Kysymykset
Kysymys 1773
Kysyisin, onko naispapin toimittama kaste pätevä? Entä avioliittoon vihkiminen? Millaiset teologiset perusteet näille löytyy?
Jokainen toimitettu hätäkaste on pätevä, vaikka sen toimittaisi kuka. Ei avioliittoon vihkiminen vaadi erikseen mitään pappia. Sen voi toimittaa maistraatissa kuka tahansa virkamies, joka siis voi olla "virkanainen".
Kysymys 1772
Tämän päivän ajatukseni:
Siinä on aika hyvä lääke hengellistä ylpeyttä vastaan kun kirkastuu miten synnin myrkky poreilee omassa sydämessä 24/7. Ja aina kun huomaa tehneensä syntiä ajatuksin, sanoin, teoin tai laiminlyönnein, niin kysyy itseltään, että onko tämä nyt sitten aihe ylpeyteen? Niin kauan kuin ihminen ajattelee, että seuraava jae ei koske häntä, niin häntä vaivaa väärä moraalinen ylpeys ja ylemmyydentunto:
"mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi." (Room. 4:5)
Kun kirkastuu oma paha sydän ja synnintekeminen eri tavoin, niin se nujertaa hengellisen ylpeyden. Mutta ei kokonaan perisyntistä ylpeyttä, joka on jokaisen ihmisen vakiovarustus hautaan asti. Ei pidä ajatella, että omat helmasynnit ovat pienen pieni juttu ja joku muu taas suuri syntinen. Oikein on ajatella, että myös oma syntisyys ja synnit on iso juttu ja vaati Jumalan Pojan kuoleman.
Jeesus on ristillä kärsinyt myös seurakuntien ja kristittyjen syntisyyden tähden - ei ainoastaan maailman.
Oikein hyvä. Täydennyksenä edelliseen kysymykseen ja vastaukseen.
Kysymys 1771
Rukoile että osaisin tunnistaa mitkä asiat aiheuttavat minulle hengellistä ylpeyttä ja minkä asioiden avulla voisin sitä ylpeyttä vähentää.
Jumala suokoon. Ylpeyden kiusatessa kannattaa katsella Jeesusta, joka on ristillä ollut nöyryytettävänä meidän ylpeytemme tähden ja kärsinyt sen kovan rangaistuksen itsekorottamisemme vuoksi. (Omilla tekniikoillamme ei ylpeyden synnin vastustaminen onnistu. Jumala on voimallinen viemään meitä tahtomallaan tavalla nöyryyteen nöyryyden koulussa, joka on tämä meidän elämämme.)
Kysymys 1770
Ns. älykkään suunnitellun argumentti ei minusta riitä tekemään ihmisestä kunnolla Jumalaan uskovaa, vaan agnostikon tekee se usein. Ei se vaan kaikkia vakuuta luonnon katselu, että Jumala sen takia on olemassa. Mitä jos menet metsään ja karhu tappaa sinut? Antaako se varmuuden Jumalan olemassaolosta? Tai jos paarma puree palan nahkaa pois? Varmuutta ei minun mielestäni kannata etsiä luonnosta, vaan ristin juurelta. Kun se aukenee ja selkenee, niin ei tarvitse mitään luontoa pohdiskella.
Sinänsä totta ja toisaalta ei. Kyllä Raamattu kehottaa meitä tutkimaan myös Jumalan luomisen kirjaa Raamatun ohella. Luomisen tutkiminen voi auttaa meitä ymmärtämään todellisesti Jumalan suurta viisautta. Kyllä tietysti karhu voi tulla jne. Täällä syntiinlankeemuksen maailmassa ei kaikki ole kuin ennen. Ihmisen ja eläinkunnan välit ovat vinoutuneet. Jesajan ja muiden profetioissa luvataan, että aikanaan tämä vinoutunut suhde korjaantuu ja "sudet asuvat lampaitten kanssa, ja pieni poikanen niitä paimentaa".
Kysymys 1769
Miksi ja milloin suomalaisessa uskontunnustuksessa sana "anteeksisaamiseen" vaihdettiin sanaan "anteeksiantamiseen" ?
