Kysymykset
Kysymys 1278
Yritän toistaiseksi roikkua kirkossa, vaikka karmeita uutisia tippuu lisää ja lisää. Kiertelemällä LSRY:n messuissa ja seuroissa olen löytänyt väkevimmän ravinnon sielulleni. Entä jos kirkko jonain päivänä kieltäytyy em. yhteistyöstä? Saattaisiko Lähetyshiippakunta hyväksyä piiriinsä myös "LSRY-yhteisön" niin että se saisi säilyttää hengellisen identiteettinsä? Onko epäuskoa aprikoida tämmöisiä,pitäisikö vain luottaa, että Jumalan ruokapöytä säilyy jossakin, ehkä kirkossa, ehkä maan alla kellareissa, jopa vankilassa? Kuinka kestäisin itse, nytkin kehno todistaja?
Kyllä Jumala on luvannut ruokkia omansa. Monet herätysliikkeet ja muut järjestöt roikkuvat yhteistyössä kirkon kanssa lähinnä niin kauan kuin heille tarjotaan mahdollisuutta ruokkia laumaansa. On merkkejä, että vähemmän ja vähemmän löytyy ymmärrystä heille eri seurakunnissa ja piispojen taholta. Jos piispat hävyttömästi ja säälimättömästi rupeavat kieltämään lammasten ruokinnan, niin se kovuus pakottaa lauman muualle. Jo nyt vapaat jumalanpalvelukset ja yhteisöt keräävät suuria joukkoja. Silloin joukot kasvavat ja laajenevat. Minusta piispat toimivat typerästi ja jumalattomasti, jos he eivät ymmärrä lauman parasta. Emme lähde kirkosta, mutta ei ole mitään syytä hymistellä ja aristella tässä tilanteessa. Lauman onni vaatii meitä pistämään itsemme likoon lammasten puolesta. Et ole yksin. Ennen kaikkea Herra on kanssasi. Ja myös me: me, jotka olemme hänen ruumiinsa ja seurakuntansa. Tule siunatuksi tässä uskossa ja toivossa.
Kysymys 1277
Mieltäni piinaa sellainen kysymys johon kukaan toistaiseksi ei ole osannut antaa
sellaista vastausta, joka minua tyydyttäisi.. Miten minä voin antaa itselleni anteeksi?
Pohjustukseksi:
Minä, jos joku olen syntiä tehnyt, melkeinpä kaikki käskyt jollain tavalla rikottu. Ja häpeän sitä syvästi! Olen nuorempana harhaillut todella kaukana Jeesuksesta. Olen jopa käväissyt vastakkaisella puolella. Olen kuitenkin aina tuntenut Jumalan läsnäolon, nähnyt hänen tekonsa ja ihmeensä maailmassa. Suljin nuo vain itseni ulos kun harhailin. Ja koen että ihan oikeasti (kokonaan) en Jumalasta ole koskaan luopunut. Osasin jo lapsena nauttia vaikkapa auringonlaskusta, jolloin mieleeni väkisinkin tuli Jumala. Myöhemminkin tunnistin Jumalan erilaisista tilanteista, vaikka halusinkin ajatella ettei Häntä ole. Mutta se oli valhe itselleni. Kysyin mm. miksi Jumala on sitten luonut minut tällaiseksi, jos kerran en saa olla tällainen..
Ehkä pelastukseni on ollut se, että ihan aina kun tilanne on tullut liian raskaaksi tai pelottavaksi olen rukoillut. Silloinkin kun harhailin.. Hullua, että silti kielsin Jumalan..
Rukouksiini on vastattu,olen aina lopulta saanut sen mitä tarvitsinkin (en mitään ylimääräistä, mutta sen välttämättömimmän).. Hyvin rankasta ja vaikeasta lapsuudesta ja nuoruudestani huolimatta, tässä olen ja uskon..
Usko tuli luokseni vähän yllättäen mieheni myötä, kiitän Jeesusta siitä. Varsinaisesti usko kolahti usean avioliittovuoden jälkeen, hiljakkoin. Avioliittoni aikanakin olen vielä harhaillut, en tosin enää niin kaukana. Mutta usko on välillä unohtunut tai sitten vain en ole ymmärtänyt asioita tai Sanaa.
