Kysymykset
Kysymys 1378
Jehovantodistajat hylkäävät esim. oman lapsensa, joka ei tunnusta heidän oppiaan. Eli alkavat karttaa. Minut on hylätty.
Vanhempani eivät ole jehovantodistajia. He ovat narsisteja. En enää suostunut alistettavaksi, vaan toin julki oman mielipiteeni. Tästä aiheutui se, että minua uhattiin lähestymiskiellolla ja minulle ilmoitettiin etteivät halua olla tekemisissä meidän (minun ja perheeni)kanssa. Ovat omissa oloissaan, kodissaan lukittujen ovien takana. Eivät ole myöskään kenenkään sukulaistensa kanssa tekemisissä, sillä kaikissa on jotain vikaa tai ovat loukanneet heitä jotenkin heidän mielestään. En ole nähnyt heitä vuosiin. Heidän kanssaan ei voi keskustella. He eivät näytä itseään. Minulla ei ole enää vanhempia, vaikka he ovat elossa. Miten minun pitäisi suhtautua heihin? Mitä pahaa minä olen tehnyt, että olen saanut tuollaiset vanhemmat? Ihmiset ihmettelevät millainen minä olen, kun en ole vanhempien kanssa tekemisissä. Pääsevätkö he taivaaseen? Näenkö heidät siellä? En silti tiedä enää haluaisinko sitä.
En osaa vastata tähän kysymykseen, kun minulla ei ole netin kautta (eikä muutenkaan) mahdollisuutta kuulla myös toista osapuolta. En pysty hahmottamaan kokonaisuutta tämän kysymyksen perusteella. Ei kyse välttämättä ole narsismista, vaan syynä voi olla yhtä lailla tuo mainitsemasi uskonnollinen ryhmä, joka antaa suunnan ja mallin käyttäytymisestä "ulkopuolisia" kohtaan. Silloin syy ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä vanhemmissasi vaan muualla. En usko, että tämä ilmaisemasi asennoituminen vanhempiisi auttaa asiassa. Ymmärrän vahvasti pettymyksesi tunteen ja palon, mutta nyt, kun ollaan tässä, ei nurja asenne murra lukkoja. Rukoile itsesi ja vanhempiesi puolesta ja anna rukouksen muuttaa itseäsi ja heitä toisenlaisiksi. Mielestäni on hyvä, että et enää ole suostunut "alistettavaksi". Se on oikein. Tapahtukoon sekin rakkaudessa.
Kysymys 1377
Yritän elaa elamaani mahdollisimman terveellisesti ja noudattaen saantoja, jotta en koe huonoa omaatuntoa. Kuitenkin valilla jaa jotkin asiat harmittamaan pahasti ja omatunto soimaa. Minulle on todettu ahdistuneisuushairio (OCD) jossa pakonomaisesti ajattelen eri asioita ja koen etta minusta on haittaa ymparistolle. Muutenkin olen masentunut aina ajoittain. Olen saanut apua tahan ja yritan monin keinoin selvita elamasta naiden apujen avulla. Kuitenkin silloin talloin tapahtuu asioita jotka jaavat mieleeni kummittelemaan vaikka tekisin mielestani lopulta oikein en saa niita pois. Tallainen tilanne kavi etta kavin ruokakaupassa ostoksilla ja kassaan tuli virhe ja sita siina selviteltiin jonkin aikaa kunnes kassaneiti antoi rahasta takaisin ja lahdin. Huomasin matkan varrella etta en koskaan antanut rahaa hanelle eli hanelle tuli virhe ja antoi rahaa takaisin vaikka en koskaan maksanutkaan. Olisin voinut palata takaisin, mutta jatkoin matkaa. Tanaan menin kauppaan uudestaan ja selitin tilanteen(silla eilen pohdin tilannetta etta mita kuuluisi tehda kysymys oli kuitnekin 5 punnan summasta). Olen ulkomailla tyoharjoittelussa ja kielitaitoni ei ehka ole tarpeeksi hyva etta kassaneiti olisi taysin ymmartanyt mita tarkoitin. Jokatapauksessa han sanoi etta ei asiaa tarvitse korjata enaa. (summa on kuitenkin vain 5 puntaa) han sanoi etta asia on ok etta ei tama haittaa. En siis saanut maksettua koskaan. Tama on jaanyt nyt mietityttaan etta olenko nyt huono ihminen ja mita Jumalakin tasta ajattelee? Vaikka summa on pieni on kysymys periaatteesta ja en tieda mita tehda. Voinko nyt vain unohtaa taman ja jatkaa elamaa? Kiitos vastauksesta.