En muista. Sen muistan, että se tapahtui omassa nuoruudessani.
Kysymys 1768
Olen tässä ajatellut,kun uudesti-syntynyt uskovainen seuraa esim.jääkiekkoa huutaen hurmoksen omaisesti ja elehtii täysillä mukana,niin meneekö kunnia väärään osoitteeseen? Lisäksi kysyisin urheillaanko taivaassa?
Taivaassa ollaan kuin enkelit, sanoo Jeesus. Ei mennä naimisiin jne. Ei siellä ole sen enempää tarvetta "meidänkaltaiseen urheiluun". Kyllähän täällä ajassa urheiluinnostus voi "mennä yli". Toisaalta ei siinä ole mitään väärää, jos kannustaa omiaan ja antaa tunteilleen vallan siinä samassa. Urheilijoiden ja vaikkapa popparien palvonta on vääristynyttä ja sellaisenaan hylättävää.
Kysymys 1767
Mikä on pahojen enkeleiden valta ihmisiin nähden? Voiko ne oma-aloitteisesti vahingoittaa ihmistä fyysisesti?
Joka on kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, hän on turvassa Kaikkivaltiaan suojassa. Eikä mikään paha pysty häneen, kun hän turvaa elävään Jumalaan, joka on kaikkien ja kaiken Herra.
Kysymys 1766
On Jukka Thurenin Uuden Testementin kommentaarit parhaimmat mitä löytyy tällä hetkellä?
Ne ovat hyviä kirjoja, joita kannattaa lukea. On mahdotonta sanona, jos joku kirja on parasta, mitä löytyy tällä hetkellä. Mistä sen tietäisin?
Kysymys 1765
Mitä seurankuntaa tarkoittavat seuraavat lainaukset?
"minä uskon pyhän yhteisen seurakunnan" (apostolinen uskontunnustus)
"minä uskon yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen seurakunnan" (Nikean uskontunnus)
Ne kohdat tarkoittavat Kristuksen kirkkoa, sitä maailmanlaajaa kirkkoa (ei kuitenkaan maailmanmielistä kirkkoa), joka koostuu kaikista uskoa tunnustavista kristityistä kuuluivatpa he mihin kirkkokuntaan tahansa missä päin maailmaa tahansa.
Kysymys 1764
Luterilaisessa yksinkertaisessa predestinaatio-opissa ei minun mielestäni ole kovin paljoa järkeä. Eikö se jo ole itsessään mahdottomuus logiikan lakien mukaan? Eikö olisi viisainta torjua sekä luterilainen että kalvinistinen predestinaatio-oppi ja uskoa, että Raamatussa on joku predestinaatio-oppi, mistä emme saa täyttä selvyyttä. Ja jättää koko kysymys arvoitukseksi.
Ei yksinkertainen predestinaatio- eli ennaltamääräämisoppi ole mikään "looginen mahdottomuus". Kyllä se käy hyvin "päinsä". Lutherin ajatus kun on se, että Aadamin ja Eevan lankeemuksen takia ja siitä johtuneen periturmeluksen vuoksi koko ihmiskunta on täysin turmeltunut ja erossa Jumalasta. Ei heitä tarvitse valita kadotukseen. He ovat siellä jo tai ainakin matkalla sinne! Jos joku pelastuu, se on yksin armosta, uskon kautta. Pelastus on kokonaan Jumalan työtä Kristuksessa Jeesuksessa. Siksi sinun tulee tarkata, mikä on suhteesi Kristukseen. Hän sanoo, ettei hän heitä yhtäkään pois luotansa. Turvaamalla häneen olet siis valittu.
Luther oli oikeassa. Hän opettaa Raamatun mukaisesti tästä asiasta.
Kysymys 1763
Sano joku Lutherin elämää käsittelevä kirja, esim. elämäkerta tai "oppikerta", joka ei ole liian raskaslukuinen. Voisin lukea sen.