Nykyään minulla on lapsia. Kysymys kuuluukin, miten minä osaan olla äiti? Itselläni ei ollut, fyysisesti kyllä, muttei sellaista oikeaa äitiä jota olisin tarvinnut. Ei , sillä että valittaisin. Mutta äitini ei vain ollut sellainen kuin yleiskäsitys äideistä on. Miten minä nyt osaan ohjata lapseni ohi niiden töyssyjen joihin itse hakkasin päätäni? Hyvää esimerkkiä en ole voinut ammentaa omalta äidiltäni, väkisinkin näen itsessäni hänen piirteitään ja yritän karsia niitä kaikin keinoin pois.. Välillä jopa mieheni epäilee kykyjäni, koska välillä unohdan olla "hereillä". Pienten lasten kanssa ei voi "nukkua", mutta en voi kuin luottaa Jeesukseen. Että Jeesus tietää mikä minun ongelmani on ja että hän varjelee lapsiani jos minä "nukahdan". Syytän itseäni jatkuvasti virheistäni, että esim tarjoan lapselle liian kuumaa ruokaa tai unohdan että lapsi leikkii veden äärellä, joten en voi katsoa taakseni jne. Haluaisin olla hyvä äiti, mutta ei hyvä äiti kolhi lapsiaan..
Sitten, minun mieleni kiusaa minua yhä, miten suljen oman pääni? Eli tarkoitan, että edelleenkin epäilyksiä käy mielessäni ja välillä jopa tunnen kuinka paha saa valtaa ja silloin, minun on pakko selättää se, hiljentää! Hävettää että nyt kun olen saanut tulla Jeesuksen eteen, minä yhä epäilen ja yhä paha pääsee luokseni!! Miten saan sen pois niin ettei se enää kiusaa minua, koska se on henkisesti raskasta, taistelen jokainen päivä jonkin asian suhteen. Varsinkin kun itse en osaa antaa itselleni anteeksi edes noita vanhempia juttuja. Tämä on se kaikkein vaikein asia jota olen rukoillut, että osaisin antaa itselleni rauhan. Mutta kun sitten saavutan jonkinlaisen rauhan, katoaa jokin ominaisuus ja sattuu taas jotakin lapsille ja silloin minä taas joudun itsesyytöksiin ja sellaiseen jännitetyn jousen kaltaiseen tilaan. Tuntuu välillä että hermot ei kestä, enkä minä osaa ja että olen ihan yksin.. Viimeinen pisara olisi tähän kaikkeen että minä antaisin sattua lapsilleni jotain peruuttamatonta.. Jos päästän itseni vähänkään helpommalla, sattuu jotakin..
Mutta koska tästä kirjoituksesta näyttää tulevan pitkä kuin nälkävuosi, lopetan ja kysyn vain: Miten minä siis annan itselleni anteeksi?
Kiitos kun jaksoit lukea, rukoilen puolestasi.
Kiitos, kun rukoilet puolestani. 🙂 Tarvitsen paljon. Ihanaa kuulla.
Nyt kysymykseesi. Minusta sinun kysymystäsi tärkeämpi kysymys on, onko Jumala antanut sinulle anteeksi. Kaikki syntisi. Töppäyksesi ja tupeksintasi. Ja vielä huonon kristillisyytesi. Sen saastan ja potaskan, joka aina uudelleen hiipii sydämeesi. Epäonnistumisesi. Äitinä olemisesi puutteet. Ja etpä kait miehellesikään osaa aina olla niin kiva ... Listaa voisimme varmaan jatkaa ja venyttää ja venyttää ja venyttää loputtomiin. Näin se on mennyt eilen. Näin menee tänään. Huomennakaan mikään ei taida muuttua.
