys minua on askarruttanut aina, että syntyikö ihmiskunta sukurutsauksen kautta? Jos kerran aatami ja eeva olivat ensimmäiset ihmiset, josta ihmiskunta lähti syntymään niin ei ole muuta vaihtoehtoa.
Raamattu ei puhu tästä mitään sen tarkemmin. Joka tapauksessa se on selvää nykytutkimuksenkin valossa, että ihmiskunnan geenistö on degeneroitunut (huonontunut) sukupolvi sukupolven jälkeen. Ja tämä jatkuu edelleen. Siksi eri geenivirheet yleistyvät ja erityisesti lähisukulaisten avioliitot ovat tässä suhteessa "riskialttiita". Luomisen alussa ei näin ollut.
Lähisukulaisten avioliitot kielletään Mooseksen laissa. Syntiä on kaikki se, mikä turmelee ja turhentaa Jumalan luomistyötä taikka -järjestystä. Tässä on syvin syy, miksi lähisukulaisten aviot on kielletty. Luomisen alussa tätä vaaraa ei ollut. Siksi näyttäisi siltä, että Aadamin ja Eevan jälkeläiset saivat jälkeläisiä ilman että heidän liittonsa seurauksena voitaisiin puhua lähisukulaisten tuomasta geenivirheistön vaarasta. Tämä muuttui ajan myötä ja aika nopeasti.
Kysymys 1078
No niin...olen uskossa ja olen aviossa. Entä nyt jos ajatukseni harhailevat...kohtasin erään ihmisen, jonka kanssa on niin älyttömän kiva jutella ja niin helppo jotenkin jakaa elämäänsä. Voi olla että sekoitan tunteita niin että se mitä tunnen on pelkkäää mukavuuden ja tuttuuden tunnetta ja en haluaisi uskoa että olisin liian ihastunut häneen mutta huomaan että odotan viestiä häneltä postiin ja kun saan niin niitä on kiva lukea. Se että joku jakaa kerrankin niin hyvin kaikki ajatukseni, lähentää. Voi hyvänen aika. Olen onnellinen liitossani ja ei ole kyllä tarkoitus mitenkään tätä liittoa saada tässä vaikeuksiin. Tulen näkemään tätä ihmistä pakostakin nyt lähes päivittäin seuraavat vuodet ja se hieman pelottaa. Mitä teen ja mitä rukoilen. Tahdon että tämä pysyy ystävyytenä, reilusti.
Avoimuus omille tunteille on tärkeää. Siksi on hyvä, kun kirjoitat ja pohdit asiaa. Täysin eri asia on sitten antaa omille tunteille ylivaltaa ja lähteä niiden mukaan. Mutta kannattaa kysyä, miksi tuon toisen kanssa on niin paljon mukavampaa jutella. Siis tarkkaan ottaen: Onko omassa suhteessasi joitain puolia, joita vaille olet jäänyt ja joita kaipaisit avioliittoosi? Kysymykseen vastaaminen voi auttaa antamaan noille ihastuksen "epämääräisille" tunteille ikään kuin nimet ja kasvot. Välttämättä ei ole kyse siitä, että ihastuu toiseen vaan hänen kauttaan nousevaan mielikuvaan siitä, mitä vaille itse tuntee jääneensä avioliitossaan ja sitten sitä siirtää näitä toiveita uuteen ihmissuhteeseen. Ja varmaan voi hyvinkin olla niin, että tästä ihmissuhteesta todellisuudessa löytyy ainakin jotain siitä, mitä vaille olet ehkä jäänyt. Ei kai se muuten viehättäisi. Joka tapauksessa ihastumisen tuntemuksia on hyvin paljon helpompi käsitellä, jos edes osittain ymmärtää, mistä ne mahdollisesti nousevat.
