Kysymykset
Kysymys 2055
Voiko lasta viedä harrastamaan balettia tai muuta tanssia? Onko tanssi syntiä?
Kyllä baletti on hyvä harrastus. Hyväkin asia voi tulla parhaan viholliseksi eli saada suhteettoman osuuden elämästämme ja viedä ajatuksemme pois kaikkein tärkeimmästä eli Raamatun Jumalan ja Kristuksen rakkaudesta ja hyvyydestä syntistä kohtaan. Näin voi käydä vaikka liikunnan, sellon soiton tai käsitöiden johdosta. Baletissa lienee myös hyvä muistaa, että se voi kasvavalle tytölle merkitä anoreksiaa tai bulimiaa tms. jos joutuu vääränlaisen valmennuksen uhriksi. On lisäksi hyvä muistaa ja ymmärtää, että on monenlaista tanssia. Osa on iljettävää. Esim. se Salomen tanssi, jonka johdosta Johannes Kastajan pää hakattiin pois. Tai vastaavanlaista tanssia jossain yökerhossa jne. Myös tanssipaikat ovat niitä, joissa on mielessä usein muut asiat kuin sielun autuus. En suosittele niihin menemistä. Jne. Tästä vastauksesta näkee ja ymmärtää, että yksiselitteinen vastaus kysymykseesi vaatii hiukan sen pohtimista, mistä kaikesta voi olla kyse, kun puhutaan tanssista. Uskoisin kuitenkin, että ajatteleva lukija saa tästä ikään kuin suuntaviivat siihen, kuinka edetä Herran pelossa ja Hengen johdatuksessa eteenpäin.
Kysymys 2054
Kysymyksestä 2050 haluaisin vielä tehdä lisäkysymyksen: onko siis niin, että ajattelemattomien omaatuntoa sitovien lupausten tekeminen on mahdollista saada Jeesukselta anteeksi ja päästä niistä vapaaksi jos sellaisia on tehnyt? Raamattu vaikuttaa suhtautuvan vakavasti lupausten tekemiseen, mutta toisaalta onko pakollista sitoa itseään ja lähipiiriään niihin loppuiäksi, jos alunperinkään asiaa ei ole loppuun asti harkinnut tai täysin voimissaan niitä tehnyt?
Näin juuri. Lisäksi on hyvä ymmärtää, että näistä lupauksista ja niiden tekemisestä voi jollekin tulla pakkomielle, jolloin ihminen kokee tehneensä tuon ja tämän lupauksen ja päivittäin niitä kasaantuu tunnolle jo monia, vuosien kuluessa lukemattomia. Siksi on hyvä muistaa, että ei kannata ajattelemattomasti lupailla mitään, mutta ei myöskään ajatella, että jokainen mielessä tapahtuva liikahdus olisi jo tavallaan Jumalalle tehty lupaus. Ja jos siltä alkaa tuntua, voi kääntyä Vapahtajan puoleen ja kertoa hänelle, ettei hallitse mieltänsä ja tätä lupausten pakkomieltä ja sitten vain yksinkertaisesti pyytää, että saa jäädä hänen hyvään hoivaansa sellaisenaan. Tuollaisen rukouksen hän kuulee mielellään!
Kysymys 2053
Minua on jo jonkin aikaa, oikeastaan vuosia, vaivannut eräs perustavanlaatuinen asia kristinuskossa: helvetti. Nuorempana tämä oli minulle itsestäänselvyys ja sopi muutoinkin mustavalkoisempaan maailmankuvaani. Näin "vanhemmiten" asia on alkanut vaivata oikein toden teolla esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta:
- Miten hyvä ja kaikkivaltias Jumala voi luoda ihmiskunnan, jonka jäsenistä miljoonat (tai miljardit) päätyvät ikuiseen tuskaan?
- Miten käy ihmisille ennen Jeesusta tai ihmisille, jotka eivät ole koskaan kuulleet syystä tai toisesta Jeesuksesta?
- Onko todella oikeudenmukaista, että ei-kristilliseen perheeseen tai kulttuuriin syntyneet ihmiset joutuvat kärsimään ikuisesti osittain vanhempiensa johdosta ja johdattamana?
- Eikö jokin absoluuttista ja ikuista tuskaa vähempi olisi riittänyt rangaistukseksi?
- Miten minä voisin olla iloinen taivaassa, jos lapseni joutuisi kärsimään ikuisesti helvetissä?
Mutkat suoriksi vetävä vastaus kysymyksiini muiden kohtalosta olisi Jeesuksen sanat Pietarille Johanneksen evankeliumissa: "... mitä se sinuun koskee. Seuraa sinä minua." Tällainen vastaus ei kuitenkaan ole tuonut minulle vuosiin rauhaa asian kanssa.