Jos ja kun on näin, niin silloin on ainoastaan yksi TOSI tärkeä kysymys ja se kuuluu: Onko Jumala antanut sinulle anteeksi? Jos sinä olet antanut itsellesi anteeksi tai et, se ei lopulta ole ratkaisevinta. Ratkaisevinta on se, onko Jumala antanut sinun syntisi anteeksi. Mitä vastaat? Minä vastaan puolestasi, että Jeesus on kärsinyt kaiken tämän edestä. Ihan jokaisen huolesi, murheesi ja ahdistuksesi puolesta. Kaiken sen, mitä olet tähän mennessä rikkonut ja laiminlyönyt. Ja mitä ikinä tulevaisuuden myötä elämääsi sisältyykään. Sellainen Jeesus. Hänessä sinulla on kaikki anteeksiantamus. Loppujen lopuksi et voi edes antaa itsellesi anteeksi, koska tajuat lopulta itsekin, että et voi sovittaa pahuuttasi. Sitä on liikaa, hukut siihen kokonaan. Se vie sinut mukanaan. Et pääse siitä irti. Anteeksiantamattomuus, jota tunnet itseäsi kohtaan, kertoo sen totuuden, että ihmisen on mahdotonta sovittaa omia syntejä. Hän tarvitsee juuri siksi Vapahtajan. Juuri siksi sinä tarvitse Vapahtajan. Ja se sinulla on Jeesuksessa. Julistan sinulle hänen veressään kaikki syntisi anteeksi. Siinä on A-R-M-O sinulle eli "Ansioton rakkaus minun osakseni." Ja koska ja kun tiedät, että Jumala on ottanut sinun syntisi pois, ei sinulla niitä enää ole. Mitä siis syvimmältään olet antamassa itsellesi anteeksi? Jumala on jo ottanut syntisi pois. Mene Herrasi iloon!
Kysymys 1276
Jeesus sanoi: "Miksi sanot minua hyväksi, yksin Jumala on hyvä."
Hyvin outo lause Jeesuksen suuhun. Hänhän on Jumala ja hyvä. Jossain toisessa evankeliumissa tuo meni muistaakseni: "Mitä sinä minulta hyvästä kyselet, yksin Jumala on hyvä."
Ehkä Jeesus halusi pysyä salassa tuossa tilanteessa (ns. Messias-salaisuus). En tosin enää muista tuota kohtaa tarkalleen.
Kohta
löytyy esim. Mark. 10:17 eteenpäin.
Sanat on sanottu rikkaalle miehelle, joka halusi itse olla "hyvä". Häntä Jeesus tahtoo
herätellä ja todistaa Jumalasta, joka yksin on hyvä. Sitten Jeesus keskustelee miehen kanssa
käskyistä, jotka tuo mies väittää pitäneensä. Jeesus ei "intä vastaan". Yhtäkkiä nousee esiin
pyyntö lähteä seuraamaan HÄNTÄ. Se on kaiken huipentuma. Se osoittaa, että kaikkien jumalallisten
käskyjen kruununa on lähteä seuraamaan Jeesusta. Hän on lopulta se hyvä Jumala, joka jopa nyt
erityisellä tavalla rakastaa rikasta nuorukaista (jae 21). Siinä
hänen
suunnaton hyvyytensä. Sitä
vastoin mies lähtee pois surun murtamana. Hän itse olisi halunnut olla hyvä. Hän ei kyennytkään ottamaan vastaan sitä ihanaa evankeliumia, että Jumala olisi (ja on) hyvä häntä kohtaan. Monelle ihmiselle käy samoin. Hän tahtoo olla hyvä ja sitten hän ei enää kuulekaan, että Jumala on hyvä häntä kohtaan. Jumalan hyvyys on juuri Jeesus.
Kysymys 1275
Pitäisikö jo erota kirkosta kun homopareja hyväksytään lähetystyöhön?
Ei. Taistele uskon nöyryydessä Saatanaa vastaan, joka tahtoo aina eksyttää sekä sinut ja minut ja lopulta koko kirkon. "Nuhtele ja varoita." Niitä, jotka hoippuvat tiellään helvettiin. Julista ja opeta Kristuksen evankeliumia, jonka kautta saa synnit anteeksi. Mitkä synnit tahansa.