Kiitos avoimesta tilityksestäsi. Minusta toimit oikein ja reilusti koko tilannetta ajatellen. Kunnioitan tapaasi hoitaa asia kokonaan pois mieltäsi painamasta. Vaikka se asia nyt vielä mietityttää ... En itsekään näe mitään syytä jäädä "jumiin" tähän tilanteeseen. Ei siihen ole mitään syytä. Voit jatkaa matkaasi vapaalla tunnolla ja iloisella mielellä.
Kysymys 1376
Voinko olla sellaisen kristityn kaveri facebookissa (sukulaisuussuhteilla ei tässä ole vaikutusta), joka profiilissaan julkisesti hyväksyy homoseksuaalien parisuhteet? Kysymys on varmaan liian vaikea vastattavaksi, koska riippuu millä taktiikalla on liikkeellä. Jokainen valitkoon sen tavan, joka tuntuu tehokkaimmalta auttaa toista oikealle tielle. Toisaalta Raamattu kehoittaa karttamaan niitä kristittyjä jotka julkisesti hyväksyvät synnin. Onko sellaista kristittyä kartettava, joka ei itse elä homoseksuaalisissa suhteissa, mutta hyväksyy ja opettaa niiden olevan oikein?
En muutenkaan tunne mitään suurta ihastusta ja intoa ruveta tämän palstan kautta säätelemään yksityiskohtaisesti eri kristittyjen ja uskovien Facebook-käyttäytymistä tai vastaavaa. Päädytään äkkiä ja rumasti vääränlaisiin "Ei saa"-listoihin, joista on ollut pelkkää harmia monesti. Ne eivät pysty ottamaan huomioon eri tilanteita ja sovelluksia - kuten itsekin hyvin kirjoitat. Kyllä itse sanoisin, että kanssakäymisessä eri mieltä olevien kanssa on oikein ja ihan tavoiteltavaa saada todistaa nöyrästi ja rakkaudellisesti totuuden puolesta. Myös näissä 6. käskyn piiriin kuuluvissa asioissa.
Kysymys 1375
Voiko kristitty syödä sikaa ja muita Raamatussa saastaisiksi luokiteltuja
eläimiä? Olen kuullut opetusta, ettei jakoa saastaisiin ja puhtaisiin eläimiin
olisi missään varsinaisesti kumottu.
Ja miten Jeesus olisi voinut kumota
(Mark.7:18-19) jonkun Tooran säädöksen.
Onko kyse todella siitä, että saastaiset eläimet julistetan puhtaiksi? Miksi
Jeesus kumoaisi jonkun tooran säädöksen kun ei Hän sitä muuallakaan tee
(Matt 5:17-20)? Miksi Jeesus käskisi juutalaisten
syödä epäpuhdasta ruokaa päinvastoin tooran ohjeita?
Jumalan luoma on puhdasta. Tuon tärkeän
Mark. 7:18-10 lisäksi lue myös
Room. 14:13-23 ja
myös Apt. 10:9-15. Ne ovat
selkeitä kohtia ja antanevat vastauksen kysymykseesi. Mitään estettä ei ole
esim. joulukinkun syömiseen. Uudessa liitossa ei enää päde kaikki VT:n lait ja
säädökset. Niiden profeetalliset esikuvat ovat täyttyneet Kristuksessa ja
Kristuksen kautta. Siksi niitä ei tarvitse (enää) noudattaa samaan tapaan kuin
vanhassa liitossa.
Kysymys 1374
Onko meidän annettava koko perustarpeidemme yli menevä rahallinen osa maailman evankelioimiseen?
"Iloista antajaa Jumala rakastaa." Se lähtee tästä asenteesta.