Olemme juuri viettäneet kirkkovuoden viimeistä sunnuntaita eli tuomiosunnuntaita. Se on ilon ja riemun päivä. Eikä vain sen johdosta, että tuomio voi olla myös vapauttava (eikä siis vain langettava). Kristitylle tuomio on Kristuksen tähden vapauttava ja siitä riittää iloa koko iankaikkisuudeksi. Mutta se tuomiosunnuntai on ilon aihe myös siinä mielessä, että oikeudenmukaisuus toteutuu. Jos ei olisi tätä viimeistä tuomiota eikä Jumala tuomitsisi ketään, se tarkoittaisi esim. että Jumala lopulta hyväksyisi Ukrainassa tapahtuvat kauheudet: tappamiset sekä kidutukset, raiskaukset ja moniin lapsiin ja nuoriin kohdistuvat törkeydet. Ei edes taivaassa päästäisi nauttimaan rauhasta ja Jumalan hyvän tahdon ja rakkauden täyteydestä. Siinä tapauksessa taivas muuttuisi tavallaan helvetiksi. Eipä kiinnostaisi itseäni enää ollenkaan ... Paikalla olisivat kaikki kiusaajat, murhaajat ja hirmuhallitsijat. Tällaisesta näkökulmasta katsottuna iankaikkinen tuomio alkaa enemmän avautua välttämättömänä oikeudenmukaisuuden toteuttamisena. Lisäksi voimme helvetin julmuutta kauhistellessamme ajatella, että rangaistus on hirmuinen, mutta niin on myös rikos. Tällä tarkoitan sitä, että se, joka hylkää Kristuksen, on pitänyt pilkkanaan Kristuksen itsensä kärsimän helvetin vaivan meidän syntiemme edestä, hänen pyhän kalliin sovintoveren vuotamista maahan meidän syntiemme sovituksesksi ja kaiken sen vaivan ja työn, jonka Kristus otti kantaakseen saattaakseen meidät autuaiksi. Kuka voisi välttää rangaistuksen, jos syyllistyy tällaiseen pöyristyttävään jumalattomuuteen? Helvetin kieltäjät eivät ole koskaan tajunneet rangaistuksen suhdetta rikoksen suuruuteen. Tätä täytyisi miettiä erityisesti, kun rangaistus tuntuu meistä liian suurelta. Onko todella noin? Tuskinpa vaan. Tai ei varmasti! Sitten on tietysti näitä monenlaisia kysymyksiä niistä, jotka eivät ole koskaan kuuleet evankeliumia jne. Ehkä on yksinkertaisinta sanoa tässä vain se, että kyllä oikeudenmukainen Jumala antaa oikeudenmukaisen rangaistuksen kaikille. Lopuksi se kaikille meille tärkein: Jeesus varoittaa helvetistä enemmän kuin kukaan toinen UT:n henkilöistä, mutta hän ei tee sitä "peloitellakseen meidät taivaaseen" vaan kertoakseen meille, että hän tuli pelastamaan meidät näin suuresta vaivasta. Siksi on parasta ja kauneinta päättää tämä vastaus Jeesuksen kiitokseen ja kunniaan, kun hän teki tämän, ettei meidän poloisten tarvitse joutua kadotukseen. Jeesuksen veressä synnit on kertakaikkisesti sovitettu!
Kysymys 2052
Miten tullaan rukoilevaiseksi? Entä jos asuu paikkakunnalla, jossa rukoilevaisseurat eivät toimi?
Rukoilevaiseksi ei sanan syvimmässä mielessä tulla vaan synnytään, nimittäin uudesti uskon kautta. Rukoilevainen on kristitty, joka rukoilee armollista taivaan Isää kaikessa tarpeessansa ja kiittää häntä kaikesta hänen hyvyydestänsä. Virallisesti ruk.yhdistyksen jäseneksi tullaan hakemalla jäsenyyttä johtokunnalta. Siihen tarvitaan kahden jäsenen suositus.