Kysymys 1274
Athanasioksen uskontunnustuksessa sanotaan "Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia". Kuitenkin Jeesus sanoo Isän olevan häntä suurempi (Joh.14:28). Lisäksi 1.Kor.15:24-28 sanotaan "silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa." Eli ainakin tämän kohdan perusteella aikojen lopulla Jeesuskin alistuu Isän valtaan eli Jumalan persoonien kesken olisikin eri suuruuksia/arvoja. Tämän kohdan perusteluksi on vaikea myöskään soveltaa selitystä Jeesuksen alennuksen tilasta, kun kyseessä näyttäisi olevan maailmanhistorian loppuun sijoittuva aika (j.23-24). Eikö uskontunnustus pidäkään paikkaansa?
Kyllä uskontunnustus pitää paikkansa. Raamatun Jumala on pyhä ja kolmiyhteinen. Se ei tarkoita, etteikö persoonien välillä olisi eroja. Esim. vain Poika tuli ihmiseksi, ei esim. Pyhä Henki tai Isä varsinaisesti. Silti on oikein sanoa, että juuri Jumala tuli ihmiseksi. Tästä Pojan alennuksen tilasta todella johtuu tietyt Raamatun kohdat, joissa Jeesus puhuu Isästänsä "suurempana". Tuo 1. Kor. 15:24-28 puhuu lopullisesta asiaintilasta taivaassa. Me ihmiset ajattelemme liian usein, että tietty palvelu tai toisen tahtoon alistuminen on merkki alempiarvoisuudesta. Siksi esim. Raamatun opetus miehestä perheen päänä nähdään "feministisesti värittyneessä ajassamme" pöyristyttävänä toisen alistamisena. Siitä ei kuitenkaan ole kysymys. Mies ja nainen ovat tottakai tasa-arvoiset, Jumalan luomat ihmiset. Silti luomisjärjestys asettaa molemmille omat tehtävänsä. Näin on jopa Jumalassa. Poika oli kuuliainen Isälleen ja tuli ihmiseksi, kärsimällä sovitti syntimme ja osoitti siten ristille asti alistuvansa Jumalan tahtoon. Ei tässäkään ole toinen toistansa alempi, ylempi tai huonompi, parempi. On "tasa-arvo" jumaluudessa, kiistämättä silti, että Isällä, Pojalla ja Hengellä on omat tehtävänsä. 1. Kor. 15:24-28 puhuu tästä järjestyksestä. Se osoittautuu syvälliseksi kohdaksi, joka korostaa Pojan aivan epäitsekästä asennetta. Juuri siksi hän onkin Vapahtajamme. Mehän emme alistuisi toistemme alle. Siksi paratiisissakin ihminen nousi kapinaan Jumalaansa vastaan. Tällainen ei ole Herramma Jeesus. Hän tietää paikkansa ja ilolla tyytyy sen suomaan asemaan niin nyt kuin kerran kirkkaudessa.
Kysymys 1273
Asuntooni ei ole toimitettu kodinsiunausta pastorin toimesta. Toimitin kodinsiunauksen itse ilman valmista kaavaa muistaakseni noin 5 vuotta sitten. Olen asunut tässä asunnossa n. 5 vuotta. Kuinka paljon kodinsiunaus maksaa euroissa kun pappi sen toimittaa? Raamattu ei puhu tietääkseni mitään suoraan kodinsiunauksesta, eikä siitä kuka sen saa toimittaa. En siis ole nähnyt välttämättömäksi virallista kodinsiunausta. Ja sitäpaitsi mielestäni kodissa oleva hengellinen ilmapiiri ei ole koskaan ilman muuta pysyvä tila, vaan altis muutokselle jatkuvasti. Milloin tahansa synnintekemisen takia voi avautua tie demoneille omaan kotiin. Jo pelkästään jatkuva kiroilu saattaa tuoda henkimaailman lähelle omaa asuntoa. Fakta: en koe kodissani vihollisen läsnäoloa juuri koskaan, ainoastaan erittäin harvoin pelkään pahoja henkiä ja silloinkin se johtunee siitä, että olen katsonut esim. jotain paranormal activityä tv:stä. Mielestäni suurta tilausta kodinsiunaukselle ei siis ole. Tärkeämpi kuin kodinsiunaus on "sydämensiunaus", niin että pahan hengen tilalle tulee asumaan Pyhä Henki. Todellinen kodinsiunaus on siis uudestisyntyminen. Koen että tässä asunnossa valtaa pitää Jumala, mutta jos olen tehnyt syntiä, niin mieleen nousee epäilys, että on hengellinen kuokkavieras talossa. Uskon että tämän asunnon yllä lepää Jumalan Henki. Tyyneys ja rauha ja valoisuus ovat täällä läsnä.
