Kysymykset
Kysymys 536
Millaista on ns. kristillinen varmuus. Onko se sitä, että Jumala antaa sellaisen tunteen, että on varma siitä, että Jeesus nousi kuolleista? Onko se siis sisäistä varmuutta (Pyhän Hengen vakuutus) vai onko se ulkopuolista varmuutta, esim. todistusaineistoon pohjautuvaa?
Mistä tiedät, että Jeesus nousi kuolleista? Mistä olet varma, että näin tapahtui? Minäkin haluan varmuuden siitä.
Kristillinen varmuus pohjautuu Jumalan sanaan. Jopa vastoin oman sydämemme epäilyksiä ja tunteita. Koska Jumala ei valehtele, niin häneen voi luottaa. Omaan sydämeemme ei, se voi pettää.
Tästä Jumalan sanan varmuudesta johtuu sitten myös sisäinen varmuus - vaikka ei vasta sisäinen varmuutemme tee Jumalan sanaa varmaksi. Siksi on tärkeää lukea Raamattua. Siitä saa epäilyksiinsä apua ja neuvottomuuteensa lohtua. Näinhän kävi Emmauksen tien kulkijoille (lue Luuk. 24:13ss) He olivat epävarmoja Jeesuksen ylösnousemuksen todellisuudesta, mutta Jeesuksen selittäessä kirjoituksia, heille aukeni totuus. Huomaa myös, että se tapahtui "leivän murtamisen" yhteydessä. Siksi käy ehtoollisella, jossa ylösnoussut Herramme itse on läsnä ja vakuuttaa sinulle elävänsä ja antavansa syntisi anteeksi.
Kysymys 535
Miten saan varmuuden siitä, että kristinusko on totta? Miten voin olla varma, että Jeesus on todella kuollut syntieni puolesta ja noussut kuolleista?
Mistä tiedän, että tämä kaikki on totta?
Lue Raamattua. Se on Jumalan oma, pyhä ja erehtymätön Sana. Hän ei valehtele. Ja hänen sanassaan on voima vakuuttaa.
Lue myös Jeesuksen lupaus Joh. 8:31-32.
Kysymys 534
Onko oikein Raamatun valossa antaa lapselle ehtoollista?
1. Kor. 11:28 kehottaa koettelemaan itseänsä ennen ehtoollista. Siihen kuuluvat ainakin seuraavat kysymykset:
Tunnustanko itseni syntiseksi, joka en voi auttaa itse itseäni?
Uskonko Herraan Jeesukseen, joka on sovittanut syntini ja armosta antaa anteeksi kaiken pahuuteni?
Uskonko ja tunnustanko, että ehtoollisessa on todellisesti läsnä Kristus, hänen ruumiinsa ja verensä leivässä ja viinissä?
Ehtoolliselle voi osallistua jokainen, joka uskossa ymmärtää sen merkityksen ja koettelee itseänsä ennen. Perinteisesti tällaisena ikärajana on pidetty konfirmaatioikää. Tietysti rippikoulun voisi käydä aikaisemminkin, mutta meidän kirkossa ja maassa se on 15 v. Siksi omassa perheessäni on pitäydytty tässä eikä lähdetty mukaan mihinkään muutoksiin. Jos ikärajaa lasketaan kuka mitenkin ja se jätetään vapaasti eri perheitten päätettäväksi, syntyy herkästi ongelmia. Jossain perheessä joku lapsi voi ymmärtää ehtoollisen merkityksen varhemmin kuin joku toinen lapsi tai toisen perheen lapsi. Koska kumminkin käydään samassa jumalanpalveluksessa, on paine yhtenäiseen käytäntöön jonkinlainen. Jos tuo kaverini saa ja ottaa ehtoollisen, miksen minäkin? Kuitenkin tärkeintä tässä olisi, että on saanut kunnollisen opetuksen ja seurakunta sanan kehotuksen mukaisesti on myös valvonut opetuksen antamista sekä sen ymmärretyksi tulemista. Siksi rippikoulu on aika onnistunut ikäraja.