Sitten seuraavaksi kannattaa myös kysellä, että miten paljoa on itse panostanut viime aikoina avioliittoonsa. Ottaako kaiken itsestäänselvänä eikä enää osaa huomioida oman puolison hyviä puolia ja ihanuutta? Ne ovat "arkipäivistyneet". Tai onko omassa käyttäytymisessä puolia, jotka saavat puolison ehkä vetäytymään kuoreensa ja pahentamaan kierrettä? Kannattaa muistaa, että kun toista ei tunne yhtä hyvin kuin oman puolisonsa, niin se toinen näyttää hetken ja ehkä pidemänkin aikaa "niin paljon paremmalta" ... Arki se tulisi aikanaan uusiinkiin suhteisiin. Juuri siksi uskollisuus ja rakastaminen myös vastamäessä on niin tärkeää.
Avioliittoa solmittaessa kysytään "Tahdotko rakastaa?" Tahtoa voi, vaikka ei aina tunteita löytyisikään. Oma puolisosi on se, jonka olet Jumalalta saanut. Vaikka näkisit häntä paremman tai kauniimman tai komeamman, ei sinulla siltikään ole lupaa lähteä uuden perään eikä edes "flirttailla" hänen kanssaan. Väliin sitä vaan ikään kuin lumoutuu toisen ihmisen ihanuudesta ja sitä kestää niin kauan kunnes lumous haihtuu. Sielunvihaaja tuhoaisi perheen ja avioliiton niin mielellään ja valehtelee monesti meille aivan suoraan toisen ihanuudesta. Totuus paljastuu meille sitten ihan liian myöhään. EN halua tällä puhua pahaa kenestäkään. Totean vaan, että jos me annamme periksi flrtille tai vieteillemme ja saamme sen toisenkin mukaan, niin sitten se on menoa. Ja moni hyvä ihminen muuttuu peilikuvakseen, kun rikotaan Jumalan tahto.
Sanoisin vielä, että tällaisessa tilanteessa kannattaa satsata omaan avioliittoon ja välttää turhaa kanssakäymistä sen toisen kanssa, jos tuntuu siltä, että ajautuu kiusaukseen. Rukouksessa saa pyytää varjelusta elämänsä matkalle ja siinä samassa siunata omaa puolisoansa, lapsiansa ja kotiansa. Toivotan siunausta ja varjelusta sinulle itsekin! Jeesus on luvannut apunsa sitä pyytäville.
Kysymys 1077
Ihan vaan ajattelin kertoa, että vastauksesi kysymykseen 1048 kosketti mua juuri nyt kovasti. Saanen uskoa täysin toiselle henkilölle tarkoittamasi sanat omalle kohdalleni. Uskoa, että en oo toivoton tapaus, en liian huono kristityksi, vaan lunastettu ja armahdettu.
Ihana kuulla! Juuri noin saat uskoa. AMEN.
Kysymys 1076
Olen huomannut, että seurakunnassamme papeilla on myös mustien papin paitojen lisäksi harmaita ja sinisiä. Piispoillahan on violetit papin paidat, diakoneilla vihreät ja nuoristyöntekijöillä siniset. Pastoreilla on yleensä mustat, mutta onko tämä harmaa nyt jokin muotivilliys, että papeilla on harmaita paitoja?!?! Mistä muuten papin paita (mustanaan) juontaa juurensa? Suomessahan virkamiehillä on useissä 1800-luvun maalauksissa liperit kaululassa. Onko muuten muiden väristen papin paitojen käytöstä jotain pastoraalistaohjetta vai onko kaikki sallittua kirkossamme?
Nämä harmaat ja siniset paidat ovat tosiaan vähän niin ja näin. Mutta lopulta kyse on inhimillisestä järjestyksestä. Eikä kait sillä silloin niin väliä. Kestää kumminkin aikansa ennen kuin ihmiset käsittävät, että nykyään pait pukeutuvat eri tapaan. Ainakin monet. Itse käytän mustaa ja valkoista (juhlissa). Tärkeintä on, mitä pappi julistaa ja kuinka hän elämässään rakastaa kuulijoitaan eli elää todeksi sanomaansa.
