Kysymykset

"Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo vaimon päälle himoitaksensa häntä, hän teki jo
huorin hänen kanssansa sydämessänsä." (Matt. 5:28)

Wikipedian englanninkielisiltä sivustoilta luin sellaisen tulkinnan, että tässä ei välttämättä ole kysymys ensisijaisesti seksuaalisesti himosta, vaan toisen vaimon tavoittelemisesta itselleen. Ja onko niin, että tämä voidaan kääntää kahdella tavalla puhuen joko naisesta tai vaimosta? Kumpi käännös on paremmin perusteltu? Biblia käyttää sanaa vaimo, KR 38 nainen ja KR 92 nainen.

Jos se kuuluu kääntää vaimo ja jos siinä puhutaan nimenomaan seksuaalisesta himosta, silloin tällä raamatunkohdalla ei voi varmuudella perustella sitä, että naimattomien himoitseminen olisi väärin . Tosin jos kerran esiaviollinen seksi on väärin, niin myös siitä ajatuksissa nautiskelemisen on oltava väärin.

Millä raamatunkohdalla voi täsmällisesti perustella sen, että seksuaalisten himojen ruokkiminen ajattelemalla vapaita ihmisiä on väärin?

Selittäisitkö minulle, miten kristityt ovat tulkinneet Jeesuksen olevan Jumala ja miksi esim. Jehovan todistajat hylkäävät tämän käsityksen samoin kuin kolminaisuusopin? Mistä siis nämä kaksi oppia tulevat ja ovatko ne täysin yksiselitteisiä? Tahtoisin saada kunnon selityksen, jotta voin sitten perustella muille uskoni noihin oppeihin.

Miten ihmiset voivat elää elämäänsä siten että ajattelevat kaiken olevan vain tässä hetkessä eikä kuoleman jälkeen sitten mitään. Eikä heitä huoleta se että joutuu tilille eletystä elämästä. Että voi elää miten haluaa ja voi heittää aviopuolison romukoppaan kun ei enää naama miellytä ja sen voi vaihtaa nuorempaan jos sattuu rakastumaan. Perusteena se kun se on nykyaikaa ja niin on siten ok ja niin kaikki tekevät. Sitten vaan toivotetaan onnea uuteen suhteeseen, kuten erään julkimon kohdalla radiojuontaja teki. Exän maailma sitten romahtaa ja koko elämä on kaaoksessa . Ei liikuta pettäjää mitenkään kun kerran rakkaus on loppu.Tai mistä sinä heidän tekonsa tietäisit, mutta pistää vaan ihmetyttämään. Niin on lyhytnäköistä ja tyhmää touhua.

Tässä jokin aikaa sitten aloin pohtimaan jälleen kerran sitä aikanaan kullekin tapahtuvaa kuoleman hetkeä joka välillä mitetityttää ja pelottaa. Vaikka olenkin uskossa. Sitten yksi yö heräsin unesta ja mieleeni tulivat yhtäkkiä sanat "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö ".Loput lauseesta muistinkin sitten itse. En herättyäni ehtinyt edes tuota askarruttavaa asiaa miettiä kun tuon koin. Ihmeellistä :).

Mitä voin tehdä muuta kuin rukoilla aikuisten lasteni puolesta, että he tulisivat uskoon ja pelastuisivat? Kun yritän aloittaa keskustelua uskon asioista, huomaan että ei heitä kiinnosta, eivtkä he puhu siihen mitään. Ihan kuin se heistä olisi jotenkin hävettävä asia tai jotenkin utopistista koko juttu, vaikka se pitäisi olla elämän tärkein asia. Sydämeni särkyy kun ajattelen etten näkisi heitä enää tämän elämän jälkeen taivaassa.

Mitä tehdä, kun haluaisin uskoa, mutta Raamattu on suoraan sanottuna mielestäni hirveä kirja lukuun ottamatta Jeesuksen joitakin opetuksia ja sanoja. Aina jos yritän Raamattua lukea, niin sieltä ei avaudu yhtään mitään ja ahdistaa vain erittäin paljon. Opetukset Raamatussa ovat mielestäni niin päinvastaisia kuin jotkut opettavat, siis joka puolella melkein vain pelkkää vaatimusta eikä rakkauden Jumalaa kyllä löydy omasta mielestäni. Haluaisin tietää, miten voin tulkita sitä niin pieleen jos ihmisen pitäisi voida lukea raamattua itsekseenkin ja sen kautta tulla uskoon? Sitten kun jotkut muut opettavat Raamattua, niin tuleekin hyvä olo siitä opetuksesta, mutta sitten ajattelen, että onko se opetus edes Raamatun mukaista kun itse tulkitsen asioita ihan eri tavalla? Miten kukaan normaali ihminen voi lukea raamattua ja tulla uskoon, sitä en käsitä..