Kysymys 1373
Luin LSRY:n lähetystyöstä näiltä sivuilta. Muutama kysymys. Mennäänkö uusille alueille evankelioimaan ennestään evankelioimattomia vai keskittyykö työ pääasiassa olemassaolevien seurakuntien väkimäärän lisäämiseen? Kuinka monta uutta seurakuntaa perustetaan vuodessa? Kuinka monta voitetaan Kristukselle kuukausittain?
En osaa vastata viimeiseen kysymykseen. Yksin Jumala tietää. Työtä tehdään sielujen voittamiseksi Kristukselle. Kaikkialla (myös uhan täällä Suomessa) on paljon niitä, jotka eivät ole kuulleet mitään Jeesuksesta. Sitten on lisäksi niitä alueita ja kieliä, joille ei ole edes Raamattua (tai osia siitä) käännettynä omalle kielelle. Hyvä motto on "evankelioikaa kansat evankelioimaan kansoja".
Kysymys 1372
Jätin viestin liittyen GFA:n lähetystyön tukemiseen, jossa lapsikaste ei ole käytössä. Toivoisin vastausta akuutisti, koska minua repii tässä sisäinen ristiriita. Ehdin jo laittaa viestin GFA:lle, jossa ilmaisin haluni tukea GFA:n lähetystyöntekijää. Vielä en siis ole kannatusta aloittanut, mutta ilmaissut haluni kannattaa. Voin vielä peruuttaa päätökseni, jos haluan.
Kyllä itse haluan tukea sellaista Jumalan valtakunnan työtä, joka ei ole ristiriidassa Jumalan sanan opetusten kanssa. Valinnanvaraa kun kerta on. Itsekin olen kouluttanut Göteborgissa (siis FFG:ssä) lähettejä Aasiaan. Jos kerta on hyviä vaihtoehtoja lähetysvarojesi kohdentamiseen kaikin puolin raamatulliseen työhön, miksi ei niin tekisi?
Kysymys 1371
Vaatiko kristinuskon Jumala vanhan testamentin uhreja? Vaatiko hän Jeesuksen uhria ristillä? Oliko Jeesus ristillä Jumalan toiminnan kohteena vai ainoastaan ihmisten? Edeltämääräsikö Jumala Jeesuksen kuolemaan ristillä?
Synti vaatii sovituksen. Näin se oli Vanhassa Testamentissa. Näin se on myös Uudessa Testamentissa. Hebrealaiskirjeessä sanotaankin, että ilman verenvuodatusta ei ole anteeksiantoa. Jeesuksen kuolema ristillä oli ennustettu kaikissa pyhissä Kirjoituksissa. Ristillä Jeesus huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Hän on siis ollut selvästi "Jumalan toiminnan kohteena". Jumala heitti hänen päällensä meidän kaikkien kaikki synnit. Samalla tietysti ihmiset olivat ne, jotka hänet ristiinnaulitsivat ja siten hekin tekivät "oman osuutensa". Kokonaisuutena kaikki tapahtui tarkkaan sen mukaan, kuin oli ennustettu. Siksi ei tarvitse epäillä, että oliko Jeesuksen uhri Jumalalle mieleen vai ei. Se uhri oli aivan varmasti Jumalan mielen mukainen. Siksi ja sen vahvistukseksi hän herätti Jeesuksen kuolleista. Sinä saat tämän perusteella turvata Jeesukseen ja uskoa vahvasti, että hänen tähtensä myös sinun syntisi annetaan anteeksi.
Kysymys 1370
Kysymykseeni 1359 liittyen, jonka jätin, kaipaisin taas heti vastausta. Onko siis minun vaadittava, että kaverini 1) hylkää jehovalaisuuden ja 2) huorintekemisen ja 3) kääntyy kristinuskoon, jotta voisimme olla kavereita? Pitääkö minun siis vaatia kaveriani kääntymään kristinuskoon vai ainoastaan hylkäämään harhaoppi ja huorintekeminen? Uskoon ei kumminkaan sovi pakottaa välien katkaisemisella, vaan se tulisi jättää valinnanvaraiseksi.
Ks. edellinen vastaus.