Kysymys 533
Hes 40-48 kuvaa moninaisia rakennelmia. Mikä on kuvausten paras piirrosesitys? Mitä merkitsevät luvuissa kuvatut uhrit?
Ei mitään käsitystä.
Kysymys 532
Heprealaiskirjeen 13:17 ei puhu mitään johtajien oikeasta tai väärästä kaitsennasta, vaan kehottaa selkeästi olemaan heille kuuliaisia. Kirkkomme jokainen piispa on asetettu virkaan apostolisen perinteen jatkajana. Eikö meidän tule olla heille kuuliaisia jo tällä perusteella? Emmehän me ole vastuussa johtajistamme, vaan he meistä. "He valvovat teidän sielujanne niinkuin semmoiset, joiden on tehtävä tili."
Hebr. 13:7 kehoittaa muistamaan niitä johtajia, jotka ovat puhuneet "Jumalan sanaa". Jos ja kun siis nykyiset piispat eivät (läheskään) aina puhu Jumalan sanaa, heidän kaitsentansa ja virantoimituksensa on siltä osin kelvotonta. Ei siinä auta joku perinteen jatkaminen. Jumalan sanaa sen olla pitää! Ja sinä olet kyllä vastuussa piispan opetuksesta. Jos hän opettaa väärin ja et sanoudu siitä irti, olet syypää hänen syntiinsä. Lue 2. Joh 1:7-11.
Kysymys 531
15) Mutta kuitenkin hän lasten synnyttämisen kautta autuaaksi tulee, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhyydessä siveyden kanssa."
Olen kuullut kyseisestä kohdasta historialliseen taustaansa liittyvän selityksen. Mutta en muista sitä hyvin, voitko selittää sen paremmin? Ei se käsittääkseni mitenkään liittynyt perhesuunnitteluun, vaan enemmänkin oli kyse sen ajan näkemyksestä, jossa kaikki fyysinen, mm. juuri synnyttäminen nähtiin huonona asiana. Olenko ymmärtänyt väärin? Miten sinkkunainen sitten osottaisi uskonsa?
Ks. pieni opas vanhan käsikirjan jumalanpalvelukseen (lopun liite), löytyy näiltä sivuilta.
Tarvittaessa tilaa kirja toimituksestamme (p. 02-6376297, ).
Kysymys 530
Paavalin aikana oli eri seurakunnissa vääriä paimenia, eksyttäjiä jne. mutta hän ei kehoittanut uskovia sen johdosta jättämään omaa seurakuntaansa eikä kehoittanut kiertämään kaukaa vääriä paimenia. Lihallisesti ajatellen uskovien olisi heti lopetettava kirkossa käynti ja perustettava uusi seurakunta vanhan sijaan. Kuitenkaan Paavali ei tätä suositellut eikä sallinut erota seurakunnasta ei edes huonostakaan. Minun mielestäni väärän, harhaoppisen paimenen kanssa yhdessä toimiminen on paljon pahempaa kuin naispapin kanssa toimiminen. Harva naispappi on harhaoppinen tai raateleva susi. Miksi meillä ei ole oikeutta hylätä edes sellaista seurakuntaa jossa seurakunnan johtaja apupappeineen ovat raatelevia susia tai ovat Jeesuksen kieltäjiä? Mielestäni
naispappeudessa on paljolti kyse siitä, että naispapit ja heidän kannattajansa ovat mielistyneet valheeseen. He haluavat uskoa valheen. Se on valheeseen rakastumista. Ihminen ei voi rakastaa yhtä aikaa valhetta ja totuutta. Vai voiko? Totuus on Kristus.
Vaikka Paavali ei missään kehoita perustamaan omaa kirkkokuntaa tai eromaan mielenosoituksellisesti omasta seurakunnastaan, niin kyllä hän selkeästi varoittaa vääristä paimenista antaen selkeän käskyn karttaa heitä. Lue vaikka Room. 16:17-18 ja 2. Tess. 3:6.
Minusta ei kannata yleistää ja yleisellä tasolla todeta, että harva naispappi on harhaoppinen tai raateleva susi. Mistä sen voit tietää niin varmasti? Ainakin naispappina toimiminen on raamatun selkeätä sanaa vastaan ja siksi väärin ja siksi siis myös harhaoppi.