Kysymys 1075
Minusta on hyvin loogista ajatella että kaikkivaltias jumala on aikoinaan koko maapallon luonut, koska mitenkäs mikään olisi muuten tyhjästä temmattu. Sitä vaan olen aina ihmetellyt että miksi ihmeessä ihmisiä rakastava jumala antoi saatanan päästä valloilleen ja houkutella ihmisiä kadotukseen. Koska eihän jumalalle mikään ole mahdotonta niin miksi se ei estänyt pahaa syntymästä? Välistä minulla vaan on sellainen olo että me olemme täälä jumalan pelinappuloita.
Jaan kanssasi ajatuksen, että luomakunnan olemassaolo kertoo hyvin selvästi Luojan kädenjäljestä. Minusta koko evoluutioteoria tuntuu ihan järjettömältä rakennelmalta jo ihan täysin irrallaan Raamatun todistuksesta. Miten kaikki olisi saanut alkunsa tyhjästä ja siitä sitten kehittynyt muka miljoonien/miljardien vuosien aikana? Aivan mahdotonta.
Pahan synnystä meillä ei tarkkaa tietoa. Kyse on Luciferista eli langenneesta enkelistä. Jumala ei luodessaan tahtonut ympärilleen "robotteja" vaan vapaan tahdon omaavia olentoja. Juuri tämä piirre sitten johti siihen, että osa enkelikunnasta käytti vapautta aivan väärin ja luopui Jumalasta. Siinä sitten ollaan. Tämän enempää ei meillä ole tietoa. Voisin itsekin esittää tällä kysymyspalstalla (tai Jumalan kysymyspalstalla) saman kysymyksen kuin sinä!
Kysymys 1074
Olen nyt saanut parhainta mahdollista sielunhoitoa, osautunut sellaisen ihmisen lähelle, että voin vain todeta hänen olevan Jumalan johdatusta. Haluan kaikessa antaa ylistyksen ja kiitoksen Herralle, Jumala on jotain käsittämättömän hyvää. Kyllä tästä kaikki vielä hyväksi kääntyy. Kiitos myös vastauksistasi, joita olen tähän mennessä vaikeuksiini sinulta Timo saanut! Ylistys ja kunnia Jumalalle korkeuksissa!!
Onneksi olkoon!
Yhdyn sydämestäni näihin Jumalaa ylistäviin kiitoksen sanoihin. Jumala on totisesti hyvä meille syvästi langenneille, kärsiville ihmisparoille. Sen hyvyyden kokeminen synnyttää ihanan ilon!
Kysymys 1073
Olen hiljainen, mietiskelevä, sivusta seuraaja, taka-alalla viihtyvä. Tällaisena viihdyn ja olen tasapainossa itseni kanssa. Pitäisikö minun muuttua toisten ihmisten takia muuksi kuin olen että saisin ihmisten pointseja? Muuttua siksi, että he pitäisivät minusta, että minulla olisi ystäviä, muitakin kuin aviopuolisoni? Huomaan muiden "hauskojen ja eloisien" ihmisten valitsevan seuransa kaltaistensa joukosta, minunlaisiani karttaen. Heidänlaistensa seurassa en itse viihdy. Yleensä se, että on hiljainen, katsotaan olevan negatiivinen ominaisuus. Minuthan on luotu tällaiseksi. Onko se joku vika?
Ei luonteesi ole mikään vika. Pysy sellaisena kuin olet. Aitous on aina syvästi puhuttelevaa. Nyky-yhteiskunta ja työelämä kyllä ihan varmasti suosii tietynlaista ihmistyyppiä, joka on päälisin puolin avoin ja aina äänessä. Mutta ei ole mitään takeita, että "pitkässä juoksussa" tällainen ihminen herättää luottamusta ja on aina juuri se, mitä haetaan johonkin tehtävään. Sinulla on omat lahjasi sekä voimasi. Ei niitä pidä hävetä vaan kehitä niitä edelleen. Rukoile ja tee työsi mahd. hyvin. Ole oma itsesi ystävien keskellä. Juuri sellaisena myös aviopuolisosi sinut "löysi". On varmasti ihmisiä, jotka tutustuttuaan sinuun pitävät sinusta sellaisena kuin olet. Älä muuta itseäsi miellyttääksesi muita. Se ei edes onnistu. Sinä olet Jumalan luomana paras, kun olet oma itsesi.
