Kysymys 1307
Minulla on kysymys jollaiseen ei vain tunnu saavan täysin selkeää vastausta. Olen ollut uskossa vajaa kaksi vuotta, ja seurustellut siis elänyt avoliitossa yli kahdeksan vuotta siis täydessä synnissä, nyt tahtoisin mennä naimisiin kumppanini kanssa mutta ongelma on että hän ei ole uskossa. Mitä ihmettä pitäisi tehdä? Raamatussa sanotaan että uskova ei voisi mennä naimisiin ei uskovan kannssa ja avoliitto on myös syntiä, ja erotakaan ei voida koska rakastamme toisiamme eikä muuta syytä ole kuin että toinen ei ole uskossa. Siis pitääkö minun vain odottaa että toinen tulee uskoon vai mitä?? Jumala ei kuiteenkaan ole puhunut mitään eroamisesta, ja se tuntuisi aivan hullulta tässä tilanteessa kun yhteisiä vuosia takana jo näin paljon ja tahdomme olla toistemme kanssa.Mutta miten voin elää synnissä ja samalla olla vanhurskas. Olen huutanut Jumalan puoleen totisesti tässä asiassa ja tuntuu että olen sekoamis pisteessä. Kumpi on suurempi synti elää avoliitossa vai mennä naimisiin ei uskovan kanssa. Rukoilen päivittäin kumppanini puolesta koska en voi muutakaan.
Minusta tässä tilanteessa on oikein mennä naimisiin ja laillistaa se suhde, jonka on jo aloittanut. Keskustele puolisosi kanssa ja sopikaa hääpäivä! En nuorille suosittele avioliittoa ei-uskovan kanssa, mutta tässä tapauksessa, kun olette jo ehtineet aloittaa ja jatkaa pitkään yhteistä elämää, olisi minusta hullua, jos ette menisi naimisiin. Rukoile ja pyydä johdatusta asiaan. Ei se väärin ole laillistaa avosuhde viralliseksi avioliitoksi.