Uskovan kansan kannattaa ja kuuluu jäädä kirkkoon rukoilemaan sen puolesta ja toimimaan herätyksen toivossa kirkon uudistamiseksi. Siksi on etsittävä ja tarvittaessa perustettava yhteisöjä taikka piirejä, joissa voi kuulla oikeata Jumalan sanaa.
Kysymys 529
"Olkaa johtajillenne kuuliaiset, totelkaa heitä. He valvovat öitä teidän vuoksenne, koska joutuvat kerran tekemään teistä jokaisesta tiliä. Saakot he tehdä työnsä iloiten, ei huokaillen, sillä se olisi teille paha asia. (Hepr.13:17)"
Eikö tämä tarkoita Suomen kirkkoa ja sen piispoja? He kaikki valvovat öitään ja huokailevat eriävistä virkakäsityksistä aiheutuvien ristiriitojen vuoksi. Jos pidämme jokaista Raamatun kohtaa sitovana Jumalan sanana, sen pitäisi koskea myös tätä jaetta.
Piispojen tehtävänä on kaita Raamatun pyhän sanan mukaisesti. Jos he eivät sitä te, ei heidän kaitsennallaan ole mitään siunausta. Päinvastoin silloin he tuhoavat laumaa.
Koska apostolinen virkakäsitys on raamatullinen, joutuvat nykyisin sen kannattajat ja noudattajat huokailemaan, koska kirkko koventaa otteitaan heitä vastaan. On jumalatonta, että raamatun mukaisesti saarnaavat papit joutuvat piispojen maalitauluksi, vaikka kirkon papeista melkoinen osa kieltää esim. Jeesuksen ylösnousemuksen ja neitseestäsyntymisen tai muita keskeisiä raamatun totuuksia. Silti he saavat estoitta jatkaa toimintaansa. Piispat eivät puutu heidän toimintaansa mitenkään. Ovatko sellaiset silloin oikeita paimenia, jos he sallivat susien tehdä tuhoa estoitta? Eivät he sellaista tehdessään "huokaile" sanan raamtullisessa mielessä. He joutuvat kerran itse tilille kaikesta siitä, mitä he ovat jättäneet tekemättä yhdelle Jeesuksen "vähimmistä veljistä".
Kysymys 528
Olen löytänyt Biblian (1910) vasta äsken erään ystävän luota. Tämä tapahtui otettuani esillePs 60:6-säkeen 1938-vuoden käännöksessä olevan virheen. Isäntä sanoi: "Kuinkahan säe on Bibliassa?" Ihastuin, kun siellä ei puhuta jousesta, vaan, oikein, totuudesta. Nyt kysyn: Onko Bibliasta uudempaa käännöstä kuin 1910-vuodelta oleva? Kyseisestä käännöksestä nimittäin löytyy myös virheitä; esimerkiksi KV 1:3-säkeestä. (Oikea, muissa käännöksissä väärä, on esimerkiksi granaattiomenan lohkosta laulava säe.)
Biblian käännös on pysynyt samana vuodesta 1776 lähtien.
Pientä hiomista ja kirjoitusasun muutosta on tapahtunut menneitten vuosien saatossa. Siksi ei löydy uudempaa käännöstä.
Kysymys 527
Voinko olla kirkon vahtimestarina vaikka naispapit käyvät pitämässä jumalanpalveluksia kirkossa. Joudun myös seuraamaan eronneitten ihmisten uudelleen vihkimisiä jotka koen sisimmässäni vääräksi. Onko luvallista kuunnella täysin jumalattoman papin saarnoja? Tulenko niiden kaltaiseksi joidenka kanssa seurustelen. Tavallaan saarnojen kuunteleminenkin on yksipuolista seurustelua. Kyllä saarna aina jotenkin ihmiseen vaikuttaa oli saarna sitten hyvä tai huono.
Et voi millään välttää kaikkea sitä, missä toiset tekevät väärin. Kannattaa varjella oma sydämensä valheelta ja synniltä Jeesuksen armon ja Pyhän Hengen voiman kautta.