Lokakuun Herännäislehdessä, jota tehdään uskonpuhdistuksen juhlavuoden merkeissä, on tarkempi tieto Eino Sormusen Luther-elämäkerrasta. Se on sopivan kokoinen ja laajuinen sinulle. Siitä on nyt otettu uusi painos ja halukkaille se jaetaan ilmaiseksi! Sitä ei kuitenkaan lähetetä nyt kenellekään postitse vaan sen saa itse noutaa esim. seurojen aikana. Mikäli ei millään pääse hakemaan kirjaa, se voidaan kyllä postittaa asiakkaan laskuun. Joten odota pikkuinen hetki!
Kysymys 1762
Kristityllä ei ole pelastusvarmuutta, koska hän ei tiedä miten lopulta käy. Ei se ole vielä pelastusvarmuutta, että on varma, että suunta on oikea. Pelastusvarmuus on huono sana. Eikö niin?
Jos pelatusvarmuus perustuu yksin ja ainoastaan Kristukseen, se kyllä tuottaa hänelle kunniaa ja meille suurta lohdutusta. Ei tuo sana ole siksi oikein käytettynä huono. Väärin käytettyinä kaikki sanat ovat huonoja!
Kysymys 1761
Eikö ihminen joka elää raskaassa synnissä, esim. jo neljä avioliittoa takana tai muuta vastaavaa, niin eihän tällaista tule hyssytellä. Eikö Raamattu sano selvästi että ilman pyhitystä ei kukaan ole näkevä Herraa. Eikö tällaista haureudessa tai muussa vakavassa synnissä elävää uskovaa,pastoria, seurakunann johtajaa jne. tule nuhdella ja kehoittaa tekemään parannusta.
Nyt tuntuu että on valloillaan pään silittely, hyssyttely, vetoaminen armoon, jne. Kukaan ei puhu synnistä eikä parannuksen teon tärkeydestä. Ja se joka uskaltaa sanoa ääneen synnin synniksi niin häntä pidetään armottomana kivenheittelijänä. Minä en ymmärrä tällaista. Kaikki viattomat uhrit jätetään vaille myötätuntoa, he eivät ole mitään, vaikka ihminen olisi tuhonnut kymmenien ihmisten elämän.
Tottakai synnit saa anteeksi kun niitä sydämestään katuu ja pyytää. On Armo suuri ja ihmeinen. Mutta miten syntejä voi saada anteeksi, kun ei ole katumusta eikä minkäänlaista parannuksen teon halua, vaan sama meno jatkuu. Ja ihmiset suorastaan kehoittavat siihen. Ole luja rohka, älä välitä, jne.
Mielestäni on vakava asia leikkiä synnillä, ja vakava on myös se jos siitä ei nuhdella vaan kaikki hyväksytään.
Mitä mieltä olet, olenko liian ehdoton ja tuomitseva? Itselläni ei omatunto tässä kohtaa kolkuttele. Pitäisikö kolkutella? Suhtaudun syntiin ja sen tahalliseen harjoittamiseen vakavasti. Enkä nyt enkä koskaan aio lakaista tällaisia asioita maton alle, ja hymistellä ja hyssytellä. Sillä ajetaan ihminen yhä syvemmälle syntielämään ja kannustetaan toisaalta myös muita ihmisiä siihen, koska hyväksytään tällainen.
Kuulen ja ymmärrän, mitä sanot ja kirjoitat. Elämme ajassa, jossa koko ajan pyritään tekemään synti lailliseksi ja luvalliseksi. Pahimmillaan se on juuri silloin, kun oma elämä jättää rumat jälkensä lähimpiin ja niihin kaikkiin pienimpiin, lapsiin. Lapsia Jeesus tahtoi siunata ja heidän viettelijäänsä hän varoitti myllynkiven ripustamisesta. Kuten muistamme. Ei Jeesus ollut rakkaudeton vaan rakkaudesta hän saarnasi sekä kehotti parannukseen meitä kaikkia. Kyllä rikkova lähimmäinen on siis parannussaarnan tarpeessa. Kovuudella emme saa mitään aikaiseksi. Paitsi entistä kovempaa kovuutta. Siksi meidän kuuluu joka päivä elää lähellä Herraa, jotta hänen sanansa ja asenteensa muovaavat meitä ja näin me opimme hänen sanoistaan & esimerkistään, kuinka vaeltaa hänen kanssaan ja lähimmäisiä Jumalan tykö kutsuen.