Kysymys 1072
En ole koskaan ollut kristitty, joten olen aika pihalla. Miten minun tulisi toimia ja käyttäytyä ev.lut. -kirkon jumalanpalveluksessa (saanko sellaisiin edes mennä)? Pitäisikö ei-kastetun esim. poistua saarnan jälkeen - siis ennen ehtoollisosan alkua - vai saako katsella ja kuunnella? Kerro toki, mitä kaikkea minun tulisi ottaa huomioon, jos jumalanpalvelukseen matkaan.
Saat vapaasti tulla
jumalanpalvelukseen ja jäädä kuulemaan ja katsomaan. Rukoile
jumalanpalvelukseen mennessäsi, että Jumala johdattaisi sinut oikealle
paikalle ja saisit sydämeesi sanan, joka johdattaa sinua eteenpäin. Jos
et olet kastettu, sinun ei kuulu henk.koht. osallistua ehtoolliselle.
Ota myös Raamattusi esille ja aloita sen lukeminen esim.
Johanneksen
evankeliumista (tai jostain toisesta evankeliumista). Jos et ole
aikanaa käynyt rippikoulua, voit ilmoittautua aikuisrippikouluun,
jolloin voit papin johdolla ja opastuksella käydä läpi kristinopin
pääkohdat. Esim. minuun voi tässä tapauksessa ottaa yhteyttä (tai
johonkin toiseen tuntemaasi pappiin, johon syvästi luotat). Mielestäni
ei jumalanpalveluksessa ole mitään ihmeellisimpiä "sääntöjä", joita
pitäisi erikseen noudattaa. Saat ihan rauhassa istua ja samalla
hiljentyä levollisesti kuulemaan, mitä sinulle puhutaan. Ihana kuulla,
että sydämessäsi on herännyt kaipaus Jumalan puoleen. Anna hänen
johdattaa itseäsi eteenpäin tällä tiellä. Hän lupaa avata oven
kolkuttavalle. Hän lupaa, että etsivä löytää. Ja hän lupaa, että anova
saa. Lue Matt. 7:7.
Vielä lopuksi: Kristinuskon keskeisin sisältö on, että Jeesus, Jumalan Poika, on tullut sovittamaan sinun & meidän sekä koko maailman synnit. Vain hänen tähtensä sinulla on iankaikkisen elämän toivo. Saat uskoa, että sinunkin pahuutesi Jeesus on verellänsä pyyhkinyt pois. Tämän uskomalla olet autuas.
Kysymys 1071
Mitä jos jonkun ihmisen usko on nääntynyt ja riutunut pois niin, että hänestä voidaan jo käyttää nimitystä luopio, paatunut tai ulkokultainen. Mitä neuvoja antaisit tällaiselle ihmiselle loppuelämänsä varalle? Voiko hän käydä ehtoollisella enää ollenkaan, vai kannattaisiko se ja seurakunnassa käyminen lopettaa kokonaan? Tarkoitan uskovaista ihmistä, jonka omatunto on jo niin paatunut, että esim. ripistäkään ei enää ole apua. Kun omatunto on kerran paatunut, saako sitä enää eläväksi millään elämänsä aikana? Olisiko tällaisen ihmisen paras vain tehdä itsemurha, jotta ei enää kartuttaisi syntiensä mittaa täällä maan päällä? Raamatussahan sanotaan, että 'saastaiselle kaikki on saastaista' ja 'kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä'.