Ensi vuonna on uskonpuhdistuksen 500-vuotis juhlavuosi.

Milloin uskonpuhdistajat alkoivat vihkiä itse, ohitse paavin, omia pastoreita? Mikä siihen johti, eikö paavi vihkinyt, vai eikö paavin vihkimät kelvanneet? Kumpi osapuoli oli syypää kirkon sirpaloitumiseen, katolinen kirkko isien perinnäissääntöineen ja uusine oppeineen vai uskonpuhdistajat raamattunsa kanssa?

Olemme uusioperhe. Ja vaimollani on edellisestä liitosta lapsi. Meillä yhdessä neljä. Tulimme uskoon ja sitten tuli katumus siitä etten ole hänen kanssaan naimisissa. Nyt luettuna enemmän vanhaa testamenttia. Ja huomasin kaikki hirvittävät syntini, mihin olen syyllistynyt. Meillä on useampi kumppani ollut entisestään, mutta hän ensimmäinen kenen kanssa olen naimisissa sekin maistraatissa. Ja nyt luin että avioliittomme on jatkuvaa huoraamista jos jatkamme. Rehellinen mielipiteesi mitä pitäisi tehdä, ilman että se rikkoo mitään.

Raamattu sanoo, että usko on Jumalan teko, mutta uskosta voi silti luopua. Eikö tämä tarkoita sitä, että ihminen TEKEE jotakin ylläpitääkseen uskoa eli pelastustaan = lukee raamattua yms. En oikein käsitä kyseistä asiaa. Olen nimittäin käsittänyt, että uskosta luopumisen ei todellakaan tarvitse olla mitään tietoista Jumalan hylkäämistä, kun Raamatussakin kehoitetaan valvomaan ja olemaan valppaina, ettei Saatana pääse eksyttämään. Ja tärkein, kumpi pitää uskon "elossa", ihminen vai Jumala? Jos ihminen, eikö se ole silloin oma teko? Jos Jumala, miten on mahdollista, että siitä voisi edes haluta luopua?

Minua on pitkään vaivannut kamalasti helvettikysymys. En voi mitenkään sovittaa Raamatun antamaa mielikuvaa Jumalasta ikuiseen piinahelvettiin. Olen tietoinen, että asiasta on myös eri näkemyksiä. Onko annihilaatio-oppi mielestäsi täysin väärä? Tai kysyisin mieluummin, että onko ikuinen piinahelvetti TÄYSIN varmasti ainut oikea opetus? Annihilaatioon uskovat perustelevat mielestäni ihan hyvin näkemyksensä, mutta perus luterilainen kirkko taas jyrää ikuisella helvetillä.. Olenkin miettinyt, että miksi Jeesus ei sitten kärsi ikuisesti helvetissä, jos hän maksoi meille kuuluvan syntivelan ja tuomion? Jos me joudumme ikuiseen helvettiin synneistämme ja Jeesus otti syntimme päällensä, miksi hän ei kärsi ikuista tuomiota?? Asia vaivaa kovasti.. Kiitos jo valmiiksi vastauksesta!

Voinkohan puhtaalla omalla tunnolla ottaa tarvittaessa synnytys kipuihin epiduraali puudutuksen ja ilokaasua? Onko Jumalan tahdon mukaista?

Miten raamattua voidaan tulkita?

Kuinka monta evanleliumia raamatussa on ja minkä nimisiä ne ovat?

Tuskin kaikki mieleen tulevat syntiset ajatukset johtuu aina ihmisen syntisyydestä. Joihinkin psykiatrisiin häiriöihin liittyy tietynlainen ajatusmaailma. Kaikki pahat ajatukset ei siis välttämättä aina nouse pahasta sydämestä, vaan ne voivat myös olla epäterveen mielen tuotosta. Toisaalta kuka tämän tarkkaan osaa rajata, niin se voi olla veteen piirretty viiva. Mitä ajattelet?

Oon 18 V nuori poika ja oon uskossa, ja mulla on aika paha ongelma nimittäin koen olevani hetero mutta välillä koen jostain syystä hieman vetoa miehiin, ja kerran kun rukoilin että Jumala ottais ne väärät tunteet multa pois ja kun rukoilin niin koin jotenkin ihmeellisen lämpimän ja turvallisentunteen. Mun sisällä. Mutta voinko olla varma että en enää ikinä koe kun naisiin vetoa ja voinko tehdä asialle muuta kun rukoilla?.