Jeesus
on luvannut olla meidän kanssamme ihan joka päivä maailman loppuun asti
(Matt. 28:20). Se lupaus
pitää. Siihen perustuu myös kokemasi siunaus kotonasi. Ei Herra sinua hylkää vaan siunaa nyt ja iankaikkisesti.
Ei kodin siunaamiseen välttämättä tarvita pappia. Käsikirjassa on oma kaavansa kodin siunaamiselle, joten kyllä pappi sen toimittaa pyydettäessä. Ja ainakin oman seurakunnan pastori ilman erillistä korvausta.
Kysymys 1272
Ottaako Jumala kuoleman jälkeen vastaansa, vaikka eläessään on ollut homoseksuaali? Joutuuko Jumalan hylkäämäksi?
Saat uskoa kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen kalliissa ja maahan asti vuotaneessa sovintoveressä. Se kallis veri on siis vuotanut sinunkin ylitsesi. Joka tässä uskossa kuolee, kuolee hyvin. Hän tulee autuaaksi. Eikä joudu Jumalan hylkäämäksi.
Kysymys 1271
Näköjään raamatunluku on monelle pakonomainen rituaali, jonka lukematta jättämisen muutamaksi kuukaudeksi pelätään tuhoavan uskonelämän.
Kommentti: ihminen pelastuu ristin veren perusteella uskon kautta, ei ylläpitämällä omaa pelastuksen tilaa raamatunlukusuoritteilla. Riippuuko Jumalan huolenpito todella meidän raamatunluvustamme? Ei riipu, sillä tälläkin hetkellä vankiloissa on vuosikausia kristittyjä ilman raamattua. Ihminen säilyy uskossa niin, että Jeesus roikkuu hänen puolestaan ristillä evankeliumin sanassa. Ihminen voi siis olla kristitty ilman messua, raamatunlukua, ehtoollista ja uskovien yhteyttä, mutta näitä on silti suositeltavaa kokea ja käyttää. Ja nykypäivänä, jos jää pois uskovien yhteydestä Suomessa, niin ei edes jää paljosta paitsi.
Kyllä Raamatun lukematta jättäminen muutamaksi kuukaudeksi varmaan aika hyvin romuttaa uskonelämää. Mehän tarvitsemme armonvälineitä armon vahvistukseksi ja kasvamiseksi meissä. Muuten me miellymme kaikkeen muuhun kuin Jumalan hyvyyteen. Tämän maailman "hyvyys" korvaa nopeasti hänen laupeutensa.
Jumalan armoon turvautuminen ja hänen huolenpitoonsa luottaminen ei millään tavalla sulje pois armonvälineitten käyttöä: Raamatun lukemista ja ehtoollisella käyntiä sekä kasteen ja ripin lahjaan turvautumista. Tottakai Jumala voi pitää huolen vankilassa monen vainotun kristityn uskonelämästä ilman kaikkea tätä. Mutta silti on hyvä ohje, että jokaisen kristityn tulisi osata Raamattuansa ulkoa, jotta tällaisissa tilanteissa olisi Jumalan sanaa mukana siellä tyrmässäkin. Et voi säilyä uskossa, jos "ehdoin tahdoin" jättäydyt pois messusta, Raamatun lukemisesta, ehtoollisesta ja uskovien yhteydestä. Suomessa on Jumalan kiitos monia paikkoja, joissa me saamme kuulla elävää sanaa. Voit esim. tarkistaa eri paikkoja näiden sivujen "toiminta"-kohdasta. Tulepa rohkeasti vaan mukaan nauttimaan Herran Hengen hyvästä hoidosta.
Jos Raamatun lukemisesta tulee "pakanomainen rituaali", siitä kuuluu tehdä parannus. Siinä tapauksessa saa rukoilla Jeesusta apuun, jotta hän avaa sanansa ja antaa löytää itsensä sieltä. Silloin se pakonomainen rituaali muuttuu vapaaksi, iloiseksi lukuelämykseksi. Löytää hänet, joka on sielun veri-Ylkä, se kaikkein rakkain uskovalle sydämelle.