Kysymys 1760
Onko se sitten juutalaiskristillinen usko kaikki kultaa vaasissa, esim. Vanha Testamentti. Onko semmoiset eläinuhrit sitten niin suurenmoista?
Vanha Testamentti on kultaakin kalliimpi. Se antaa esikuvat Kristuksen kertakaikkisesta uhrista. Siinä suhteessa elöinuhreilla oli älyttömän iso merkitys. Lue Vanhaa Testamenttia ahkerasti!
Kysymys 1759
kummat elivät ensin dinosaurukset vai aatami ja eeva
Dinosaurukset luotiin ennen ihmisen luomista. Siinä vastaus!
Kysymys 1758
Eikö ortodoksinen pelastusoppi ole järkevämpi kuin luterilainen? Selkeämpi ja helpompi ymmärtää ja jotain merkitystä on teoillakin? Eikö siis kannata liittyä ortodoksiseen kirkkoon?
On luterilaisuudessakin merkitystä hyvillä teoilla. Ja siis tosi paljon onkin. Ne eivät kuitenkaan kuulu vanhurskauttamiseen. Eli niillä ei ole pelastuksen ansaitsemisessa mitään merkitystä. Siinä pätee vain ja yksin Kristuksen hyvät teot. Meidän teot kuuluvat pyhitykseen. Niillä on siis hyvin suuri merkitys tässä yhteydessä. Jumala ei tarvitse meidän hyviä tekojamme, mutta lähimmäisemme tarvitsee.
Kysymys 1757
Voisivatko rukoilevaiset järjestää seurat ja / tai jumalanpalveluksen Oulussa tai lähikunnassa? Minua kiinnostaa rukoilevaisuus ja seurat, mutta asun itse niin kaukana "vaikutusalueeltanne". Kesäjuhlillekin tuloa olen miettinyt, mutta jäänevät väliin tänä vuonna.
Periaatteessa voimme tulla Ouluunkin saakka. Yleensä jonkun paikallisen kannattaa kysyä tuollaista mahdollisuutta paikallisesta seurakunnasata, sen kirkkoherralta.
Kysymys 1756
Voiko luopunut päästä takaisin jos katuu? Olen kristityn kodin lapsi. Mulla on ollu mielenterveys ongelmia. Suutuin Jumalalle kun aina on ahdistus. Mielessäni olen sanonut vihassani etten tahdo seurata enää sua. Olen uskonut Jeesukseen. Onko sellainen sanominen lopullinen ero Jumalasta.
Luopunut on tervetullut takaisin. Muista vertaus tuhlaajapojasta (Luuk. 15:11-32)! Sinä saat siksi uskoa syntisi anteeksi ja palata taivaallisen Isäsi kotiin. Jeesus on kuollut myös luopuneitten edestä.
Kysymys 1755
Miten rukoilevaiset suhtautuvat avioliiton sukupuolielämään? Jos toinen osapuoli ei esim aina halua seksiä, onko seksiä silti "pakko" antaa toiselle? Miehellähän tämä on aika vaikeaa, joten onko reilua, että nainen joutuisi antamaan "pakkoseksiä" mutta mies ei sen sijaan voisi tyydyttää naisen seksuaalista tarvetta? Koska kyllä naisellakin on ihan normaala tarve olla yhdynnässä ja nainenkin voi tätä usein haluta. Itse mietin tätä, koska joskus joku kristillinen opetus on tuntunut itsestäni jotenkin väärältä, että nainen joutuu antamaan haluttomana seksiä miehelleen. En tarkoita myöskään tilannetta, jossa pihdattaisiin ns kiusallaan vaan tilannetta, jossa ei jostain syystä tunneta juuri sillä hetkellä seksuaalista halua.