Vahtimestarina joutunet joka tapauksessa laittamaan kirkon kuntoon päivän toimituksia varten. Jos siinä välissä on joku naispappi, ei voine mitään. Hengellistä yhteistyötä naispapin taikka jumalattoman miespapin kanssa välttäisin kokonaan.
Kysymys 526
Voinko pitää ystävänäni avoliitossa olevia ihmisiä ja seurustella heidän kanssaan?
Voit. Hyvä, jos sinulla on ystäviä, joille voit kertoa Jeesuksen armosta ja rakkaudesta. Jos taasen po. avopari väittää olevansa kristitty ja kaipaa suhteelleen "hyväksyntää", täytyy selkeästi tehdä pesäero sellaiseen ajatteluun.
Kysymys 525
Voiko yli 80 vuotias mies ottaa ystäväkseen yli 80 vuotiaan naisen olematta hänen kanssaan naimisissa. Viettää suurimman osan ajastaan hänen kanssaan ilman mitään sukupuolista kanssakäymistä ja molemmat asuvat erillään omissa kaupunki- asunnoissaan. Voivatko he asua miehen kesämökillä yhdessä mutta nukkua eri huoneissa? Suhde on pelkkä ystävyys suhde.
Kyllä kannattaisi ajatella myös sitä, ettei pistä liikkeelle mitään huhua, josta koituu pelkkää harmia. Kristillisessä vaelluksessa ei ole kyse pelkästään siitä, että itse pärjää. Täytyy ajatella myös muita ja olla hyvänä mallina toisille: lapsille, lastenlapsille, sukulaisille, kyläläisille jne. Eikä siitä omastakaan voimastaan taikka niistä omista rajoistakaan kannata olla liian varma. Yksi heikko hetki ja kaikki sortuu.
Kysymys 524
Miksi sunnuntai ei ole Suomessa viikon ensimmäinen päivä vaan viimeinen? (ainakin käsittääkseni Englannissa viikko alkaa kalenterin mukaan sunnuntailla eikä maanantailla). Eikö sunnuntai kuitenkin ole joskus ollut Suomessakin viikon ensimmäinen päivä? ainakin vanhoissa rukouskirjoissa sunnuntairukoukset ovat aina ensimmäisenä ja rukouksissa puhutaan viikon aloittamisesta. Miksi tästä tavasta on sitten luovuttu?
Aikanaan sunnuntai oli tosiaan viikon ensimmäinen päivä meidänkin kalentereissamme. Sittemmin se on muutettu. On pyritty yhtenäiseen käytäntöön muiden maiden kanssa. Ehkä voimme ajatella kristittyinä, että viikkomme "huipentuu" sunnuntaihin ja sen jumalanpalvelukseen. Siitä on hyvä jatkaa alkavaan viikkoon ja siitä saamme voimaa koko seuraavaan viikkoon.
Kysymys 523
Raamattu sanoo, että me joudumme vastaamaan jokaisesta turhasta sanasta viimeisellä tuomiolla. Toisaalta raamattu puhuu, että me saamme kaikki synnit anteeksi päivittäin kun me sitä Jeesukselta pyydämme. Miksi tämä ristiriita?
Raamatussa puhutaan kauttaaltaan siitä, että meidät pelastetaan yksin armosta. Anteeksiannetut synnit ovat poissa. Niitä ei ole vaan ne on upotettu meren syvyyteen. Tämä on pääasia. Toisaalta Raamattu painottaa jokaisen meidän vastuuta niin teoistaan kuin puheistaan ja ajatuksistaan. Jokainen on saava sen mukaan kuin täällä on toiminut. Jumala ei ole tuomioissaan mielivaltainen. Kyllä hän "palkitsee" runsain määrin sen, mitä me olemme täällä ajassa tehneet. Ei meidän vaelluksemme täällä ole yhdentekevä ja vailla mitään vaikutusta. Kristillinen kilvoitus on tärkeätä - ja sillä on oma "palkkansa" vanhurskasten ylösnousemuksessa.