Kysymys 1270
miten kannattajien sitoutumista liikkeeseen voisi luonnehtia?
Raamattu ja sitä selittävä luterilainen tunnustus. Näillä mennään. Muusta sitoutumisesta en osaa sanoa mitään.
Kysymys 1269
Mitä rukoilevaisuus ajattelee/opettaa siitä, jos kristitty haluaa ottaa tatuoinnin? Jos se on esimerkiksi risti tai joku muu kristinuskon symboli... itse en aio ottaa, mutta työmaalla on tämäkin kysymys tullut esiin... samaten kuin on sanottu myös että lapsikaste on Raamatun mukaan väärin ja että ei lapsia tarvitse kastaa, kun ei ne ole vielä ehtineet tehdä mitään pahaa...
Rukoilevaisuus ei taida opettaa mitään tatuoinneista. Minä en siis niistä henkilökohtaisesti pidä. Nautin luomuihosta! Jos joku silti tykkää tatuoinneista, niin ei se mikään pelastuskysymys ole.
Lapsikasteesta lue M. Väisäsen kirja: Kaste Raamatussa. Tai voit myös etsiä haku-toiminnolla kysymyspalstasta kasteeseen liittyviä vastauksia.
Kysymys 1268
Tänään keskustelin yhden työkaverin kanssa yhdestä uskonkysymyksestä. Miten sinä asian näet, riittääkö pelastumiseen pelkkä usko Jeesukseen niinkuin minä sanoin? Työkaveri oli sitä mieltä, että usko ja teot yhdessä... Minä ajattelen niin, että siihen että pelastumme ja pääsemme Taivaaseen, riittää yksin usko Jeesukseen, mutta sitten se usko synnyttää halua tehdä myös sen uskon mukaisia tekoja - mutta ne eivät ole pelastuskysymys....
Oikein opetit.
Kysymys 1267
Eikö ihmisen joka harrastaa hyvin paljon kristillisyyttä ole joskus hyödyllistä pitää raamatunlukemisesta esim. kuukauden tai parin tauko. Vaihtelu virkistää.
Lukutauon aikana voi sitten kohtuumäärin rukoilla. Myös hengelliset asiat voivat joskus olla uuvuttavia. Tällaisen tauon pitäminen voi myös paljastaa omaa syntisyyttä uudesta näkökulmasta ja auttaa huomaamaan Raamatun hyödyllisyyden paremmin. Samalla myös "raamattupaasto" auttaa ihmistä elämään Totuudessa (Jumalassa), eikä pelkästään totuuksissa Totuudessa (pyhät kirjoitukset), eikä pelkästään totuuksissa Totuuden totuudesta (teologia).
En oikein sisäistä ehdotustasi. Pelkään ainakin itse, kun ajaudun kuvailemaasi tilaan eikä raamatunluku maistu. Silloin voi kaikki lähteä menemään alamäkeä, kun ei saa ravintoa sielulleen taikka voimaa päivittäiseen kilvoitukseen.
Tietysti raamatunluvusta voi tulla lakimainen suoritus, jolloin Jumala voi tarkoituksella "vapauttaa" meidät raamatunlukemisen suorittamisesta. Mutta tämä on eri asia.
En tajua, mitä hyötyä jostain "raamattupaastosta" voisi muuten olla. Raamattu on niin pyhä ja valtava kirja, että sitä pitäisi lukea tuhansia vuosia, jotta ymmärtäisi sitä syvällisesti. Sitä estää tietoinen lukemisesta pidättäytyminen. Ja miksikö pitäisi rukoilla "kohtuumäärin"? Raamattuhan kehottaa meitä rukoilemaan joka hetki kaikissa asioissa.
Sori, mutta en taida pysyä oikein ajatustesi perässä. Siunausta osaan kumminkin toivottaa sinulle ja sitä toivotan runsaasti!