Kysymys 1369
Kysymys 1359. Ilmoitin henkilölle kasvotusten, että en halua olla tekemisissä,
koska hän pitää itseään kristittynä (Jehovan todistajana) ja ostaa seksiä sukupuoliyhteyden muodossa. Sanoin että jos hän hylkää tämän synnin, niin voimme miettiä kaverisuhdetta uudestaan. Olisiko minun pitänyt sen lisäksi sanoa, että jos hän hylkää Jehovan todistajien opin, niin voimme olla kavereita? Tämä henkilö ei kuulu mihinkään kristilliseen yhteisöön, niin häntä ei voi seurakunnasta erottaa, ainoastaan karttaa kristittynä.
Pitääkö siis täyttyä kaksi ehtoa ennenkuin voimme olla kavereita:
1) huorintekemisen hylkääminen
2) Jehovan todistajien opin hylkääminen
Ymmärtääkseni Jehovan todistajien kanssa voi ja kuuluu kumminkin yleisesti ottaen ystävystyä, jotta saisi heidät voitetuksi Kristukselle.
Näkisin samalla tavalla. Kyllä Jehovan todistajat tarvitsevat ihan varmaan niitä, jotka kertovat heille Raamatusta totuudellisesti ja rakkaudellisesti. Ei voi kääntyä, ellei kukaan julista. Usko tulee kuulemisesta. Sen, joka tähän ryhtyy, täytyy olla omassa uskossaan vahva. Jotta tietää, mistä puhuu ja osaa kristinopin kokonaisuuden ja syvälläsiyyden. Mutta eri asia on, jos ostaa seksiä tai lankeaa muuhun selkeään sananvastaiseen toimintaan. Ei yksikään kristitty voi olla tällaisissa asioissa niin sokea, etteikö tietäisi, mikä on Jumalan tahto.
Kysymys 1368
Onko verensiirto ja verenluovutus sallittu kristitylle?
Totta kai, jos sillä pelastetaan henkiä.
Kysymys 1367
Kiitos vastauksesta kysymykseen 1362. En ihan saanut kiinni siitä mitä vastauksella
tarkoitit.
Pitäisikö siis kieltäytyä elokuvista jos joku kohta elokuvassa pitää sisällään synnillisen aspektin? Tai musiikista jos sanoitukset ovat ns. tavallisia (en tarkoita nyt rienaavia sanoituksia tms.)? Onko sitten kaikki "ei-kristillinen" automaattisesti pahaa ja syntiä? Kuuluuhan tähän elämään moninaiset asiat jotka ei mielestäni ole välttämättä "hyvää tai pahaa". Jos nyt laulu vaikka kertoo ihmissuhteista (kuten usein) tai elokuva kertoo sodasta niin, eihän se tarkoita että pitäisin sotaa hyvänä asiana vaikka elokuvan katsoisinkin, sehän on vain kuvaus jostain tarinasta tai tapahtumasta. Noh, ehkä tässä on sitten aika paljon kyse persoonallisuuksienkin eroista kristittyjen kesken. Käsittääkseni Lutherkin suhtautui varsin positiivisesti musiikista ja elämästä nauttimiseen ja kehotti jopa masennukseeen taipuvaista "Vahvista itseäsi seurakunnan yhteydellä. Mene sitten iloiseen seuraan, myös naisten seuraan, syö, tanssi, pidä hauskaa ja laula." Siunausta ja kiitos palstasta.
Tarkoitin tosiaan sitä, että me voimme oppia viisaitten ihmisten seurassa monenlaista. Vaikka he eivät siis olisi uskossakaan. On tietysti myös mahdollista mennä pahasti harhaan heidän seuransa vuoksi. Lopulta kumminkin kaikki, mikä on totta, palvelee vain Jumalan hyviä aivoituksia, hänen joka yksin on Totuus.
Lutherin toteamus on hyvä pitää mielessä, kunhan ei anna vapauden koitua lihan mielihalujen hyväksi eikä tulkitse Lutherin lausetta niin, että hän hyväksyisi tuolla kaiken mahdollisen riehakoinnin.