Toki ymmärrän, että eihän se seksittömyys ole mukava asia avioliitossa, mutta joskus on lyhyitä tai pitkiä kausia, että on sairauksia, synnytyksiä tms eikä seksiin ole kykyä / halua. Kuitenkin jos nainen vain on seksissä antavana osapuolena, niin itse yhdyntä voi tuntua pahalta. Eihän sellainen seksi voi olla oikein. Mielestäni on väärin vaatia sellaista seksiä, jossa toisesta tuntuu pahalta ja molempien osapuolten pitäisi haluta seksiä aina ennenkuin siihen ryhdytään. Ja sitten toisaalta taas voihan olla niinkin, että puoliso (jompi kumpi) loukkaantuu tai sairastuu jo nuoressa iässä niin, ettei seksiä ole enää koskaan. Tämä olisi kyllä hyvin traagista, mutta mahdollista.
Olisi mielestäni jotenkin kaksinaismoralistista vaatia niin, että naisen on aina suostuttava seksiin miehensä kanssa vaikka ilman omaa halua, mutta mies ei sitten pystykään samaan.
Näistä asioista ei pysty antamaan yleispätevää ohjetta. Tilanteet ovat eri liitoissa niin erilaisia ja myös samassa avioliitossa on vaihtelua eri aikoina. Paavali ottaa yleisesti kantaa asiaan 1. Kor. 7:3-5. Sitä kannattaa lukea tarkkaan rukouksen kera ja miettiä, mitä se juuri oman elämän koukeroissa tarkoittaa ja toteutuu. Avioliitossa joutuu kysymään usein, kuinka voi olla toiseksi avuksi vaatimatta itselle etuoikeuksia. Toinen (usein mies) voi olla näissä asioissa heikompi. Silloin on pakko miettiä, mikä olisi viisainta ja rakkudellisinta. Läheisyyttä ja lämpöä voi olla ilman sukupuoliyhteyttäkin. Tietysti tulee yrittää aina pyrkiä kokonaisuuteen, joka on olosuhteisiin nähden mahd. hyvä. Mutta on yhtä lailla selvää, että ei mies (tai nainen) voi kaikesta määrätä sen oman tahdon mukaan. Avioliitossa kysytään, miten voin palvella armastani ja olla hänelle avuksi. Samaa kuuluu toisen kysyä toiselta samaan aikaan. Silloin toivon mukaan säilyy sopu ja löytyy riittävä ratkaisu arjessa.
Kysymys 1754
Mikä merkitys ns. unisaarnaajilla on ollut rukoilevaisuuden synnyssä? Onko se teologisesti pätevää saarnausta?
Miten rukoleivaisuus eroaa körttiläisyydestä teologisesti? Olen käsittänyt, että ainakin rukoilevaiset ovat konservatiivisempia nykyisin kuin körttiläiset.
Unisaarnajien merkityksestä nimenomaan rukoilevaisuudessa ei ole paljoa tietoa. Varmasti heitä on käyty kuulemassa. Etenkin Anna Rogelia. Katso kohdasta "tausta" hänestä enemmän.
Kysymys 1753
Olen naimisissa toistakymmentä vuotta ja meidät on vihkinyt naispappi. Naispappeutta emme osanneet nuorena kyseenalaistaa ja vasta vanhempana se on painanut mieltäni. Onko vihkiminen pätevä, pitäsikö meidän mennä uudelleen naimisiin, jossa miespappi vihkisi meidät? Oma lapsemme on kastanut miespappi.
Ei teidän tarvitse mennä uudelleen vihille. Koska onhan myös esim. ihan tavallinen siviilivihkiminen pätevä, joka toimitetaan maistraatissa ja välillä sen toimittaa naispuolinen virkamies. Samoin hätakasteen voipi kuka tahansa toimittaa. Sekin on pätevä. Siunausta teidän liitollenne.
Kysymys 1752
Olin naimisissa ei uskovan kanssa. Itse olen uskossa. Hän petti minua ja hain avioeron. Onko minulla nyt Jumalan sanan valossa oikeus mennä uusiin naimisiin ?