Kysymys 1266
1) Apostolisessa uskontunnustuksessa syntien anteeksiantamus on omistettu Pyhälle Hengelle. Miksi näin? Kai siksi, että Pyhä Henki johdattaa armon osallisuuteen.
2) Apostolisesta uskontunnustuksesta puuttuu Jeesuksen elämä. Siihen voisi lisätä, että eli ja opetti Palestiinassa, julisti Jumalan valtakuntaa, paransi sairaita, ajoi ulos pahoja henkiä ja herätti kuolleita.
1) Kyllä. Pyhä Henki toimii armonvälineitten (= Raamattu, kaste, rippi ja ehtoollinen) kautta. Niissä (tai niiden kautta) meille annetaan synnit anteeksi.
2) Uskontunnustus on lyhennelmä. Sitä voisi laajentaa paljonkin.
Esim. tahtomaasi suuntaan. Ei kuitenkaan mielellään niin paljoa puhetta
Palestiinasta (se on harhaanjohtava käsite) vaan esim. Israelista (joka
kertoo, että Jumalan antamat lupaukset omalle kansalleen täyttyvät).
Uskontunnustuksen alku on 1. Kor. 15:3-8
(jossa on lisättynä
ylösnousseen ilmestykset opetuslapsille). Se ei kuitenkaan sisällä tarkempaa selvitystä Jeesuksen elämästä. Se on siinä suhteessa apostolisen uskontunnustuksen tapainen.
Kysymys 1265
Liittyen kys. 1259 naisten pukeutumisesta. Kyllä ihan nykypäivänäkin löytyy ainakin USA:sta sellaisia liikkeitä, joissa naiset pitävät pitkiä hameita ja peittävät aina päänsä. Suomessakin käsittääkseni esikoislestadiolaisten piiristä löytyisi yksityishenkilöitä jotka ajattelevat näin. Eivät tuon kysyjän kysymykset siis ole nykymaailmassakaan mitenkään epärelevantteja. Itse olen kyllä toki sitä mieltä, että nainen saa pitää housuja eikä tarvitse olla huivia, ja pään peittämistä ajavissa amerikkalaispiireissä on yltiöpäisine patriarkaalisuuksineen paljon täysin epäraamatullista opetusta. Mutta kyllä näitä asioita nykyäänkin ihan tosissaan mietitään ja päädytään hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin.
Jep. Tällaista löytyy.
Kysymys 1264
Mitä juhlia on rukoilevaisuudessa
Samat kuin kirkossa yleensäkin. Ja tietysti juhlitaan synttäreitä ja nimppareita!
Kysymys 1263
666 on siis ilmestyskirjan pedon luku. Tarkoittaako peto antikristusta? Antikristus on Jumalan sallima rangaistus ihmisille, siitä että he käänsivät selkänsä Totuudelle. "Sitä saa mitä tilaa."
Näin.
Kysymys 1262
Ovatko enkelit kaikki "miehiä"?
Raamattu ei käsittääkseni tunne yhtään "naisenkeliä".
Kysymys 1261
1. Moos. 4:26 "siihen aikaan ruvettiin huutamaan avuksi Herran nimeä" (KR 1938) tai "siihen aikaan ruvettiin saarnaamaan Herran nimestä" (Biblia 1776). Mikä on oikea käännös?
Molemmat käännökset mahdollisia. Itse kääntäisin ensisijaisesti KR 38 mukaan. Mutta on hyvä muistaa, että huutamalla avuksi Herramme nimeä, me saarnaamme sitä.
Kysymys 1260
Adventistit viettävät lepopäivää lauantaina. Onko luterilainen lepopäivä sunnuntai oikein?
Kysymys 1259
Onko syntiä pukeutua vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin? Pitäisikö naisten pukeutua ainoastaan pitkään hameeseen ja esiintyä pää peitettynä? Pitääkö kaikilla naisilla olla pitkät hiukset ja miehillä lyhyet?
Kysymys kuuluu, mikä on nimenomaan naisen vaatetta ja mikä miehen. Myös naiset käyttävät esim. housupukua. Ei kaiketi nykyään kukaan nainen koko ajan esiinny pää peitettynä ainakaan länsimaissa. En näe mitään syytä ruveta yksityiskohtaisesti määräilemään näitä ja muita vastaavia asioita. Jos tarkoituksella mies tai nainen tahtoo "vaihtaa sukupuolta" ja siksi pukeutua toisiin vaatteisiin, ei se ole Jumalan luomistyön kunnioittamista.