Kysymys 2051
Olen joutunut ikävän tosiasian eteen. Monien vuosien jälkeen olen huomannut, että mieheni on todella tyhmä. Kiireisinä työn ja perhe-elämän aikoina asiat vaan menivät ohi, vaikka kyllä silloinkin toisinaan ajattelin, että onpa mulla tyhmä puoliso. Miehellä on hyvin yksipuoliset kiinnostuksen kohteet. Ei mitään ideoita. Hän ei kiinnitä huomiota edes oman alansa asioihin, miten tuo ja tuo on ratkaistu. Ei vaivaa päätänsä millään älykkyyttä vaativilla asioilla. Eikä pystyisikään, kun ei älykkyyttä ole. Ei hoksaa elokuvien henkilöiden roolinimiä, joten elokuvien henkilötapahtumistakin on vaikea keskustella, kun kaikki pitäisi selittää, että se henkilö, joka teki sitä ja sitä. Hän on kovin pidetty ihminen. Häntä pidetään jopa fiksuna, mutta puolisona ei todellakaan mikään ihanne, ei mitenkään kiinnostava. Hän pitää erittäin hyviä hengellisiä puheita. Mutta jos näiltä tiimoilta spontaanisti pohditaan jotain, minkä pitäisi löytyä omista ajatuksista, niin hänelle ei tule mitään mieleen. Hänellä ei ole oikein omia mielipiteitä, joten on jotenkin toisten vietävissä. Olen minäkin ollut tyhmä, kun olen hänen kanssaan avioitunut. Kadun raskaasti tätä avioliittoa. Avioerokaan ei sovi kristilliseen vakaumukseeni. Miehellä ei varmaankaan ole aavistustakaan näistä minun mietteistäni. Mikähän tässä olisi avuksi? Raamattu kehottaa kiittämään joka tilassa. Sitäkin olen tehnyt, kyllä se auttaakin jollain lailla. Masentaa. Masennus vie toimintakykyni. Toiveeni on, että Jeesus tulisi pian tai että kuolisin pois.
Kiitos avoimuudestasi. On hyvä sanoittaa omat tuntemuksensa rehellisesti. Se auttaa varmasti niiden käsittelemistä. Iloitsen, että ole kantanut näitä asioita rukouksessa Herralle. Myös haaste opetella kiittämään joka tilassa on suurenmoinen tavoite. Itse jäin miettimään, että tässä olisi ihan varmaan tarvetta miettiä toisen ja erityisesti oman aviopuolison kunnioittamista ja hänen erilaisten heikkouksien rakkaudellista peittelemistä. Tosin juuri tätä tapausta en tunne. Sen puolesta lienee tarpeen, että pääsisit puhumaan tilanteestasi ihan henk.koht. jollekin toiselle sielunhoidossa. Voisitte sitten yhdessä katsoa eteenpäin ja etsiä ratkaisuja. En usko, että ratkaisu löytyisi puolison muutoksen saralta. Päinvastoin, jos ja kun rupeaa tilanteessa kuin tilanteessa kiinnittämään huomionsa mahd. puutteisiin ja virheisiin, niitä löytää koko ajan yhä lisää. Syöksykierre on sitä myöten valmis. Vajoaa yhä syvemmälle. Kuten kerroit oman masennuksesi oireiluista. Olisiko kumminkin puolisossasi yhtä ja toista hyvää? Mihin silloin alkuaan rakastuit hänessä? Jos hän osaa puhua hengellisesti rakentavasti ja pystyy näin levittämään siunausta ympärilleen, niin eikö tässä silloin olisi jotain syvempää, joka löytyy hiukan eri paikasta kuin mistä osasit kenties sitä edes etsiä ja hakea? Uskon, että jokainen ihminen on Jumalan kuva ja hänen ihmisyytensä on arvokas lahja. Kyllä meissä kaikissa on puutteita ja vikoja emmekä juuri avioliitossa voi sulkea silmiämme niiltä. Silti jokaisessa on kumminkin omanlaista kaunista olemista ja olemusta, jonka löytäminen tuottaa sinullekin iloa. Ja vaikka ei tuottaisi, niin sinut on kutsuttu silti rakastamaan niin kuin Kristus rakasti sinua. Rakkaus kaunistaa toisen, ei sen tähden, mitä hänestä itsestään löytyy vaan sen vuoksi, mitä rakkaus itsestään antaa toiselle.
Kysymys 2050
Kysymykseni koskee Jumalalle lupaamista ja mielessä tehtyjä päätöksiä. Kuinka sitovia tällaiset ovat? Jos olen mielessäni päättänyt vaikka luopua jostakin, onko lupauksen täyttäminen pelastuksen ja uskossa pysymisen ehto?
Entä jos lupaan mielessäni esim. sellaista materiaa, joka on myös puolisoni omaisuutta tai kustantamaa? Eihän Iisakinkaan uhraamisessa pyydetty lupaa tietääkseni?
Minulla taitaa olla jonkin sortin mielenterveydellisiä ongelmia. Onko tämä lieventävä asianhaara Jumalan silmissä vai onko Hän ehdoton tekemistämme päätöksistä?
Voit lukea Saarnajan kirjan kohdan https://lsry.fi/biblia/vt/Saarn/5#3-4. Siinä on sanottu pääperiaate. Tähän kannattaa pyrkiä. Jos tulee puhutuksi yli uskonsa, kannattaa sitä katua ja pyytää Jesukselta anteeksi. Pelastus ei perustu sinun tekemisiisi, mutta kristitty haluaa silti vaeltaa niin, ettei loukkaa omaatuntoansa eikä varsinkaan riko armollisen Isänsä tahtoa. Ja tietysti ei kannata luvata mitään, mikä on toisen omaa ja johon ei ole saanut toiselta lupaa, koska jos sellaisen lupauksen pyrkii toteuttamaan, niin syyllistyy myös varkauteen.