Onko Jeesukseen uskovien synnit joka hetki anteeksiannettu? Siis menneet, nykyiset ja tulevat. Ja jos on, niin mikä virka on sitten synninpäästöllä? Onko se vain vakuutusta jo vallitsevasta olotilasta uskon vahvistamiseksi? Eli onko synninpäästön tehtävä vain muistuttaa, että sinun kaikki syntisi ovat joka hetki anteeksiannetut. Mutta jos näin on, niin miksi esim Lutherin rippikaavassa sanotaan, että "Minä annan sinulle syntisi anteeksi". Jos uskovan synnit ovat aina anteeksiannetut joka tapauksessa, niin miksi sanoa, että annan syntisi (nyt) anteeksi? Miksi kutsua päästöksi jotain, mikä on vain vakuuttamista Jumalan yleisestä armollisuudesta?

Vai onko synninpäästö todellinen päästö, jossa siinä hetkessä Kristukseen turvaava päästetään synnistä? Jos tämä on totta, niin eivätkö synnit olleetkaan anteeksi ennen synninpäästöä?

Eikö ole parasta sanoa, että laki ei ole koskaan pelastustie, vaan pelastustie on alusta loppuun usko Jeesuksen sovitustyöhön. Jos jotain termiä haluaa käyttää, niin eikö voisi esim. sanoa, että laki on alusta loppuun saakka vaikkapa varoitustie. Jos laista tehdään pelastustie, silloin se tarkoittaa että vaaditaan täydellinen Jumalan vaatimusten täyttäminen.

Näin maalaisjärjellä ajattelen pelastustie on sekä laki että evankeliumi. On totta, että vanhurskauttamisen kannalta evankeliumi on ainoa pelastustie. Mutta kun otetaan myös pyhitys eli vaellus uskosta vanhurskaana huomioon, niin pyhityksen kannalta laki on evankeliumin lisäksi pelastustie eli lihan mukaan ei voi elää. Jos kerran lain rikkominen voi viedä uudestisyntyneen kadotukseen, niin silloin on itsestäänselvää, että laki myös on pelastustie.

Miten perustelet Raamatulla protestanttisen yksin Raamattu periaatteen? Myös yksin Raamattu periaate pitäisi silloin pystyä perustelemaan hyvin yksin Raamatulla.

Onko Jumalan edessä väärin ottaa kummiksi muslimia?

Jos on käynyt meediotilaisuudessa ja ennustajalla, onko ikuisesti kadotettu vai voiko nuo asiat saada anteeksi jos katuu?

Minua ahdistaa se että uskovalle asetetaan hirmuisesti ehtoja ja kieltoja (jotka ovat itsessään hyviä!!). Se ahdistaa sen takia, että vaikka olen uskossa, elän todella huonoa elämää enkä mitenkään ainakaan tunnu kirkastavan Jeesusta. Ahdistaa, koska tiedän että Jumalan pitäisi saada minussa muutosta aikaan, mutta en koe muuttuneeni mitenkään mitä tulee arkielämään. Tuntuu, ettei arvoni ja mielipiteeni tai ylipäätään mikään ole muuttunut, vaikka raamatussa sanotaan, millaisiauskovat ovat kun heissä on Pyhä Henki. Mikä siis on vialla? En haluaisi olla näin huono ihminen, ja haluaisin että Jumala muuttaisi minua. Jostain syystä mitään muutosta vaan ei tunnu tapahtuvan

Miten rukoilevaiset toimittavat konfirmaation tai "nuoren kansan ensiripin"? Ainakaan minun vanhan käsikirjan mukaisessa virsikirjan liitteessä ei moista kaavaa ole? Sisältääkö itse konfirmaatiomessu kristinopin kuulustelun?

Moi mua oikeesti pelottaaa haluan olla jeesuksen oma ja haluan että siitä tulis mun herra jota voin palvellla. Pelkään kumminkin että oon tehnyt kauheen synnin oon 13v tyttö ja toivom vastausta aina välillä mielessä kuulii herjauksia tai sitse oon vaa mä ite. Mut siis pyysin eilen Jumalalta anteeksi synneistä. Häiritsee vaa ku en tiiä oonko saanu helvetom tuomion ja toivon että vastaatte kiitos

Näyitte verkkosivujenne prusteella viettävän messua pitkänäperjantaina. Mitenkä näin? Kirkollisen perinteen mukaisestihan pitkäperjantai ja hiljainen lauantai ovat ainoat päivät kun messua ei pitäisi toimittaa vaan sen sijaan sanajumalanpalvelus.