Myös Jeesukselle esitettiin kysymys avioeron ja uudelleen avioitumisen oikeudesta. Hän vastasi viittaamalla luomisen eheyteen ja hyvän Luojan tarkoitukseen. Jos se toteutuu, niin koko kysymys erosta ja uudelleen avioitumisesta ratkeaa sillä. Anteeksiantamisen mahdollisuus on aina pidettävä mielessä ja - jos mahdollista - sitä vaalittava. Kysymys, jossa pyydetään yksiselitteisesti vastausta omaan oikeuteen "mennä uusiin naimisiin", ei ole sellaisenaan vastattavissa. Täytyy myös keskustella sielunhoidollisesti, mikä on johtanut uskottomuuteen, minkälainen avioliitto on kokonaisuudessaan ollut, millainen olisi puolison käsitys tapahtuneesta. Jumala on tarkoittanut avioliiton elämänkestäväksi liitoksi. Ei häneltä voi käydä vaatimassa lupaa etukäteen uuteen avioliittoon lyhyesti nettipalstalla. Kyllä hän ymmärtää ja tietää, että avioliitto voi hajota ja siihen löytyy monenlaisia käytännön ratkaisuja. Oikeuden peräämisen sijaan on pikemminkin kysyttävä ja rukoiltava Jumalan tahdon selviämistä. Jumalamme anteeksiantamus koskee kaikkia syntejä sekä molempien puolisoiden kaikkia syntejä. Sen pohjalta on hyvä jatkaa sinun kysymyksesi pohdintaa. Siunausta elämääsi.
Raamatusta voit lukea Matt. 19:3-9.
Kysymys 1751
Maailmassa nii pal pahaa et mun vaikea uskoa kaitselmukseen. Tulee semmone olo et jumala on jossain määrin välinpitämätön ukko. Eli ei kovin kummonen ukko. Oma kokemus on viisaampi kuin Jumalan sana. Oma kokemus on jumalan oma, erehtymätön sana. Miksi moni uskova huutamalla huutaa ylistystä. Jos he ois rehellisii nii kirkos voitas laulaa et kaik menee päin mäntyä ja jumala sen sallii. Jumala on, mutta ihmettelen vaan et mitä se oikein siel taivaassa duunaa kun elämä monel nii vaikeeta. Ja jos kaik laitetaa syntiinlankeemuksen piikkiin niin vielä enemmän ottaa pannuun.
Ei Jumala ole jäänyt taivaaseen "jotain duunaamaan". Hän tuli ihan itse ihmiseksi ja osallistui siihen elämään, jonka keskellä sinä kärsit. Ei hänelle ole tuntematonta sinun kärsimyksesi. Hän jopa kuoli syntiemme edestä, että me saisimme ne anteeksi ja uudistuisimme mieleltämme ja ryhtyisimme auttamaan toisia, jotka eivät tästä Jumalan rakkaudesta mitään tiedä. Ei tosiaan ole Jumalan syytä, jos me pilaamme asiamme täällä ajassa. Siitä me kannamme kerran vastuun. Jeesuksen kautta ja hänen armostaan pilalle mennyt elämä saa uuden suunnan ja käänteen. Suosittelen.
Kysymys 1750
Onko valtiokirkko raamatullinen seurakunnan muoto? Esim. baptistit vastustaa.
Joskus valtio on Jumalan asettamana (lue Room. 13) onnistunut auttamaan kirkkoa hyvin paljon. Jos kirkko voi hoitaa valtiossa profeetallisen ja apostolisen sananjulistuksen täysimääräisesti, tuollainen voi onnistua, jopa valtiokirkossa. Tätä meidän voi olla vaikea kuvitella nykyisessa, hyvin liberaalissa ja sekularisoituneessa valtiossa.
Kysymys 1749
Onko sosialistinen talousjärjestelmä demokratiassa raamatullinen?
Riippuu talousjärjestelmästä. Kysymys on minusta luonteeltaan sen verran yleinen, että en osaa vastata siihen.