Kysymys 2049
Mistä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen voi tietää varmuudella että onko hänet kastettu vauvana? Jos oli ollut evlut. jäsen noin 35 vuotta, niin eikö siitä voi loogisesti päätellä, että on kastettu? Pitäisikö minun tilata kastetodistus kirkolta?
Pelkästään jo siitä, että olet kirkon jäsen, voit jo päätellä, että sinut on kastettu. Kirkossa ei voi olla kastamattomia jäseniä. Lisävarmuutta saat tosiaan, kun tilaat kastetodistuksen kirkolta. Siinä on silloin ihan mustaa valkoisella!
Kysymys 2046
Kristin+usko. Miksi käytetään sanaa kristin? Se on naisen nimi. Mutta kantasana sanassa kristin on Kristus. Kristin tulee Kristuksen nimestä?
Kyllä. Juuri näin. Kyse ei ole naisen nimestä eikä oikeastaan miehenkään vaan taustalla on Kristus, joka on käännös heprean sanasta Messias ja tämä sana tarkoittaa Voideltua. Kyse on siis oikeastaan juutalaisen pelastajahahmon tittelistä.
Kysymys 2045
Mitä mieltä olet siitä kun on joitakin kirjoja ilmestynyt, missä väitetään, että Jeesus kävi Tibetissä ja Intiassa?
Urbaania legendaa. Tietysti voi ajatella, että Jeesus Jumalana on kaikkialla läsnä, mutta tuota eivät ne kirjasi tainneet tarkoittaa ...
Kysymys 2044
Hei,
Äidilläni oli Siionin Virsien vanha painos, josta lauloin joskus hänen kanssaan virsiä. Kirja on minulla vieläkin, mutta siitä puuttuu ensimmäinen ja viimeinen sivu. Äitini kertoi minulle, että yksi virsi oli minun isoisäni äidin kirjoittama. En muista enää virren numeroa eikä minulla olevassa kirjassa ole sivua, jossa olisi mainittu virsien kirjoittajien nimet. Iso isoäitini nimi oli Maria Kaunismäki o.s. Wallström. Jos hänen nimensä löytyy, niin olisin iloinen, jos saisin tietää virren numeron, jonka hän on kirjoittanut. Kiitän vastauksesta etukäteen.
En osaa valitettavasti vastata tähän kysymykseen. Jos joku muu osaa, niin antakaa vinkki. Liitän sen sitten tähän perään. 🙂
Kysymys 2043
5. Moos 22:5 taitaa olla kohta jossa korostetaan sitä, ettei nainen saa pukeutua miesten vaatteisiin eikä mies naisten. Koskeeko sama myös unisex-vaatteita, jotka ovat todella neutraaleja? Entä jos ostan kirpparilta vaatteen ja se onkin alunperin toisen sukupuolen pitämä, mutten vaatteen tyylistä ole varma siitä?
Ja miten vauvojen ja pienten lasten kohdalla? Osa vauvojen vaatteista on uusina ja käytettyinä ostettuina kummallekin sukupuolelle sopivia.
Olihan Raamatun aikana vaatteet myös suurelta osin samanlaisia miehillä ja naisilla. Molemmilla oli ikään kuin sellaiset "kaavut". Naisten oli hiukan peittävämpi jne. Mutta ei ne vaatteet silloin niin erilaisia ollut. Eikä aina nykyäänkään. Ehkä nykyisin kumminkin selvästi enemmän erilaisia. Osittain tässä on siis kysymys vain kulttuurin eroista. Mutta ei kokonaan. Pienillä lapsilla on usein samanlaiset vaatteet tai lämpimissä maissa ei vaatteita juuri lainkaan. En itse ole jaksanut ruveta sen tarkemmin syynäämään pikkulasten potkupukuja. Ne lienevät aika lailla samoja kaikille. Kyllä kapalot olivat Raamatun aikana kaikille samoja. Aika vaikea keksiä niihin hirvittäviä isoja eroja. Ehkä joskus rikkailla oli varaa brodeerata kapaloita erivärisiksi ja lisäillä jotain koristetta tms. Mutta otetaan tältä osin ihan rennosti. Kyllä pojat ja tytöt sitten rupeevat myöhemmin hyvin tarkkaan syynäämään, mitä päällensä pukevat.
Kysymys 2042
Mitä tarkoittaa Martti Lutherin kirjan Sidottu ratkaisuvalta etukannen kuva, jossa on kaksi miekkaa vastakkain ja ylä- ja alapuolella jotakin kirjamia? Mitä nuo kirjaimet ovat?