Elokuvien suhteen lienee parasta tiettyyn varovaisuuteen. Niiden juonta ja kuvausta on vaikea tietää ennen kuin katsoo ne. Mikäli elokuva on rienaava tai sisältää selvää Jumalan tahdon vastaista opetusta tai toimintaa, on parempi jättää se väliin. Miksi katsoa "sivistyksen nimissä" sellaista, mikä ohjaa pois kasteessa meidän ylle lausutusta nimestä? Sama pätee muuhunkin. Silti myönnän, että rajan vetäminen käytännössä ei aina onnistu näin helposti. Ja kyllä monissa todellisuuteen pohjautuvissa elokuvissa ja kirjoissa on pakko tehdä selkoa esimerkiksi sodan kauhuista (kuten kirjoitit).Monet dokumentit ovat avanneet yhden ja toisen silmät näkemään kauheuksia, joiden lopettamiseksi nuo ovat sitten ryhtyneet toimimaan.
Hiukan vaikea on antaa kovin yksityiskohtaisia ohjeita jokaisen mahdollisen tilanteen varalle. Sinun täytyy itse tiedostaa, mikä tai mitkä ovat sallitut rajat. Ne ovat varmasti olemassa. Niiden ylittäminen ei koidu siunaukseksi.
Kysymys 1366
Jos raiskauksen uhri tulee raskaaksi, niin onko hänen sallittua tehdä abortti? Tätä kysymystä en löytänyt haulla näiltä sivuilta.
Abortin suhteen on kristikunnassa keskusteltu pitkään ja tarkkaan kahdesta mahdollisesta, mutta ei pakollisesta poikkeuksesta:
1) Jos äidin henki on vaarassa.
2) Jos on kyse raiskauksesta.
Ensimmäinen kohta on minusta selvempi. Siinä lopullinen ratkaisu on äidillä. Muut eivät voi päättää asiasta hänen puolestaan.
Toinen kohta on kimurantimpi. Tapaus on kaamea, mutta voitaneen silti pohtia, onko miehen tekemä synti lapsen vika ja täytyykö lapsen kuolla sen tähden.
Abortti sosiaalisista ja muista syistä on aina väärin.
Kysymys 1365
Miten tulkitset 1 Kor. 5:5? Itse ymmärrän sen niin, että erotetaan seurakuntayhteydestä ja että kristityt eivät enää seurustele tällaisen kanssa ellei tämä tee parannusta ja hylkää syntiään. Olenko ymmärtänyt oikein? Toivottavasti vastaat mahdollisimman nopeasti, sillä asia on ajankohtainen.
Olet. Toivottavasti vastaus tuli riittävän nopeasti ... 🙂
Kysymys 1364
Miten voisin löytää varmuuden siitä, että Jumala tahtoo minutkin taivaaseen ja on sovittanut minun (ja ihan kaikkien synnit)? Olen lukenut raamattua mutta se tuntuu puhuvan vain Jumalan valituista tai muuta. Rakastaako Jumala kaikkia yhtä paljon, myös niitä jotka ei usko? Minuakin? Miten voisin tästä vakuuttua?
Jumalan sana sanoo selvästi, että hän on rakastanut koko maailmaa. Siis sinuakin. Lue Joh. 3:16. Lisäksi toivon, että olet kastettu. Siinä sinulla on varmuus. Jumala on siinä solminut "iankaikkisen liiton kanssasi". Se ei horju sinun ailahtelujesi mukaan. Hän on ja pysyy uskollisena, vaikka sinä olisit ollut uskoton.
Kysymys 1363
Kysymys 1359: 1. Kor. 5:5 soveltamisen ongelma lienee
se, että asiayhteyden perusteella sitä voi soveltaa ainoastaan kristittyihin, ei tämän maailman
ihmisiin. Vai pitääkö ensimmäisen Korinttilaiskirjeen 5 luku soveltaa
myös
Jehovan todistajiin?
Mikä ongelma tämä on? Jaetta sovelletaan kristittyihin tai itseään kristittyinä pitäviin ihmisiin. Ei tuo po. henkiläö tuossa luvussa varmaan itseään ensi alkuun luopiona pitänyt, vaikka oli sellainen varmasti.