Jos se ihminen käy kirkossa ja
miettii ehtoolliselle menoa, hän ei kylläkään ole ihan paatunut vaan
mitä ilmeisemmin saatanan pahasti kiusaama sieluparka. Esim. apostoli
Pietari oli Jeesuksen sanojen mukaan saatanan langettama, jonka
puolesta Herramme rukoili, että hänen uskonsa ei raukeaisi tyhjiin
(Luuk. 22:32). Pietari lankesi syvälle ja
menettikin uskonsa, mutta
silti hänen uskonelämänsä ei lopullisesti rauennut tyhjiin vaan hän sai armon tehdä "parannus" ja palata takaisin vahvistamaan veljiä. Samanlaisen rukouksen Jeesus pitää myös tämän päivän pietarien puolesta!
Lisäksi en usko, etteikö armonvälineet hoitaisi tällaista ihmistä, vaikka hänestä itsestään tuntuisi, että sydän pysyy kovana ja pahana. Kyllä ripistä silti on apua. Emme voi ripistäkään ajatella niin, että siitä ei olisi apua, jos oma sydän rimpuilee vastaan. Jo se, että saa mainita sydäntä vaivaavat synnit ja pappi julistaa synnit anteeksi ja rukoilee ripittäytyjän puolesta, on varmasti siunaukseksi.
Itsemurha on vihoviimeinen eksytys. Sen tehnyt lopettaa itse kalleintakin kalleimman armonaikansa. Silloin ei tosiaan ole enää jäljellä armoa vastaanotettavaksi. Siksi epätoivoinen ihminen ei saa koskaan langeta tappamaan itseään. Saatana yrittää valhetellen eksyttää häntä tällaiseen saadakseen hänet lopullisesti saalikseen.
On ehdottomasti tärkeätä, että saatanan kiusaama sieluparka hakeutuu elävän seurakunnan ja paimenen esirukouksen hoitoon ja sinne, missä Jumalan hoitava sana (viiltävä laki ja lohduttava evankeliumi) saa kuulua ja kuuluttaa Jumalan uudeksi luovaa voimaa ja kaikkivaltiutta.
Kysymys 1070
Olen niin poikki!!!!
Olen ollut masennuksen vuoksi hoidossa ja olen tuntenut olevani jo voimakkaampi, asiat pysyneet suunnilleen hyvänä ja näyttää että Jumala on johdattanut minua monessa asiassa, mistä olenkin kiitollinen.
Joistain asioista olen luopunut, kavereista, työstä...mutta yritän omalla ajalla opiskella omaksi iloksi. Tuntuu että perheeni vie kaikki voimat. Mieheni on niin omissa jutuissaan kiinni, olen katkera hänelle kun hän vaan lähtee minne haluaa.... Tänä iltana väsyneenä toppasin vaan lapseni sänkyynsä ja huusin kurkku suorana 11kk vauvalleni että olisi "hiljaa!!" ja enkä edes mennyt enää rauhoittelemaan itkuaan....huusin monesti! En kertakaikkiaan jaksanut enää meteliä ja touhua. Tuntuu surulliselta sanoa etten jaksa lapsiani. Niitä, jotka Jumala on hyvyydessään suonut. Isompi lapseni on kamalan vauhdikas, luulen että joku adhd sillä on, en tiedä, huusin sillekin ja kiroilin että nyt pitää asettua! Tunsin miten jokin paha oikein sanoi sisälläni että ellei tuo lopu minä kohta revin niiltä hiukset päästä niin asettuuvat. Vauva itki kauan ennenkuin nukahti, toinen oli ihan hiljaa ja nukahti aikansa päästä. Sitten itkin minäkin, suren etten nauti heistä, tälläkin hetkellä olen vain onnellinen että he ovat olemassa mutta onnellinen että he ovat viimein poissa korvistani ja silmistäni, en jaksa heitä. Sisälläni on niin paha olla että haluaisin heittää kaikki lelut ja sotkut ja kaiken pihalle ja heitellä laseja seinille että pääsisin niistä eroon, en jaksa siivota niiden jälkiä. Miten alentavaa äidiltä. En kuitenkaan heittele vaan aloin kirjoittamaan tänne. Pienen rukouksen jo heitin Jumalalle. Olen kamala, olen maailman hirvein äiti varmasti ja tyhmin ja itsekkäin kun tein näin. Ei Jumalalla voi olla armoa minulle enää kovin paljon koska olen tällainen.