Kysymys 522
Sulkeeko Jumalan johdatukseen luottaminen jotenkin järjen käytön pois? Onhan Jumala antanut meille terveen järjen käytettäväksi ajallisissa asioissa? Harvapa meistä ensimmäiselle kristitylle "kosijallekaan" sanoo "kyllä" - vaikka varmasti ajattelemme että uskova puoliso on Jumalan lahja meille. Mietimme silti asioita käytännönkin tasolla.
Tai ihminen on luotu tekemään työtä elättääkseen itsensä ja mahdollisen perheensä. Silti valitsemme työpaikkamme monenlaisin perustein, emmekä tyydy ensimmäiseen tarjoukseen.
Yhtälailla, raamatussa kehotetaan tyytymään osaansa. Silti, eikai ole väärin järjestää elämäänsä hyväksi ja korjauttaa vaikka kotinsa elämäntilanteen tai terveyden mukaiseksi?
Joskus tuntuu, että kristillisissä piireissä maalliset ja hengelliset asiat sekotetaan toisiinsa.
Hyvä ja tarpeellinen puheenvuoro. Vaara hengellisten ja maallisten asioitten sekoittamiseen on tuntuva. Yhtä lailla meillä on vaarana maallisten asioitten vuoksi sittenkin unohtaa, että "tarpeellisia on tosi vähän tai lopultakin se yksi ainoa". Tässä tarvitaan siis valvomista ja rukousta ja sanan käyttöä päivittäin.
Jos esim. remontti tai jotkut muut ajalliset asiat vievät kaiken hengellisen harjoituksen pitkäksi aikaa, on jossain kyllä vikaa. Kristitylle ei saisi mikään nousta tärkeämmäksi kuin 1. käsky.
Kysymys 521
Olet vastanut jo moniin ehkäisyä käsitteleviin kysymyksiin. Millä perusteella ehkäisy sinusta terveellä ihmisellä on sallittua? en löydä siihen itse Raamatusta hyväksyntää. Lapset ovat siunauksen merkki ja lasten synnyttämisellä vaimo osoittaa uskonsa ja puolisoiden on käsketty lisääntyä, se on yksi aviol päätehtävä. Onko Jumalan tahto, että otamme itse tässä asiassa ohjat käsiin, eikö meidän tulisi USKOA koko elämämme hänen johdatukseen!? Jos lapsen hankkimista halutaan lykätä tai rajoittaa, mitkä lopultakin ovat siihen oikeat perusteet? Takana usein on oma mukavuudenhalu, onhan lasten kasvatus raskasta. Toinen on yleensä raha, sillä usein korkea elintaso on monelle tärkeämpi, kuin lapsi. sanottakoon vielä, et harvoinpa edes "jättiperheitä" syntyy, monesti kuulee kuinka luonto itse tekee tehtävänsä. Ei Jumala laita kuormaa yli voimien.
Yhtä lailla voisi kysyä: Löytyykö Raamatusta selvää kieltoa? Millä perusteella vaatia jotain, josta Jumalan sana ei anna suoranaista ohjetta? Olen kirjoittanut itsekin lasten synnyttämisen puolesta. Lapset kuuluvat avioliittoon, jos Herra niitä suo. Ei ole minkään mukavuudenhalun tai rahan takia luovuttava Herran tahdosta ja sen täyttämisestä. Tuota lausetta, että "harvoinpa edes jättiperheitä syntyy" en oikein edes ymmärrä. Kyllä silloin on yleensä jostain muusta kyse kuin siitä, "kuinka luonto itse tekee tehtävänsä". Ei tarvitse venyttää järkeänsä mahdottomuuksiin tämän asian suhteen.
Kysymys 520
Haluaisin tilata vetoketjullisen Raamatun,mutta en löydä oikeanlaista sivua,missä niitä olisi näkyvillä esim.koko,ulkonäkö jne.
Soita ja kysy Herännäislehtemme toimitussihteeriltä Pirkko Olinilta eri vaihtoehtoja (, p. 02-6376 297).