Siinä ovat ylhäällä kirjaimet ML eli Martti Luther ja alhaalla kirjaimet ER eli Erasmus Rotterdamilainen. Kyse on siis Lutherin kirjasta Erasmusta vastaan. Se taistelu käydään ei "tavallisin miekoin" vaan "sanan miekoilla" eli Raamatun tekstejä tutkimalla.
Kysymys 2041
Raamatun teksteissä, erityisesti Vanhan testamentin teksteissä, on ollut muutoksia ajan saatossa ja tekstejä on saatettu editoida. Miten tämä vaikuttaa meidän uskoomme vai vaikuttaako mitenkään?
Ennen kuin Qumranin luolista löytyi Jesajan erittäin hyvin säilyneet tekstikääröt, oli yleisenä ajatuksena, että Jesajan ja muiden profeettojen tekstejä on ihan urakalla muunneltu ja turmeltu. Ajateltiin, että eipä taideta tietää mitään siitä, mitä alkuperäinen Jesaja olisi julistanut. Qumranista kumminkin löytyi siis ne Jesajan tekstit ja ne olivat jopa noin tuhat vuotta vanhempia kuin silloiset vanhimmat tekstilöydöt. Eli jopa ennen Kristuksen syntymää kirjoitetut. Kun niitä luettiin ja tutkittiin, huomattiin, että profetan teksti on laajasti ottaen ihan sama kuin silloisissa ja nykyisissä heprean kielisissa raamatuissa. Joten koko tuo teoria romuttui tavallaan yhdessä yössä. Vastaavaa on ollut muutakin. Joten itsestä tuntuu, että nuo puheet Raamatun pyhien tekstien laajasta turmeltumisesta voi heittää mielestä. Meillä on tosi luotettava Raamattu. Antiikin kaikista kirjoituksista ylivoimaisesti luotettavimmat tekstit. Ei siis mikään muu vedä sille vertoja. Ei lähellekään.
Sitten on välillä mielenkiintoista tutkia joitakin tekstivariantteja. Monesti ne kertovat lukijalleen paljon siitä, miten yhdestä ja samasta tekstistä on auennut erilaisia näkökulmia. Ne antavat monesti lisävaloa Raamatun sanomalle ja auttavat paljon sen ymmärtämisessä.
Kysymys 2040
Olen miettinyt pidemmän aikaa pukeutumiseen liittyviä asioita. Tapaan aktiivisesti muita uskovia nuoria ja opetuksissa on tuotu esille, että erityisesti nuorten naisten tulisi pukeutua niin etteivät miehet himoitsisi heitä. Pukeudun omasta mielestäni asiallisesti, mutta useissa asiayhteyksissä on tullut tämä aihe esille ja siksi olenkin nykyään hyvin epävarma kehostani ja siitä mitä voin pukea ja mitä miehet ajattelevat vartalostani vaikkei paljasta pintaa näkyisikään. Olen hyvin ahdistunut siitä ajatuksesta, että minua esineellistetään ja minun tulisi olla näin nuorena vastuussa siitä, miten pukeudun ja mitä miehet ajattelevat etten tuota heille kiusauksia tai syntisiä himoja. Ymmärrän ettei "puolialasti" voi esiintyä julkisilla paikoilla, mutta eikö kristittyjen tulisi ajatella muiden vartaloiden olevan Jumalan luomia ja siksi kauniita luomuksia eikä pelkästään himoittavia seksuaalisia kohteita. Eikö siis pitäisi opettaa miehiä/poikia arvostamaan naisten vartaloita ja tuomaan asiaa esille sen sijaan, että se piilotettaisiin rajoittamalla naisia pukeutumissäännöillä? Ihmettelen miksi vastuu sysätään kokonaan meidän nuorten tyttöjen harteille eikä omista syntisistä ajatuksista oteta vastuuta. Lisäksi asian tuominen toistuvasti esille on hieman häiritsevää ja saa minut huolestuneeksi, että eikö edes uskovista piireistä löydy luotettavia ihmisiä.