Perheen arki on kovaa ja rankaa. Et ole yksin huolinesi, äiti. Et yksin hermostumisesi kanssa. Kyllä näitä kokemuksia tai vastaavia on kaikilla. Arki rasittaa ja pistää hermot koetukselle. Ensiksi kannattaa puhua omalle miehellsi ja kertoa avun tarpeestasi. On hyvä, jos voitte sopia jotkut pelisäännöt työn jakamisesta. Jos miehellä on paljon työtä, on päivänselvää, että kaikkia asioita tämäkään ei ratkaise. Onko sinulla toiseksi mahdollisuutta saada apua vanhemmiltasi tai sukulaisilta? Edes hetkittäistä käytännön apua arkeen? Kerro luotettaville läheisillesi ongelmasta, arjen kaatumisesta päällesi. Ehkä lapsen kummit voisivat joskus olla apuna. Koettakaa järjestää myös miehenne kanssa kahdenkeskeistä aikaa itsellenne. Se antaa voimavaroja arkeen ja suhteeseenne. Kolmanneksi voi kunnalta tiedustella "kotihoidontukea". Sitä on tarjolla nykyään kait aika vähän, mutta sitäkin voi kysyä. Maksut on yleensä melko kohtuullisia. Neljänneksi voi ainakin näin kesällä katsella, olisiko esim. seurakunnassa jotain kivaa lastenleiriä, jonne voisi lähettää isoimmat lapset. Viidenneksi voisi katsella, josko kunta järjestäisi jotain uimakoulua isommille lapsille. Tai liikuntakerhoa. Etenkin isommalle eläväiselle lapsellesi tällainen harrastustoiminta saattaisi olla hyväksi. Hän saisi purkaa energiaansa muiden lasten kanssa. Kuudenneksi saattaisi olla kiva ilmoittautua jollekin avioliittoleirille. Siellä saa hyviä, kannustavia ohjeita avioliiton hoitoon, ja lapsille on siellä järjestetty oma hoito ja vapaa-aika. Ruokahuollosta ei tarvitse murehtia. Kaikki kannetaan pöytään silmien eteen! Ja seitsemänneksi voisi isommista lapsistasi olla kivaa, jos he pääsisivät kesällä mummulaan vaikkapa viikoksi. Tai voisiko sisarusten välillä sopia, että kaikki lapset (!) tulevat yhdeksi illaksi tai vuorokaudeksi jonkun luokse. Monesti heistä on seuraa toisilleen ja tilanne ei vaikuta niin "pahalta" kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Sitten seuraavalla kerralla lapset menisivät toiseen paikkaan ja kukin vuorollaan ottaisi vastuuta ja saisi helpotusta arjen pyörittämiseen.
Ennen kaikkea saat itse heittäytyä Jumalan armon varaan ja uskoa kaikki syntisi anteeksi. Tätä varten Jeesus on juuri tullut, että hän sovitti pahuutesi. Tämä anteeksiantamuksen lähde ei ehdy pahuutesi vuoksi. Siitä riittää ammennettavaa kaikkea saastaisuutta vastaan. Tarjoa tästä armosta lapsillesikin osa. Lue itsellesi ja heille jotain lohdullista lastenraamattua. Ja anna sen sanan hoitaa teitä jokaista. Pyydä myös lapsiltasi hermostumistasi anteeksi. Kerro heille avoimesti, että äiti on joskus väsynyt ja sanoo asioita, joita ei tarkoita. Kerro heille edelleen, että haluat silti rakastaa heitä ja toivot, että he saavat kokea, että äiti kuitenkin rakastaa heitä ja tahtoo turvata heidän elämänsä. Näin kristityssä perheessä mennään eteenpäin kompuroiden ja ontuen, mutta Herran armosta pystyssä pysyen. Runsasta siunausta sinulle ja perheellesi arkeen.