Kysymys 519
Kysyn sinulta miksi naisia on tänä päivänä niin monessa seurakunnassa pappina, joka on Raamatun mukaan väärin??
Vaikea vastattavaksi. Eksymyksen voima on siinä, että ihminen, joka sen valtaan joutuu, ei tajua eksyneensä ja olevansa eksyksissä.
Kysymys 518
Mitäs mieltä olette siitä asiasta mistä on käyty keskutelua Jari Rankisen bloggi sivuilla, että onko oikein toimia Raamatun valossa naispapin kanssa missään Sanan käyttö tilaisuudessa?
Parasta jättää väliin. Itse en ainakaan jaksa innostua tuollaisesta yhteistyöstä. Se, mikä on väärin, on väärin kaikkialla.
Kysymys 517
Olen vasta uskoon tullut ja kysymykseni koskee ehkäisyä.Tiedän kirkon ja raamatun kannan ehkäisystä mutta jos onkin semmoinen tapaus että nainen on jollain tavalla siinä tilanteessa esim:sairauden takia että ei voi tulla raskaaksi tai sosiaalitoimisto uhkaa ottaa lapsen pois jos niitä tekee, niin miten tässä tapauksessa onko ehkäisy syntiä tästä huolimatta?
Joskus tosiaan joku sairaus estää raskaaksi tulemisen. Silloin on täysi syy kuunnella lääkäriä. Ei ole syntiä, jos sairauden takia joutuu jäämään ilman lapsia. Sekin on hyvä ottaa Herran kädestä.
Kysymys 516
Useankin teologin (mm. Vaahtoranta, Koskenniemi) selitys virasta näyttää perustuvan siihen, että jumalanpalveluksessa puhuminen oli tietystä asemasta tai virasta käsin puhumista, ja tämä kiellettiin naisilta. Miksi maallikkomies saa saarnata jumalanpalveluksessa, sillä eihän maallikkokaan puhu tietystä virasta käsin?
En tiedä, mitä mieltä mainitut teologit ovat tässä asiassa. Mutta itse ajattelen, että maallikkomies voi saarnata, mutta ei nainen. Sen kieltää 1. Kor. 14 (ks. tarkemmin pieni opas vanhan käsikirjan jumalanpalvelukseen).
Kysymys 515
Eikö kirkon tilanne ole huolestuttava jo senkin tähden että se käyttää ns. uutta raamatunkäännöstä? Itse ajattelisin, että tämä asia on vielä vakavampi harhaanmeno kuin nyt meneilläänoleva naispappeuden vastustajien ajojahti. Tällainen ajatus vain.
Raamatunkäännösasiasta voit lukea tarkemmin näiltä nettisivuilta, pienestä oppaasta vanhan käsikirjan mukaiseen jumalanpalvelukseen. Vaikea tässä on ruveta arvuuttelemaan, mikä on pahinta ja mikä vain muuten pahaa. Kaikki, mikä ei ole uskosta ja mikä on pyhää totuutta vastaan, on syntiä.
Kysymys 514
Lähisukulaiseni menee kesällä naimisiin, ja olen miettinyt paljon, voinko hyvällä omallatunnolla osallistua vihkimistilaisuuteen kun vihkijänä on naispappi? Paineet osallistumiseen on kovat, koska pois jättäytyminen herättäisi paljon paheksuntaa ja tapahtuma on tietysti minulle tärkeä. Siksi pelkäänkin, että päätän osallistua vääristä syistä. Olen vasta hiljattain tajunnut, että naispappeus on väärin, mutten vielä tiedä missä kaikissa tilaisuuksissa naispappeja olisi syytä välttää.
Itse en menisi kyseiseen tilaisuuteen.
Kysymys 513
Jäin miettimään vastaustasi kysymykseen 492. Pätkä tekstistäsi:
"Lapset ovat Herran lahja, sanoo Raamattu. Avioliittoon kuuluvat lapset, jos niitä suodaan. Ei siis ole oikein jatkuvasti lykätä lasten saamista esim. jonkun elintason saavuttamiseksi.
Tarkemmin ehkäisystä Raamattu ei opeta."