Olet ihan oikeassa, että kyllä jokaisen kuuluu kantaa vastuu omista ajatuksistaan ja katseestaan (mihin sen suuntaa). Etenkin nuoruudessa seksuaalisuus ja siihen liittyvät asiat synnyttävät joka tapauksessa hämminkiä ja monenlaista epätietoisuutta, joka kumminkin sitten "tasoittuu" ajan kanssa. Eivät kristityt ole tässä mikään poikkeus. He käyvät läpi samoja asioita ja tuntemuksia kuin kuka muu tahansa. Tällaisessa tilanteessa on siksi hyvä, jos voimme tukea toisiamme kasvun vuosina. Sen tähden on minusta tosiaan hyvä, että kasvavat tytöt ja naiset ottavat vaatetuksessaan huomioon tosiasiat. Ei ole kyse toisten syyllistämisestä vaan auttamisesta. Ja samoin poikien ja miesten on opittava ymmärtämään oma vastuunsa käytöksestään, siistittävä puheensa ja opeteltava kunnioittamaan naista. Mielestäni kerroit kauniisti, että naista Jumalan luomana sekä hänen luontaista kauneuttaan saa ja kuuluu pitää arvossa ja viehättävänä. Ei siinä ole mitään pahaa. Olisi molemmille osapuolille hyvä, jos tämä ei puolin tai toisin muuttuisi epäsovinnaiseksi flirtiksi tai törkeitten ehdotusten tekemiseksi. Varmaan tarvitaan paljon opettelua (ja myös epäonnistumisia) näiden asioitten kohdalleen saattamisessa, mutta kokemukseni mukaan se kyllä vähitellen luontuu niin tytöiltä kuin pojiltakin. Otetaan asenteeksemme toisiamme tukeva elämäntapa ja suhtautuminen. Sinäkin saat iloita luomisen ihanuudesta myös omalla kohdallasi ja kiittää Luojaasi hänen ihmeellisistä teoistansa ja sitä myöten kasvaa täyteen naiseuteen hänen lapsenaan.
Kysymys 2039
Erehtyikö Jeesus viitatessaan Abjatarin ylipappeuteen Markuksen evankeliumin luvussa 2? Eikö Daavidin teko tapahtunut Abjatarin isän Ahimelekin ollessa ylipappina? (Mk. 2:23-38) Kiitos vastauksistasi.
Joistakin käsikirjoituksista puuttuu tuo koko maininta Abjatarin ylipappeudesta. Jotkut ovat ymmärtäneet tekstin niin, että Abjataria kutsutaan ylimmäiseksi papiksi, koska hänestä tuli sellainen isänsä jälkeen. Vähän samaan tapaan kuin me voimme puhua esim. presidentti Ahtisaaren lapsuudesta, vaikkei hän vielä silloin ollut presidentti. Muitakin selityksiä on annettu ja pohdittu, mutta en käy kaikkia erittelemään tässä ... Esitit jännän kysymyksen!
Kysymys 2038
Olen tunnustuksellinen luterilainen, ns. vanha missourilainen kristitty. Raamattu tunnustuskirjat, Luther, Walther ja Pieper ovat tärkeitä. Olen ollut jonkin aikaa siviilirekisterissä. Mistähän voisin löytää seurakuntayhteyden? On ikävä olla yksin. Mitä neuvoja antaisit minulle?
Tärkeä kysymys. Tarvitset todellista srk-yhteyttä. Mikä estää sinua menemästä mukaan johonkin kristilliseen järjestöön, jossa Jumalan sana otetaan vakavasti ja sen mukaan halutaan ojentaa oma elämä? Et saastu, jos et kaikessa voi olla 100 % yhtä mieltä jokaisen kanssa. Ei Jumalan huolenpito ole puuttuvainen kohdallasi. Kyllä se on täyttä totta käytännössä. "Koettele kaikki ja pidä se, mikä hyvää on," neuvoo Raamattu. Voit ihan hyvin olla mukana siellä, missä halutaan kuulla Raamattua ja elää hänen säätämien sakramenttien yhteydessä. Mene rohkeasti mukaan vaan. Herra siunatkoon tulemisesi ja menemisesi.
Kysymys 2037
Olen ymmärtänyt, että uuden liiton kristillinen seurakunta on Jumalan kansa on todellinen Israel ja siihen kuuluu sekä juutalaiskristittyjä että pakanakristittyjä.
(vrt. Room. 11:25-26: "Sillä minä en tahdo, veljet - ettette olisi oman viisautenne varassa - pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus - hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut, ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on: "Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.".
Kristillinen kirkko on ottanut Israelin eli juutalaisten paikan kokonaan Jumalan valittuna kansana pakanakristittyjä.
Tällaisia näkemyksiä jotkut eivät hyväksy, vaan nimittävät sitä korvausteologiaksi (Replacement Theology).
Onko siis Israel enää ollenkaan Jumalan omaisuuskansa?
Kirkkokäsikirjan päiväjumalanpalveluskaavassa (1958) kuitenkin rukoillaan: "Muista myös omaisuuskansaasi Israelia."
Onko Isarelilla vielä jokin rooli lopunajan tapahtumissa?