Kysymys 1069
Niin elintärkeä ja hyvä kuin Raamatun sana kokonaisuudessaan ja sellaisenaan onkin, niin tiedätkö millä perusteilla ns. Apokryfikirjat on aikanaan päätetty jättää siitä pois?
Apokryfikirjat ovat hyödyllistä luettavaa, mutta niitä ei koskaan ole pidetty osana Raamatun kaanonia eli Jumalan pyhänä sanana. Ne eivät koskaan ole kuuluneet heprealaiseen Raamattuun, jota esim. Jeesus käytti. Ne ovat itse asiassa kirjoitettu kreikaksi (eikä hepreaksi). Myös siksi ne eivät kuulu juutalaisten heprealaisten kirjoitusten kokoelmaan (eli meidän Vanhaan Testementtiin). Näin ollen apokryfikirjoja ei aikanaan tarkkaan ottaen "ole jätetty" pois Raamayun kaanonista vaan pikemminkin ne eivät ole koskaan kuuluneetkaan siihen.
Kysymys 1068
Montako kirjaa on vanhassa testamentissa ?
39
Kysymys 1067
Olen ehkä esittänyt vähän liikaa kysymyksiä vuosien kuluessa. Anteeksi vaan, jos on ollut liikaa vaivaa. Tosin ne ovat olleet vilpittömiä ja se kuka niitä sattuu lukemaan hyötyy niistä varmasti.
Eipä kysymysten esittämisessä ole mitään pahaa. Vastaan kaikkiin kysymyksiin, jotka liittyvät hengellisiin aiheisiin. Itse asiassa esitän kiitoksen sinulle, joka olet kysymyksilläsi ollut "mukana" rakentamassa näitä sivuja.
Kysymys 1066
Tulipa tällainen mieleen. Shakissahan ideologia on saada toinen mattiin ja siinä lyödään nappuloita. Tämähän heijastaa sodankäynnin ideologiaa. Kannattaako tällaista peliä siis pelata?
Ehdottomasti. Shakki on valtavan hieno peli. Kehittää ajattelua ja opettaa pelistrategiaa, josta on hyötyä ongelman ratkaisussa. Eikä siinä että lyödään nappuloita ole mitään pahaa. Kunhan vaan pelin tuoksinassa ei lyödä vastustajaa ...
Kysymys 1065
Kuka loi Jumalan? Mitenkä vastata tähän, kun joku kysyy?
Jumalaa ei ole luonut kukaan. Hän on iankaikkinen ja ollut aina olemassa.
Kysymys 1064
Tunnustuskirjoissa todetaan, että seuraavanlaiset esim. Jeesuksen sanat: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä" tarkoittavat, että ihmisyyden puolesta nämä on hänelle annettu, vaikka Jumalana ne hänellä jo oli.
Eikö tämä ihmisyyden puolesta perustelu hiukan onnu. Miksi Jeesus puhuisi erikseen itsestään ihmisenä tai Jumalana tuolla tavoin, kun hän on yksi persoona.
Eikö tuo voisi yhtä hyvin tarkoittaa sitä, että Jeesus oli tuon Isältä saanut ennen maailman luomista ikuisuudessa ja nyt hän vain toteaa sen mikä on ollut totta jo ennen maailman luomista: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä"?
Tosi Jumalana Kristuksella oli tuo kaikki jo iankaikkisuudessa. Ei sitä tarvinnut hänelle siksi erikseen antaa siinä mielessä. Ei nyt ajassa eikä silloin iankaikkisuudessa. Mutta koskaan ei "ihminen" ole saanut tuollaista kunniaa - ei ennen kuin Jeesus ihmisyytensä puolesta korotettiin korkeammalle kaikkea ja kun hän sai "kaiken vallan ja voiman". (Siksi Tunnustuskirjojen käsitys pitää hyvin paikkansa.)