Ymmärsinkö oikein, että lapsia pitää hankkia, jos on avioliitossa, eikä ole mitään terveydellistä syytä olla yrittämättä? Onko Jumalan tahdon vastaista, jos tuntee, ettei tahdo lapsia, eikä koskaan edes yritä niitä saada?
Raamattuhan ei "käske avioon" ketään. On siis vapaus valita, elääkö elämänsä yksin vai aviossa. Tuleeko lasten hankinta sitten "pakollisena" samassa paketissa avioliiton kanssa? Ts. jos ei halua lapsia, pitäisikö sitten mieluummin elää yksin kuin aviossa lapsettomana (jätetään pois mahdollisuus, että lapsia ei yrittämisestä huolimatta suoda)? Mikä sitten on minimi lapsiluku? Riittääkö yksi?
Etenkin minua vaivaa kohta, jossa sanot ettei lasten hankintaa saa syyttä lykätä. Onko siis väärin, jos esimerkiksi pari menee naimisiin 20-vuotiaina, ja päättävät hankkia lapsia aikaisintaan sitten kun koulut on saatu päätökseen, onko tämä mielestäsi väärin? Useimmat ihmiset kuitenkin jonkin verran suunnittelevat lasten yrittämisen ajankohtaa - onko tämä huono asia? Kuinka paljon saa lykätä - vuoden, kaksi, kymmenen?
En nyt puhu abortista, tietenkin lapsi otetaan jos sellainen annetaan - suunniteltu tai ei. Anteeksi jos kysymykseni on liian yksinkertaistava ja tympeän oloinen, tarkoitukseni ei ole irvailla, haluan vain ymmärtää mitä tällä hait ja mihin käsityksesi perustat.
Kiitos hienosta palstasta, teet arvokasta työtä!
En halua enkä pysty ottamaan yksityiskohtaista kantaa, mikä on tai olisi vuosissa, kuukausissa, viikoissa ja päivissä laskettuna mahd. lykkääntymisen raja. Ei sellaista voi kukaan antaa. Silti toistan, että lapset kuuluvat avioliittoon. Ei niiden saamista kuulu lykätä kuinka kauas tahansa. (Mutta jos esim. terveydelliset syyt panevat esteen, niin kyllähän tilanne muuttuu.) Tietysti elämäntilanne tai esim. opiskelu ja valmistuminen on tarvittaessa otettava huomioon. Tässäkään ei voi lähteä neuvomaan ja käskyttämään yksityiskohtaisen tarkasti. Rukoile asian puolesta ja kysy Herran tahtoa. Keskustele myös puolisosi kanssa. Herra on luvannut johdattaa meitä kaikessa, myös näissä asioissa.
Kysymys 512
Olen saanut L-Suomen Rukoilevaisten kysymys-vastaus palstalta apua
kysymyksiini. Nyt askarruttaa mieltäni, minkä suunnan edustaja on Jean Roos ? Tällainen mies on käynyt pitämässä hengellisiä tilaisuuksia täällä Itä-Suomessa. Tietääkseni hän on Tampereen seu dulta kotoisin. Itse en ole mennyt tilaisuuksiin, mutta uskovia ystäviäni käy näissä tilaisuuksissa. Uskovia ihmisiä onkin eronnut kirkosta ja perustanut hengellisen yhteisön. Osa perustelee, että on aika lähteä kirkosta. Kysyinkin Sinulta Timo,voitko antaa neuvoa? Itse koen vastenmielisyyttä mennä tilaisuuksiin.
Po. miestä en tunne ollenkaan. En ole ikinä kuullutkaan hänestä. Täysin tuntematon suuruus itselleni. Tässä suhteessa en osaa siis auttaa. Varovaisuus ei ole pahitteeksi. Muutenkin on hyvä muistaa raamatullinen ohje: koetelkaa kaikki ja pitäkää se, mikä on hyvää (1. Tess. 5:21). Kysymykseen kirkosta eroamisesta olen jo ottanut kantaa Herännäislehden vuoden 2006 syyskuun numerossa. Niitä voi tiedustella toimitukselta (, puh. 02-6376 297).