Paavali puhuu Jumalan Israelista, johon kuuluvat kaikki uskovat. Sitten hän puhuu Israelista "lihan mukaan" tai "luonnollisesta Israelista". Tuota hän selventää nimenomaan Room. luvuissa 9-11. Siihen kuuluu 11:25-26 lupaus lopunajan kääntymyksestä Israelin kohdalla. Myös Luther uskoi näin - ja siksi rukoili Israelin pikaista kääntymystä niihin Herran lupauksiin vedoten. Tässä merkityksessä Israel on yhä vielä Jumalan omaisuuskansa, josta hän pitää erityistä huolta maailmanloppuun asti.
Korvausteologia on käsitteenä tosi huono. Kyse ei ole siitä, että kirkko olisi "korvannut" Israelin vaan siitä, että se on oksastettu jaloon öljypuuhun; se on päässyt armosta uskon kautta nauttimaan Israelin etuoikeudesta olla Herran kansa. Sellaisesta ei voi puhua "Israelin korvaamisena"! Mutt epäuskoiset juutalaiset sitä vastoin ovat "taitetut pois" jalosta öljypuusta, mutta Herra on kykenevä heidät jälleen oksastamaan takaisin. Lue tästä Room. 11:16-24.
Kysymys 2036
Luominen ja/tai evoluutio?
Onko maailma luotu kuudessa 24:n tunnin päivässä vai onko se miljardeja vuosia vanha?
Onko Jumala luonut maailman ja ihmisen evoluution kautta?
Jos Jumala loi ihmisen evoluution kautta yhteisestä apinan ja ihmisen kantaisästä,
niin milloin ihmisestä tuli Jumalan kuva?
Jumala on luonut kaiken. Siihen hän ei ole tarvinnut miljardeja vuosia. Evoluutioteoria on väärässä jo ihan puhtaasti tieteellisistä syistä. Kukaan tiedemies ei ole pystynyt selittämään elämän syntyä. Se on mysteeri ja pysyy sellaisena. Sen takana on Jumalan kaikkivaltius.
Kysymys 2035
Ehtoollisen jälkeen kuulee usein sanottavan: "te olette vastaanottaneet Kristuksen".
Eikö se pitäisi olla: "te olette vastaanottaneet Kristuksen ruumiin ja veren"? Vai ovatko molemmat mahdollisia?
Molemmat käy. Ei ongelmaa. Vanhan käsikirjan jp:ssä ei ehtoollisen jakamisen jälkeen sanota mitään. Kaikki on jo sanottu henk.koht. jokaiselle erikseen.
Kysymys 2034
Lasten kasvatusta mietiskelen. Onko ok ostaa tyttölapselle prinsessa-aiheisia roolivaatteita tai poikalapselle lelumiekkoja tai aseita? Tyttöjen kohdalla tukeeko kruunut ja rihkamat turhamaisuutta vai onko kyseessä viattoman roolileikin tukeminen? Olen itse aika omantunnontarkka, mutta toisaalta mietin onko se lapsille tukahduttavaa ja turhan paljon lapsen mielikuvituksen vapautta rajoittavaa, jos kiellän tällaisia asioita.
Kyllä lapsi elää ja kokee uudet asiat usein leikkimällä ja lelujen avulla. Nuo mainitsemasi asiat ovat sinänsä täysin viattomia. Kyllä tyttöjen on hyvä päästä leikin avulla kokeilemaan vaatetuksen eri ulottuvuuksia. Se tulee kumminkin esiin, kun esim. sinä äitinä osallistut johonkin juhlaan ja laitat parempaa päälle. Tai kun on häätä ja morsiamen mekko kiiltää kauniisti. Taikka jos saat joskus kutsun linnan juhliin jne. Samoin pojat saa täysin siemauksin nauttia "inkkari/länkkäri"-leikeistä. Sitä taitoa he saattavat tarvita poliiseina, upseereina ja maanpuolustuskurssin osallistujina. Kristillinen tapa ja kulttuuri on monessa mukana. Ja hyvä näin. Aseen käyttö ja kauniit vaatteet kuuluvat oikein käsitettyinä ja käsiteltyinä uskovan ihmisen elämään.
Kysymys 2033
Psalttari 1:1 ”Autuas on se, joka ei vaella jumalattomain neuvossa”
Mitä nämä neuvot koskevat, joiden mukaan ei pidä vaeltaa? Missä menee siis raja? Esimerkiksi arki on täynnä toimintoja, joiden taustalla on uskossa osattomilta saatuja ohjeita ja vinkkejä. Reseptit, ammattiin liityvät tiedot, lääkäriltä saadut neuvot, vinkit käytännön elämään jne. Onko terapiassa käyminen jo liian pitkälle menoa?
Tuossa 1. psalmin viimeisessä jakeessa puhutaan "jumalattomien tiestä". Eli eletään toisin ja vastoin mitä Jumala sanoo sanassaan. Siitä on kyse. Paljon hyviä ohjeita ja asioita on maailmassa. Niitä jokaisen kannattaa opiskella ja niistä ottaa opiksi. Paavali sanoo meille, että "koettele kaikki ja pidä se, mikä hyvää on". Terapiastakin on usein hyötyä monissa asioissa, vaikka on huomattava, että terapeutin ammattinimikettä kyllä käytetään laajasti eikä välttämättä takana ole kunnon koulutusta. Sellainen terapointi on tietysti yhtä kuin "puoskarointi".