Kysymys 1362
Voiko kristitty kuunnella maallista musiikkia tai katsoa maallisia elokuvia? Itse tykkään tietyn tyylilajin musiikista (mm. kevyt heavy-rock) ja myös hyvistä elokuvista. Tuon musiikin kuuntelu saa minut usein hyvälle ja iloiselle tuulelle, vaikkei sanat olisikaan hengelliset. Kuuntelen toki myös hengellistä musiikkia. Ikinä mikään musiikki ei ole vienyt minua etäämmäksi Jumalasta, päinvastoin ajattelen että se on jopa ilostuttanut ja virkistänyt huonoina päivinä. Sanoitukset toki voi olla ns. turhanpäiväisiä mutta en yleensäkään kiinnitä niihin huomiota vaan nautin melodiasta ja rytmistä. Sama juttu elokuvien kanssakin. Monet hyvät elokuvat ovat saaneet ajattelemaan asioita laajemmassa näkökulmassa ja ne voivat olla hyvin koskettavia (vaikkapa Slummien miljonääri, Kaunis mieli jne).
Ymmärrän toki, että raskas musiikki tai alkoholin kohtuukäyttökin voi jollekin henkilölle olla vaikea hyväksyä jos esim. se on liittynyt vahvasti aiempaan syntielämään. Tällöin tietysti on syytä ottaa tämä lähimmäinen huomioon, eikä esim. hänen läsnäollessa juo alkoholia lainkaan tms. Mutta jos omassa elämässään on kokenut ettei ne asiat (minulla esim. musiikki ja elokuvat) vie etäämmäs Jumalasta vaan jopa päinvastoin piristävät mieltä ja antavat iloa, niin eikö se silloin ole ok? Tietysti lähes kaikkeen tässä maailmassa olevaan liittyy jotain syntisiä elementtejä (elokuvassa voi olla seksuaalinen kohtaus, jossain kappaleessa voi olla vähemmän rakentavat sanat jne), mutta pitäisikö näiden takia sitten hylätä koko asia - itse jotenkin ajattelen, että voisin kuitenkin ottaa niistä sen hyvän (hienot melodiat, hyvä tarina jne) ja nauttia niistä.
Hyvästä voi oppia hyvää ja pahasta oppii pahaa. Ajattelevan ja pohtivan ihmisen kanssa keskusteleminen opettaa. Samoin hänen tekstiensä, sävellystensä jms pohtiminen. Kuitenkin on totta kaikkialla, että todellisen viisauden alku on Herran pelko. Kaikkea sitä, mikä on vastoin Jumalan tahtoa kannattaa aina karttaa ja välttää. Suokoon siihen Jumala armonsa. Tarkkana tuollaisessa rajankäynnissä on oltava. Ei ole mieltä ehdoin tahdoin hyvän varjolla impata itseensä vääryyttä. Monesti on mahdollista etukäteen koettaa selvittää, minkälaisesta hengen "tuotteesta" on kyse. Silti me kohtaamme elämässämme paljonkin sellaista, mikä ei sovi kristitylle. Siinä hetkessä olisi suuri armo, jos saisimme sulkea sydämemme kaikelta vääryydeltä. Minun oma lihani syttyy helposti kaikkeen pahaan. Joskus on parempi, että voittaa kiusaukset pakenemalla eikä yrittämällä (mukamas) taistella niitä vastaan.
Kysymys 1361
Voiko luopio pelastua?
Voi, jos hän kääntyy Herransa puoleen: katuu syntejään, tunnustaa ne ja uskoo ne Jeesuksen tähden anteeksi.
Kysymys 1360
Hei. Onko Israelin kansalla vieläkin tietty erityisasema Jumalan valittuna kansana vaikka eletään uuden liiton aikaa? Ja liittyykö tämä erityisema Israelin kansaan vai valtioon vai kenties molempiin? Ja mikä tämä erityisasema sitten oikeastaan on? Vai onko ns. korvausteologia mielestäsi oikea tulkinta?
Asia on jäänyt minulle hiukan hämäräksi. Paljon on Suomessakin piirejä jotka ovat hyvin kiinnostuneita Israelista, jotka puhuvat Israelin siunaamisesta jne. Mitä tällöin oikeastaan pitää siunata, Israelin kansaa, valtiota vai mitä?
Olisin kiitollinen jos voisit tätä asiaa valaista minulle.
Kyllä
Israelin kansalla on yhä erityisasema Jumalan suunnitelmissa (lue Room.