Kysymys 1258
Minulla on iso unelma joka askarruttaa,välillä itsekkin ajattelen ettei se ole mahdollista tai se ei tule ikinä tapahtumaan,mutta olen saanut unelman
"pysymään hengissä" ja rohkaistunut vähän. Mielestäni unelmani on todella iso enkä tiedä voiko sitä edes rukoilla Jumalalta.Voin kertoa unelmastani jotain:toivoisin saavani mahdollisuuden tavata eräät henkilöt ja kertoa heille
Jumalasta ja siittä miten heidän syntiensä puolesta on kuoltu ristillä että he saisivat iankaikkisen elämän,olen rukoillut jumalalta tätä asiaa jo tovin ja välillä olen epätoivoinen asian suhteen. Kysyisinkin: haluaako jumala toteuttaa isot ja mahdottomatkin unelmat? Ja jos haluaa mistä tietää että mikä on väärä unelma ja mikä oikea? Ja tarviiko unelmaa rukoilla kokoajan? Ja miten sitä kuuluu rukoilla?? Kiitos jos haluat vastata 🙂
Paavali
sanoo Timoteukselle, että hän astuisi esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla
(2. Tim. 4:2). Lisäksi meitä kehotetaan ja innostetaan saarnaamaan
evankeliumia "kaikille luoduille" (Mark. 16:15). Sen mukaisesti
ryhdy vaan toimeen. Rukoile asia edestä, kerro ihmeessä Jeesuksesta niille, joille tunnet
kehotusta. Ei siinä tarvita sen erikoisempaa rukousta. Uskoisin, että hyvin yksinkertainen ja
nöyrä rukous on paras. Jeesus tahtoo kuulla sinua. Hän lupaa vastata rukouksiisi. Luota ja iloitse
siitä.
Kysymys 1257
Eivätkö useassa tapauksessa kristityt ristiretkillä olleet petoja?
En tiedä. Varmasti heitäkin oli. Yleistys on yleensä ongelmallinen tapa tulkita historiaa. Ristiretkistä on kirjoitettu paljon. Kyllä tietoa löytyy esim. kirjastosta.
Kysymys 1256
Eikö ns. big bang teoria eli alkuräjähdysteoria kuuluisi käsitellä äidinkielen tunnilla käsiteltäessä kirjallisuutta, sillä se on science fiction kirjallisuutta? Tuskin kukaan kristitty on alunperin saanut näin villiä päähänpistoa. Tästä voidaan siis myös esittää tulkinta, että alkuräjähdysteoria on uskomus, jonka tarkoitus on löytää maailman synnylle muu selitys kuin Jumala eli sulkea Jumala pois. Teoriaa voidaan pitää ateistin luomiskertomuksena.
Vaikea sanoa, miten se kaikki tapahtui, kun Jumala loi maailman. Siinä on voinut paukkua ja järistä milloin missäkin. Pääasia on silti pääasia: Jumala on Luoja ja luonut kaiken.
Kysymys 1255
Kumpi käännös vastaa paremmin alkutekstiä: "Hän antaa VOIMAN tulla Jumalan lapseksi". Vaiko "OIKEUDEN" tulla... Johanneksen kirjeen eka luku siis. Kuulostavat suomalaisittain aika erilaisilta.
Molemmat käännökset ovat mahdollisia. Johannes käyttää mielellään ilmauksia, jotka voi ymmärtää kahdellakin tavalla, joskus vieläpä kolmella tai useammalla tavalla. Syvällinen teologi tuo Johannes!
Kysymys 1254
Heb 10:26 "Sillä jos me ehdollamme sitte syntiä teemme, kuin me olemme totuuden tuntoon tulleet, niin ei meillä ole enää yhtään uhria syntein edestä." Pelottavat sanat. Miten tämä jae olisi ymmärrettävä? Onko siis niin että uskova joka tieten synnin tekee - ei saa enää armoa?
Ks. kysymys 1129.