Kysymys 2032
Hei! Mieltäni on pitkään mietityttänyt tekniikan kehittyminen. Puhutaan mikrosirusta, johon voisi tietoja laittaa. Se voitaisiin ihmiseen laittaa. Tuollainen kehitys peloittaa kovasti. Mitä mieltä olet tästä asiasta?
No en oikeastaan mitään mieltä tällä hetkellä. Jos sitten tulevaisuudessa mikrosirua ruvetaan väärin käyttämään, asiaan täytyy palata. Me voimme elää tässä ajassa vapaina Jumalan lapsina turvallisesti.
Kysymys 2031
Missä määrin ihmisen tulee hyvittää tekemiään vääryyksiä ja virheitä? Joissakin tapauksissa toki näin on hyvä tehdä, mutta jos toiminta menee kovin pikkutarkaksi, voiko vaarana olla, että ihminen ottaa itse sovittajan roolin, koittaa pyyhkiä pois tekemänsä vääryyden omaltatunnoltaan?
Esim. henkilö on leväperäisesti allekirjoittanut erilaisia sopimuksia lukematta ehtoja ja sitä mihin on sitoutunut. Hyvittääkseen asian, hän palaa lukemaan näitä ehtoja jälkeenpäin.
Totiseen kääntymykseen kuuluu, että kääntynyt pyrkii mahdollisuuksien mukaan korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Tietysti kaikessa voidaan mennä rassaavaan liiallisuuteen ja ns. "pilkunviilaamiseen". On hyvä, jos voi säilyttää suuren kuvan mielessä ja toimia vapaaksi lunastetun omantuntonsa mukaan. Mielestäni esim. kertomus Sakkeuksesta (Luuk. 19:1-10) on hyvä. Se antaa osviittaa, kuinka toimia, vaikka sitäkään ei ole kirjoitettu meille laiksi, että jokaisen pitää toimia just noin. Sakkeus halusi osoittaa muuttuneen sydämensä tilan noilla tavoilla. Meillä voi olla hiukan toisenlaiset ratkaisut.
Tuo mainitsemasi esimerkki sopimuksista ei minusta niinkään kuulu tähän. Aina kuuluu lukea, mitä jossain sopimuksessa sanotaan ennen allekirjoitusta. Muussa tapauksessa tekee vahinkoa itselleen. Muitten puolesta ei voi sopimuksia allekirjoittaa normaalisti.
Kysymys 2030
Onko marttyyrius pelastuksen ehto? Esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilön pitää vastata uskonasiassa puolesta tai vastaan. Entä jos hän kieltää
uskonsa peloissaan kaaoottisessa mestaustilanteessa?
Ei marttyyrius ketään pelasta. Lue 1. Kor. 13:3. Mutta toisaalta on selvää, että jos kieltää Jeesuksen, kieltää Vapahtajansa. Ja koska vain Jeesus pelastaa, on täysin kohtalokasta kieltää hänet. Sellainen ihminen ei ikinä voi pelastua. Pietarinkin piti tehdä parannus, kun hän oli kieltänyt Mestarinsa. Emme siis ansaitse "yhtikäs mittää" rohkeudellamme vaan saamme rukoilla sitä, että Vapahtajan rakkaus valtaa sydämemme ja me sen tähden haluamme hänen kanssaan elää ja kuolla.
Kysymys 2029
Missä kohtaa Raamatussa tulee selväksi, ettei kristittyjen tarvitse noudattaa joitakin VT:n sääntöjä? Esimerkiksi vaatteiden osalta kahdesta erilaisesta langasta kudotun vaatteet pitäminen kielletään (5.Moos, 22:11). Eikö näiden sääntöjen noudattaminen ole kuitenkin itsessään Jumalan mielen mukaista esim. silloin jos niillä halutaan olla jossain määrin puhtaita ja mieliksi Jumalalle? Ei kuitenkaan pelastuksen ehtona pitäen.
Uuden Testamentin kanta on selkeä. Emme noudata (käytännössä) esim. Vanhan Testamentin käskyjä mullikoitten uhraamisesta. Me uhraamme koko elämämme Jumalalle niitten sijaan. Jne. Samoin vaatteita koskevat säännökset ovat menneen talven lumia. Ei kristityn niitä tarvitse noudattaa vaan hän kaunistaa itsensä hyvillä töillä. Voit laajemmin lukea Uuden Testamentin kannasta esim. Kol. 2:16-23.