9-11). Jumala on uskollinen
lupauksilleen. Ne koskevat edelleen Israelia "lihan mukaan". Jos Jumala ei olisi uskollinen kerran antamilleen lupauksilleen omaisuuskansalleen Israelille, miten hän voisi olla uskollinen meille antamille lupauksille?
Israelin siunaaminen ei tarkoita kaiken sen hyväksymistä, mitä israelilaiset tekevät. Niin kauan kuin he elävät epäuskossa ja hylkäävät Messiaansa Jeesuksen, eivät he pysty rakastamaan sekä lähimmäisiään että vihamiehiään niin kuin Kristus on käskenyt. Tämän tähden tapahtuu vääryyttä esim. nykyisessä Israelissa ja Lähi-Idässä laajemmin. Toisaalta on myönnettävä, että tiedotus Israelia koskevissa asioissa on aika yksipuolista (ja osittain jopa valheellista). Israelilla on oikeus puolustaa maatansa ja rajojansa hyökkäyksiä ja terrorismia vastaan. Samalla on hyvä muistaa, että Mooseksen laki toistuvasti kehottaa juutalaisia elämään sovussa heidän keskuudessaan asuvien muukalaisten tai vastaavien kanssa.
Israelin siunaamisella me saamme pyytää Jumalan hyvää johdatusta hänen omaisuuskansalleen ja evankeliumin rauhaisaa voittokulkua koko kansalle.
Kysymys 1359
Ei eräs kaverini sittenkään ole kristitty. Hän ei usko kolminaisuusoppiin eikä Jeesuksen olevan Jumala. Hänen näkemyksensä muistuttaa hyvin paljon Jehovan todistajien näkemyksiä. Kuiten hän sanoo ristiriitaisesti kunnioittavansa Raamattua ja silti ostaa seksiä.
Pitäisikö minun tässä kohden soveltaa Raamatun sanaa, että "harhaoppista ihmistä karta, ojennettuasi hän kerran tai kahdesti, sillä sinä tiedät, että tuollainen ihminen on kieroutunut ja tekee syntiä".
Olen häntä ojentanut jo kahdesti väärästä opista ja seksin ostamisesta, mutta mitään muutosta hänessä ei ole tapahtunut.
Ehkä minun siis ei kannata kovin paljoa olla hänen kanssaan tekemisissä. Toisaalta hän on mieleltään sairas ja aika hankala ihminen. Mielen sairauden vuoksi armoa tarvitaan ehkä enemmän, mutta se ei poista hänen vastuutaan synnin harjoittamisesta ja Jeesuksen jumaluuden kieltämisestä ja siitä, että silti esiintyy Jumalaan ja Raamattuun uskovana.
En tunne
tätä tapausta. Kertomasi perusteella vaikuttaa hurjalta. Jos tuo kaikki on noin, lienee parasta
noudattaa 1. Kor. 5:5.
Kysymys 1358
Voinko olla naispapin kaveri facebookissa?
En ota kantaa. Tilanteet ja sukulaissuhteet täytyy ottaa huomioon.
Kysymys 1357
Kerrohan vielä, miten "hoidetaan varkaat ulos" eli puhdistetaan oma kotiseurakunta väärästä opetuksesta? Tämä neuvo hämmentää minua ja kysynkin, että onko jossain onnistuttu näin tekemään? Minun omassa luterilaisessa seurakunnassani ei ole!
Kysymys, johon yksin Jumala tietää vastauksen. Kysy rukouksessa häneltä vastausta. Sinun tehtävänäsi on olla uskollinen vähässä, jotta tulisit paljon vartijaksi.
Kysymys 1356
Tällä palstalla tulee tämän tästä esiin ajatus kirkosta eroamisesta. Suhtaudut siihen erittäin jyrkästi kehottaen aina ja joka tilanteessa pysymään siinä. ¨
Oletko kuitenkaan milloinkaan ajatellut, että on ev. lut. seurakuntia (sinähän et voi tietää niitten kaikkien hengellistä tilannetta) joissa pysyttäytyminen saattaa johtaa ihmistä harhaan koska opetus on niin maallistunutta, jopa suorastaan luopumukseen rohkaisevaa (siis kun vesitetään tieten tahtoen Sanaa).