Kysymys 1063
Jeesus sanoi, että Isä on häntä suurempi. Tarkoittaako se sitä, että Isä
ansaitsee suuremman kunnian, vaikka Jeesus onkin Jumala ja yhtä Isän kanssa?
Voisiko tämä liittyä siihen, että kaikki on lähtöisin Isästä. Hän on
synnyttänyt Pojan ja Pyhä Henki on lähtöisin hänestä ja siksi hän on
suurin?
Kohta, johon viittaat, on
Joh. 14:28. Se kuuluu seuraavasti: Te
kuulitte minun sanovan: minä menen pois ja tulen jälleen teidän
tykönne. Jos te minua rakastaisitte, niin te tosin iloitsisitte, että
minä sanoin: minä menen Isän tykö; sillä Isä on "suurempi" minua.
Jeesus puhuu tässä pian tapahtuvasta ristinkuolemastaan. Siinä hän
kuolee syntisen kuoleman meidän edestämme. Tässä ns. "alennuksen"
tilassa Jumala on totisesti "häntä suurempi". Siitä on kyse. Sen tähden
olet ihan oikeassa, kun korostat, että yhtä lailla Jeesus on Jumala.
Yhtä lailla hän ansaitsee jumalallisen kunnioituksen. Samassa
Johanneksen evankeliumissa Jeesus sanookin itsestänsä ja Isästänsä:
"Minä ja Isä olemme yhtä." (ks. 10:30)
Kysymys 1062
Eikö kaiken mitä kristitty harrastaa pitäisi olla sellaista mistä on todellista käytännön hyötyä? Esim. kunto nousee ja pysyy yllä, terveysvaikutukset tai esim. hyöty omassa työssä. Kaikessa Jumala saa päättää mitä teemme. "Tapahtukoon sinun tahtosi", näin me rukoilemme niinkuin Jeesus opetti. Onko siis esim. shakin harrastaminen kannattavaa, koska siitä tuskin on paljon hyötyä käytännössä. Toisaalta Jumala kai voi joitakin kutsua mukaan shakkipiireihin olemaan siellä valona?
Tekisi mieleni kysyä, mitä tarkoittaa "hyöty". Tämä aika mittaa ja arvostelee kaiken rahassa tai käytännön edistysaskeleina. Raamatun mukaan luomisjärjestykseen kuuluu myös kaiken kauniin, kehittävän ja luovan toiminnan tärkeys. Jo se, että nauttii jostain Jumalan luomasta asiasta, on "hyvödyllistä" - ilman että sitä olisi sen kummempaa "hyötyä" tämän maailman mukaan. Jos esim. pitää shakin pelaamisesta, sehän on hienoa! Voi siinä ajatella, että ajattelu kehittyy ja ongelmanratkaisutaito paranee jne. Ja tietysti uskova jollain tavalla paljastaa uskonsa shakkilaudankin äärellä. Silti ei kaikkea kannata mitata "hyödyn" näkökulmasta. Iloitse elämästä sellaisena kuin se tulee vastaa! Kerro Jumalasi hyvyydestä sille, joka kuuntelee. Ylistä Vapahtajasi ja taivaallisen ylkäsi verisiä haavoja autuutesi ainoana perustana. Siinä samassa voit vaikka pelata - shakkia. Tai purjehtia ulapalla. Tai ajaa cartingia. Tietysti liika on aina liikaa. Joku voi antaa koko elämänsä jonkun asian eteen. Silloin voi kysellä, onko elämän arvojärjestys oikea. Mutta muuten sanoisin, että Jumala loi kaiken meille iloksi. Ilona ja ilolla vastaanottakaamme kaikkinainen hänen hyvyytensä.