Tämä kannattaisi ottaa huomioon kun vastaa ihmiselle, joka kenties hyvinkin aralla tunnolla asiaa miettii. Uskovien yhteyttä voi aivan hyvin olla myös tämän virallisen ev. lut. kirkon ulkopuolella, aivan luterilaistakin sellaista. Jumalan silmissä uskon tuollaisen toiminnan kelpaavan.
Luulen olevani tietoinen monista kirkkomme virheistä ja ongelmista ... Juuri siksi kehotan pysymään kirkossa ja rukoilemaan toiminnan puolesta ja toimimaan omassa tunnustuksellisessa yhteydessä uuden, paremman seurakuntayhteyden puolesta.
Tällä palstalla olen kehottanut kristittyjä hakeutumaan oikean ja puhtaan sanan äärelle. Ei ole mieltä käydä siellä, missä ei enää pidetä kiinni Raamatun opetuksesta. Kirkosta eroaminen on sitten eri asia. En pidä sitä minkäänlaisena ratkaisuna ongelmiin.
Kysymys 1355
Kysyin naispappeudesta ja kysymykseni oli, että onko naispapin toimittama 1.) Kaste ja 2.)
Ehtoollinen päteviä sakramentteja.
Vastaukseksi sain ilmeisesti kysymyksessä 1354. En kuitenkaan löytänyt vastausta
kysymyksiin
aiemmistakaan vastauksista tai linkin kirjoituksesta. Jos vastaus on, että "on syytä hakeutua vain apostolisen tavan mukaisiin messuihin" niin se ei valitettavasti vastaa kysymykseen. Näin toiminkin, enkä mene naispappien toimittamiin messuihin, eikä se ole tarkoituksenikaan, mutta kaipailin silti vastausta kysymykseeni.
Kasteen voi hätatilassa toimittaa kuka tahansa. Myös maallikko. Ei siksi tarvitse kiistää kenenkään toimittamaa kastetta, jos se siis on toimitettu Kolmiyhteisen Jumalan nimeen tai tässä kristikunnan pyhässä uskontunnustuksessa.
Ehtoollisen kohdalla tilanne on ongelmallisempi. Jumalan edessä ei ole olemassa naispappia. Mitä siis on se, mitä tällainen pappi on toimittamassa? Hätätilanteestakaan ei ole kyse, koska ehtoollinen ei sillä tavalla ole kasteeseen rinnastettavissa, että se antaisi uudestisyntymisen armon. Siksi tuo edellä sanomani ei enää sovellu tähän tilanteeseen. Naispapin toimittamassa ehtoollisessa kyse ei ole hänen mahdollisesta uskosta tai muusta sellaisesta vaan siinä on kyse naispapin itselleen omistamasta virasta, jota ei Jumalan edessä ole olemassa. Siksi hänen ei kuulu ollenkaan toimittaa ehtoollista missään yhteydessä.
Siksi lopulta todella jää vaan tuo sinunkin lainaamasi hyvä ja oivallinen ohje: "On syytä hakeutua vain apostolisen tavan mukaisiin messuihin." Iloitsen, että niin teetkin.
Ks. myös kysymykset 291 ja 733. Jo nisssä on edellisen kaltainen ja
samantapainen vastaus.
Kysymys 1354
Naispappeudesta tulee aina silloin tällöin kysymyksiä. Kehottaisin lukemaan näiltä sivuilta löytyvän pienen opetuksen asiasta (Tausta -> Vanhan käsikirjan mukainen jumalanpalvelus -> Liite: kysymys kirkon virasta). Tai voit kysellä minun ja Matti Väisäsen kirjoittamaa pientä vihkosta asian tiimoilta esim. Suomen Luther-säätiöstä. Useimpiin kysymyksiin vastaukset saadaan sieltä suoraan. (Voit tietysti myös tsekata vanhoja kysymyksiä ja vastauksia: Mene kohtaan "haku" ja rastita kohta "muu sivusto" ja kirjoita sopiva hakusana kentään ja lue sitten, mitä koneesi tuo näytölle.)
Tällaisen pienen ohjeen kirjoitin yhteen kysymykseen vastaukseksi. Yksityiskohdista voidaan keskustella lisää tarvittaessa.